Käsitteitä

Askeesi: elämäntyyli, jossa itsehillinnällä ja itsekurilla on suuri merkitys. (esim. noudattaa ankaraa ruokavaliota tai paastoaa) Askeesin johdosta syntyivät luostarilaitokset. Ihmiset vetäytyivät yksityisyyteen ja perustivat luostareita. Uskottiin, että askeettinen elämä on korkeampaa kuin tavallisen kristityn elämä. Luostarilupauksessa sitoudutaan köyhyyteen, naimattomuuteen ja kuuliaisuuteen luostarin johtajaa kohtaan

Kreationismi: teoria siitä, että Jumala on luonut ja suunnitellut elämän.

Darvinismi: Charles Darwinin kehittämä luonnonvalintaoppi. Tämä uhkasi kirkkoa. 

Dogmi: Jonkun uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva väite. Dogmeja voidaan löytää erityisesti kristinuskosta ja islamista. Uskon ydinkohta, jonka katsotaan olevan käytännössä pakollinen kaikille kyseisen uskonnon seuraajille. Katsotaan perustuvan asioihin, joista on niin paljon näyttöä, ettei niitä voi kiistää. Dogmin hylkäämisestä seuraa henkilökohtaiseen epäilyksen tilaan joutuminen.

Diakonia: kirkkojen ja seurakuntien järjestämää palvelu- ja avustustyötä. Tarjoaa edelleen monissa maissa ison osan sosiaalityö ja terveydenhuoltopalveluista. Työtä tekevät diakonit. Kristinuskossa perustuu Raamatun opetuksiin lähimmäisenrakkaudesta ja tapaan huolehtia köyhistä. Työhön liittyy myöskin kristillinen julistustoiminta ja kristittyjen yhteyden ja yhteistoiminnan vahvistaminen.

Ekumenia: yhteistyötä ja pyrkimystä eri kristillisten kirkkojen läheisempään yhteyteen. Uskotaan, että kristittyjen yhteys on uskon ja elämän yhteyttä. Perustana raamatun Kristuksen rukous.

Ex cathedra: latinan kieltä (opetus). Paaveilla on valta antaa lausuntoja, jota sovelletaan Rooman piispan antamiin erityisiin julkilausulmiin. Paavi erehtymätön. Tieto ylhäältä päin.

Fundamentalismi: alkuperältään kristillinen protestanttinen liike, joka korostaan Raamattua. Kaikki mitä Raamatussa sanotaan, on totta ja kaikki pitäisi tehdä Raamatun sääntöjen mukaisesti. Raamattua ei pidä lähteä tulkitsemaan mitenkään, vaan kaikki on kirjaimellisesti totta. Liittyy usein voimakas pyrkimys erottautua vääräuskoisista, voi johtaa helposti riitoihin. Helluntalaisuuden nousu 1800-luvun lopussa.

Hereesia: tarkoittaa harhaoppia. Uskonnollinen vääräoppisuus (virallisesta uskonnosta poikkeavaa). 1000- ja 1100-luvulla paavit määräsivät, että harhaoppisuudesta rangaistiin vankeudella ja omaisuuden takavarikoimisella. Uhattiin myös kirkonkirouksella, joka oli äärimmäisen ankara rangaistus.

Herätysliike: kristillinen liike, joka syntyy herätyksen seurauksena. Pyrkii sanomansa levittämiseen. Tila, jossa henkilökohtainen suhde Jumalaan tulee tärkeimmäksi asiaksi. Saattaa liittyä karismaattisia kokemuksia. Suomessa on evankelis-luterilaisia herätysliikkeitä (mm. evankelisuus ja lestadiolaisuus), yhteiskristillisiä ja vapaita kristillisiä herätyksiä (baptismi, helluntalaisuus) ja separatismia (kirkon sisällä syntyneiden herätysliikkeiden irtautuminen kirkosta)

Hierarkia: arvojärjestys esim. yhteiskunnassa tai kirkossa. 

Individualismi: yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma eri asioihin. Uskotaan, että ihmisen tulisi saada itse valita omat uskonnolliset tapansa ja uskomuksensa.

Inkvisitio: katolisen kirkon laitos, joka toimi harhaoppisuutta vastaan. Kun kristinusko nousi valtionuskonnoksi, harhaoppiset pakotettiin oikeaan uskontoon. Kirkko pystyi pakottamaan harhaoppiset kirkon jäseniksi. Kidutti harhaoppisuudesta epäiltyjä.

Lahko: kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä. Kristillisessä merkityksessä lahko on harhaoppisena pidetty liike, joka ei opissaan tunnusta Jeesuksen asemaa samalla tavalla kuin raamattu. Vaaralliset lahkot joskus tappavat tai vammauttavat ihmisiä eri rituaalien takia. Vaarallinen lahko myöskin eristäytyy muusta maailmasta ja luo omia lakeja.

