Tehtävän idea

Maalaa köynöskasvi pylvään tai tiilimuurin päällä. Hahmottele vesiväripaperille ensin lyijykynällä ääriviivoja. Voit piirtää joko yleiskuvan, kuten tämän ohjeen ensimmäinen kuva, tai lähikuvan kuten alla oleva kuva.

Köynnöskasvi pyrkii aurinkoa kohti eli ylös ja useimmiten köynnökset kasvavat mahdollisimman korkealle. Köynnöskasvin kuvaaminen kapealla ja korkealla paperilla voidaankin nähdä köynnöksen luonnetta mukailevana. Voit myös asettaa paperin vaakatasoon ja kuvata köynnöksen tavoittelemassa vaikkapa kaiteen päätä tai portaan reunaa. Kurkottelu on köynnöksen juttu!

Voit myös lisätä kasviin tai taustan pintaan joitain suurempia yksityiskohtia, kuten kukan, ovenkahvan, ovikellon, talonumeron tai jonkinlaisen plakaatin. Halutessasi voit nostaa sen jopa koko kuvan "pääosaan" etualalle tai vetää sen sivustalle jättäen tuon "pääosan" köynnökselle ja sen lehdille.

Välineet

Välineet:
Tavallinen suunnittelupaperi
Lyijykynä ja pitkä (40 cm) akvarellipaperi.
Vesiväripaletti tai tyhjä paletti, johon tursotat tarvitsemiasi pullopeitevärejä.
Vesiväri- tai pullovärisiveltimet.

Yleiskuva vai lähikuva?

Jos valitset yleiskuvan, tavoittele pylväässä/tiilimuurissa kolmiulotteista vaikutelmaa ja keskity kasvin piirtämisessä siihen että saat köynöstävän kasvin rakenteen mahdollisimman luonnolliseksi. Lehtien tulisi olla oikean muotoiset, mutta tarkemmat yksityiskohdat voit unohtaa. Niitä ei näy myöskään esimerkkinä olevissa valokuvissa.

Jos valitset lähikuvan, piirrä myös lehtiruodit ja pylvään tai seinän pintarakenteet mahdollisimman tarkasti. Kiinnitä huomiota varjoihin ja valon tulosuuntaan. Heittovarjo ilmaisee, kuinka kaukana varjostava lehti tai varsi on pinnasta, johon heittovarjo piirtyy. Lähellä esim. seinää kasvavan lehden heittovarjo seinällä on tietenkin lähempänä itse lehteä, kuin kauempana olevan lehden varjo. Kaukana varjo usein myös sumentuu.

Huomaathan myös, että kaikenlainen suunnittelu ja luonnostelu, jonka suunnittelupapereihin on tallentunut, vaikuttaa positiivisesti kuvisarviointiin.

Tekniikkana lyijykynä ja vesivärit

Tee ennen vesivärimaalausta viivapiirros rauhassa. Ota vesivärit esille vasta kun olet piirtänyt jo tarpeelliset linjat, koska märkään paperiin lyijykynä ei enää tartu. Sekoita erilaisia värejä ja kokeile suunnitelmapaperillesi, miltä värit kulloinkin näyttävät.

Vaaleat lehtiruodit voi jättää maalaamatta vaaleiksi, mutta se on vaikeaa. Kuitenkin ne voi lisätä lähikuvan lehtiin myös jälkeenpäin. Valkoista pullopeiteväriä ja nokareen vihreää pullopeiteväriä voi sekoittaa puhtaassa kipossa pieneen tilkkaan puhdasta vettä. Kun lehtien vihreä pinta on kuivunut, eli vihreä väri ei kiillä märkänä, voit tällä vaaleanvihreällä vesivärillä maalata lehtiin lehtiruodit käyttämällä siihen mahdollisimman kapeaa sivellintä. Voit lisätä maalia jos sekoitettu väri jää liian laimeaksi ja vastaavasti lisäämällä väriin vettä voi sitä ohentaa. Näin voit keskittyä ensin lehden yleismuodon kuvaamiseen ja tehdä ruodit vasta lopussa.

Tunnin kuluessa

Ehkä tunnin puolivälissä voit käydä tarkistamassa vessan peilistä, että huomaatko työssäsi jotain, mitä et paljaalla silmällä huomaa. Jatkossa tämä on hyvä tehdä vaikka aina tunnin alkuvaiheessa, niin voit tunnilla tehdä tarvittavia korjailuja ja niin edelleen.

Tarkista työn valmistuessa, että kuvasta löytyy vähintään yksi mahdollisimman tumma paikka ja yksi mahdollisimman vaalea paikka. Varmista muutenkin, etteivät värit jää liian haaleiksi.

Tunnin lopussa kannattaa työn tulos kuvata puhelimella, että jos mörökölli sen viikonloppuna syö, jäisi siitä sinulle kuitenkin jonkinlainen dokumentti todisteeksi, että olet työskennellyt.

Lähde: https://pin.it/7xHXkKMJr

Lähde: https://pin.it/7bizWA9yp

Lähde: https://pin.it/2gvIeyN8l