PUHE ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLASSA 5.12.2018
Kauhavan lukio
Rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA VETERAANIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Olemme kokoontuneet viettämään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa sinivalkoisen teeman mukaisesti. Isänmaamme kietoutuu hitaasti valkoiseen lumiseen vaippaan. Tuhansien järvien maan siniset silmät kätkeytyvät jäisten luomien alle, jotka ovat saamassa valkoisen värin. Kymmenettuhannet valkoiset lipputangot seisovat ryhdikkäinä kuin sotilaat kannatellen tuulessa hulmuavia siniristilippuja. Huomenna syttyvät ympäri maan valkoiset ja sinivalkoiset kynttilät suomalaisissa kodeissa. Satayksivuotias Suomi rauhoittuu hetkeksi kunnioittamaan aiempien sukupolvien työtä pohjoisen valtiomme ja sen kansan hyväksi. Linnan juhlien tunnelmaa eivät latista muutamat soraäänet. Tykkien jyskeestä tai konekiväärien papatuksesta ei ole tietoakaan. Maailman vakain valtio juhlii itsenäisyyttään rauhassa, sivistyneesti, turvallisesti ja tulevaisuuteen luottaen.

Lukion juhlatilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan sotaveteraanit ja veteraanijärjestöjen edustajat. Olette lämpimästi tervetulleita! Veteraanijärjestöjen Vapauden viestin jatkamisesta on tullut olennainen osa lukiomme itsenäisyysjuhlaa. Tänään viesti siirtyi uudelle ikäluokalle jo 18. kerran. Siihen kiteytyy veteraanijärjestöjen henkinen perintö niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Sotiemme veteraanien uhraukset ja sankaruus eivät olleet turhia. Sen ymmärtävät myös nuoret opiskelijamme, jotka saavat elää toimivassa, turvallisessa ja vauraassa maassa. Uskon, että meille kaikille sininen ja valkoinen ovat värit vapauden.

On silti syytä muistaa, että lähtökohta Suomen itsenäisyydelle ei ollut kovin lupaava. Keskellä ensimmäistä maailmansotaa annettu eduskunnan itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917 ei langennut aluksi kovinkaan hedelmälliseen maaperään. Köyhä, yhteiskunnallisesti jakautunut ja pian sisällissodan runtelema maa ei kovin paljon poikennut nykypäivän romahtaneista valtioista. Alkutalvesta 1918 Suomen värimaailmaa eivät hallinneet sininen ja valkoinen vaan valkoinen ja punainen. Valkoisella Pohjanmaalla lähdettiin aluksi vapaussotaan hankkiutumaan eroon venäläisistä sotilaista, sitten kukistamaan laillista esivaltaa vastaan kohdistettua kapinaa, mutta lopuksi ammuttiin puolin ja toisin veljiä, kansalaisia ja eri tavalla yhteiskunnasta ajattelevia, jotka kantoivat vastapuolen vääränväristä käsivarsinauhaa. Hanget peittyivätkin valkoisten ja punaisten helakanpunaiseen hurmeeseen. Kansakuntamme synnytyskivut olivat vaatineet noin 36 600 suomalaisen hengen.

Katkeran sisällissodan arpien parantuminen vei aikansa. Onneksi maatamme siunattiin taitavilla valtiomiehillä, jotka asettivat keskeiseksi tavoitteekseen kansakunnan eheyttämisen. Nuori itsenäisyys joutui todelliseen testiin sotavuosina 1939-1945. Suomi kesti talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan jättimäisen haasteen. Maamme säilytti itsenäisyytensä, demokratiansa ja asemansa oikeusvaltiona, vaikka aluemenetykset ja lähes satatuhatta veriuhria kovasti kirvelivätkin.

Toista maailmansotaa seurasivat sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle, jälleenrakennuksen vuodet, maamme vaurastuminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen. Tässä olemme onnistuneet suorastaan käsittämättömän hyvin. Sadan vuoden takainen köyhä, sisällissodan haavoittama ja syrjäinen maatalousvaltio on muuttunut tieto- ja palveluyhteiskunnaksi. Samassa ajassa bruttokansantuotteemme on kymmenkertaistunut. Olemme nousseet maailman onnellisimpien, terveimpien ja rikkaimpien maiden kärkeen. Menestyksemme on perustunut aiempien sukupolvien ahkeruuteen ja työmoraaliin, mutta myös erinomaiseen koulutusjärjestelmään.

Hyvät kuulijat,

Opetusviranomaiset ovat viime vuosina satsanneet paljon ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen. Hetken näytti siltä, että lukiokoulutus on vaarassa jäädä näiden koulutusmuotojen jalkoihin. Ilokseni on todettava, että lukiokoulutus on tällä haavaa koulutuspoliittisessa keskiössä. Kauhavan lukio on päässyt hyvin mukaan uudistustyöhön toimiessaan yhtenä jäsenenä lukioiden valtakunnallisessa kehittämisverkostossa.

Olemme viimeiset kolme vuotta toteuttaneet Ylioppilastutkintolautakunnan ohjauksessa ylioppilastutkinnon digitalisointia. Ensi keväänä muuttuu viimeisenä sähköiseksi matematiikan ylioppilaskoe. Lukiomme koeviikkojen kokeista suurin osa on jo digitaalisia, monissa oppiaineissa on mahdollisuus valita digitaalinen oppikirja.