Luostari: suljettu paikka, jonne ihmiset vetäytyvät, jotka haluavat keskittyä ja omistaa elämänsä uskonnolliseen elämään. Vaatii suurta sitoutumista muuttaa luostariin. Kristilliset luostarilaitokset syntyivät hellenismin johdosta. Siinä uskottiin, että sielu on ruumista tärkeämpi. Tämä johti asketismiin ja luostarilaitokset alkoivat kehittymään.

Marttyyri: Uskonsa puolesta kuollut henkilö. Kirkkohistoriassa marttyyreilla tarkoitetaan yleensä Rooman valtakunnassa vainoissa surmattuja kristittyjä.

Marxismi: Karl Marxin kirjoituksiin pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus. 

Materialismi: Aineellinen todellisuuskäsitys. Todellisuus on aineellinen, ja kaikki tosiasiat voidaan selittää materiaalisista tosiasioista lähtien. Vaikutti kirkkoon. 

Protestiliike: Kristinusko syntynyt protestiliikkeestä.

Karisma, karismaattisuus: Kristinuskot levittäjät olivat erittäin karismaattisia. Hyviä puhumaan, uskottavia ihmisiä.

Mystiikka: Mm. kirkossa harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa pyritään suoraan yhteyteen Jumalan kanssa. Pidetään mm. rukoilemisen kehittämisenä ja Jumalan rakastamisena.

Skolastiikka: filosofian suuntaus, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa. Pyrki yhdistämään antiikin tieteet kristinuskoon ja Raamattuun.

Panna: Syrjäänasettaminen tai erottaminen. Käytetään myös nimitystä kirkonkirous. Henkilö erotetaan yhteisöstä kokonaan tai tietyksi ajaksi. Kohdistuu harhaoppisiin.

Pyhimykset: Uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö. Osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään. Kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa. Merkittävimmillä pyhimyksillä on muistopäivä, tavallisimmin hänen kuolinpäivänsä.

Uskonpuhdistus: Martti Lutherin vaikutuksesta Euroopassa käynnistyi uudistusten ketju, joka muutti kirkon rakenteen. Luther ei hyväksynyt anekauppaa, vaan nousi sitä vastaan. Luther julistettiin kirkonkiroukseen. Uskonpuhdistus edisti lukutaitoa.

Sekularismi: Irrottautumista uskonnosta. Sekularistien mielestä tieteen edistyminen on tehnyt jumalia koskevat oletukset tarpeettomiksi. Ateistit ajattelevat näin.

Teesi: lyhyessä muodossa oleva väite

Valistus: Aikakausi, jolloin korostettiin järjen ja tiedon merkitystä. Uskontojen asema heikkeni uuden ajattelutavan myötä.

Konflikti: kahden tai useamman osapuolen ristiriitatilanne, jossa on saanut surmansa vähintään 25 henkilöä vuoden aikana. 

Vainot: Kristittyjä on vainottu. Kohdistuvat kristittyihin joko suoraan henkilökohtaisesti tai heidän instituutioihinsa ja pyrkimyksiinsä harjoittaa uskontoaan. Vainojen takia ihmisisä kuoli paljon marttyyreinä.

Valta: tarkoittaa jonkun oikeutta hallita jotakuta, päättää jostakin ja määrätä. 

Lähetystyö: Uskonnon levittämistä edistäviä toimenpiteitä joko uskonnottomille tai toisen uskonnon edustamille henkilöille. Työ on suureksi osaksi julistustyötä ja köyhien auttamista. Kristinuskossa lähetystyö perustuu Jeesuksen Matteuksen evankeliumissa antamaan lähetyskäskyyn. Kristilliseen lähetystyöhön liittyy usein yksittäisten lähetystyöntekijöiden ja ryhmien lähettäminen toisiin maihin tai toisille paikkakunnille kotimaassaan.

Teollistuminen: Työläisten välinpitämätön asenne kristinuskoa kohtaan alkoi muuttua myönteiseksi. Tähän vaikutti suuresti se, että kirkko harjoitti paljon hyväntekeväisyyttä (ruokki ja vaatetti köyhiä, perusti sairaaloita ja orpokoteja).

Sakramentti: Kristillisen kirkon pyhä toimitus. Luterilaisessa kirkossa sakramenteiksi on määritelty vain ne toimitukset, jotka kirkko katsoo Jeesuksen asettaneen. (kaste, ehtoollinen, rippi)

Ristiretket: Uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan.

Ane: 
vapautus, jonka sai ostettua rahalla. Aneella pystyi hyvittämään syntejä. Johti ajattelutapaan, että synnin tekeminen on hyväksyttävää, jos ostaa aneita.

Rationalismi: järkeä korostava ajattelutapa. Vaikutti etenkin 1600-luvulla.