Uudistustahti lukiokoulutuksessa silti vain kiihtyy. Elokuun 2019 alussa astuu voimaan uusi lukiolaki, joka lisää henkilökohtaista opinto-ohjausta, tuo opiskelijalle subjektiivisen oikeuden erityisopetukseen, antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden korkeakoulukurkistukseen ja muuttaa lukiokurssit opintopisteiksi. Lisäksi jokaisen lukiolaisen pitäisi saada mahdollisuus kansainvälisiin kokemuksiin sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen lukion aikana. Uudistukset ovat opiskelijan kannalta merkittäviä, ja meidän lukiossamme hyvin toteutettavia.

Lukiolain lisäksi lukiota tuodaan nykypäivään toiminnallisilla uudistuksilla. Näin halutaan lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä ja korkeakouluihin johtavana koulutusmuotona. Entistä yksilöllisempien ja joustavampien opintopolkujen ja niiden vaatiman ohjauksen ja opiskelun tuen avulla uudistuksen tavoitteet ovat saavutettavissa.

Lokakuussa annettu lukioasetus puolestaan toteaa tavoiteltavasta toimintakulttuurista seuraavasti: Lukion toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa, ja sen tulee edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Opinnoissa tulee tavoitella myönteistä asennetta oppimiseen.

Olemme jo vuosia pyrkineet kehittämään lukiomme toimintakulttuuria asetuksen määräämään suuntaan. Kauhavan lukiossa on käynnistetty tutortoiminta, opiskelijakunnan hallituksen edustajilla on pääsy opettajainkokouksiin, opiskelijakuntaa pyritään kuulemaan eri asioissa. Viimeksi olemme teettäneet lukiolaisillemme hyvinvointikyselyn, jonka ilahduttavat tulokset julkistetaan pikapuoliin koko kouluyhteisölle. Avoimuus, halukkuus yhteistyöhön, kouluyhteisömme hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen verkostoituminen ovat juurtuneet olennaiseksi osaksi toimintakulttuuriamme.  

Opiskelijamme ja opettajamme pääsevät vaikuttamaan pian myös lukion tulevaan opetussuunnitelmaan. Tämä työ käynnistyy jo ensi syksynä, kun olemme saaneet opetushallitukselta nuorten lukiokoulutuksen valtakunnalliset perusteet. Lukion uudistumisen dynamiikasta kertovat osaltaan myös ylioppilastutkinnon kokeiden uusintamahdollisuuksien lisääminen syksyllä 2019 sekä jatko-opintojen muuttuva valintakoejärjestelmä vuonna 2020. Tulevina vuosina lukiokoulutukseen tulevat myös suulliset kielikokeet ja englanninkielinen yo-tutkinto.

Arvoisat kuulijat,

Sinivalkoinen Suomi pärjää jatkossakin osana kansainvälistä yhteisöä ja maailmanlaajuista talousjärjestelmää aktiivisuudellaan. Pieni avoin kansantaloutemme on riippuvainen ulkomaankaupasta, jonka mahdollisimman häiriötön kulku on omien etujemme mukaista. Maailmantaloudessa viime aikoina esiinnousseet kauppasodan merkit, tullien eli tuontimaksujen korottaminen ja eri maiden pyrkimys suojella kansantalouksiaan eivät missään tapauksessa ole isänmaallemme hyväksi.

Suomi on kautta historiansa ollut idän ja lännen välissä, Länsi-Euroopasta katsoen reuna-aluetta. Pienenä maana Suomi on riippuvainen Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisista järjestöistä. Ison-Britannian kivulias ja kansaa jakava Brexit-prosessi on jo nyt osoittanut sen, miten vaikeaa on irrottautua ylikansallisista järjestöistä. On vaikea kuvitella Finexitiä Suomen tieksi tulevaisuudessa.

Meidän on hyvä huomata se, missä Suomen itsenäisyyttä nykyään puolustetaan. Se ei tapahdu enää sankarillisesti sotavuosien tapaan juoksuhaudoissa ja verisillä taistelutantereille. Suomalaisten selviytymistarinaa kirjoitetaan joka päivä arkisessa aherruksessa kouluissa, terveyskeskuksissa, yrityksissä ja tehtaissa, pankkisalien ja rahamarkkinoiden päätteiden äärellä sekä poliitikkojen, virkamiesten ja talousvaikuttajien kabineteissa, huippukokouksissa ja vienninedistämismatkoilla. Tämä on tärkeä asia lukiolaistemmekin opittavaksi.

Hyvät syksyn kokelaat,

Laajaa yleissivistystä pidetään suomalaisen tietoyhteiskunnan ja lukiokoulutuksen erityisenä vahvuutena. Kyky uuden oppimiseen, tiedon soveltamiseen, kokonaisuuksien hallintaan, yhteistyökykyyn, oma-aloitteisuuteen, yrittäjämäiseen työskentelytapaan ja vuorovaikutustaitoihin kansainvälisissä yhteyksissä ovat avainasemassa työmarkkinoilla. Uskon, että molemmat syksyn kokelaamme – Johanna Karhunmaa ja Jere Kuokkanen – ovat omaksuneet näitä valmiuksia oppiaineiden tietojen ja taitojen ohella. Olette nyt antaneet vaadittavan lisänäytön omasta kypsyydestänne syksyn ylioppilaskirjoitusten yhteydessä. Sen merkkinä saatte kohta valkolakin.

Tästä eteenpäin olette sekä oman tulevaisuutenne että oman sinivalkoisen isänmaanne tulevaisuuden rakentajia. Muistutan mieliin Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn kuuluisat sanat: ”Älä kysy, mitä maa voi antaa sinulle, vaan mitä sinä voit antaa maalle.”

Onnittelen teitä lämpimästi ylioppilastutkinnon suorittamisen johdosta. Onnea ja menestystä myös jatko-opintoihinne!