Historian ja katsomusaineiden opetusprojekti POMM1012 & POMM1022- Antiikin Kreikka

Anna-Maria Hämäläinen, Katariina Keränen, Seija Kohvakka ja Marianna Räty

Historian ja yhteiskuntaopin soveltavan opintojakson tavoitteena oli oppia laatimaan oppilaille oppimistehtäviä historiallisen tiedon luonteen opiskeluun sekä oppia suunnittelemaan tutkivan oppimisen mukaisia prosesseja historian tai yhteiskuntaopin opiskeluun. Katsomusaineiden soveltavan osan tavoitteena oli tunnistaa uskontojen ja erilaisten elämänkatsomusten vaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan elämässä, ymmärtää perusopetuksen uskonnon oppiaineen monipuoliseen uskonnolliseen ja katsomukselliseen sivistykseen tähtäävät tavoitteet ja sisällöt, ymmärtää elämänkatsomustiedon eettiset ja monitieteelliset lähtökohdat ja sisällöt, saada valmiuksia erilaisuuden kohtaamiseen ja kunnioittamiseen sekä selkiyttää kuvaa kulttuurin ja ajankuvan historiallisesta olemuksellisuudesta.

Sovimme projektin toteutettavaksi Vesangan koulun viidennellä luokalla, jossa työskentelen erityisopettajana luokanopettajan työparina. Meidän opiskelija-tiimissämme suunnittelun lähtökohta oli opetussuunnitelman tavoitteiden ja opintojakson tavoitteiden lisäksi luokan tarpeet sekä omat ideamme ja toiveemme aiheesta ja toteutuksesta. Halusimme toteuttaa monipuolisen kokonaisuuden, johon yhdistyy niin tiedonhakua, yhteistyötaitojen harjoittelua, ilmaisua kuin kädentaitojakin. Suunnittelun alkuvaiheessa luokka oli pikku hiljaa siirtymässä Kreikka- aiheeseen. Luokanopettaja antoi meille suunnittelussa vapaat kädet, mutta innostui nähtyään näyttämäni lyhyen esittelyn ThingLinkin käytöstä joulukuussa. Tästä syystä sovimme, että opetamme projektin yhteydessä oppilaat käyttämään ThingLinkiä, jota hyödynnämme jatkossa muutenkin historian tunneilla. Aiheeksemme valikoitui antiikin Kreikka.

Suunnittelimme projektia yhdessä syksyllä Yliopistolla, koululla joulukuussa 2018 ja jatkoimme suunnitelman työstämistä drivessä, jossa myös jaoimme vastuuta suunnittelusta ja projektiin valmistautumisesta. Toteutimme projektin tammikuussa 2019, tiistaina 8.1. Ja keskiviikkona 9.1., työskennellen molempina päivinä kolme tuntia. Luokan 31 oppilasta jaoimme kahteen ryhmään, joista toista ohjasi omassa luokassa Marianna ja Ansku, luokanopettajan toimiessa apuna. Toista ryhmää ohjasivat “pikkuluokassa” Kata ja Seija apunaan koulunkäynninohjaaja.

Ensimmäisenä päivänä keskityimme tutkimaan antiikin Kreikan jumalia ja niihin liittyviä taruja ja toisena päivänä tutustuimme antiikin Kreikan keramiikkaan ja perustimme antiikin Kreikan ruukkupajan. 

Projektissamme käytettiin elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, minkä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa ja harjoitella tulkintojen tekemistä yksin ja yhdessä. Historian tietoa etsittiin ja käytettiin monipuolisessa oppimisympäristössä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 258).

Projektimme linkittyminen perusopetuksen opetussuunnitelmaan

Historian opetuksen ensimmäisenä tavoitteena (T1) oli ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena sekä hankkimaan tietoa menneisyydestä. Toisena tavoitteena oli johdattaa oppilaita tunnistamaan ja käyttämään erilaisia historian lähteitä (T2) sekä auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (T4). (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257.)

Projektimme sisälsi hyvin paljon sisältöjä laaja-alaisen osaamisen taidoista, kuten  ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1). Sen tavoitteena oli, että oppilaat opettelevat asettamaan kysymyksiä ja hakemaan niihin vastauksia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa erilaisia tietolähteitä ja apuvälineitä käyttäen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 155.) Samalla oppilaat harjaantuisivat tarkastelemaan asioita kriittisesti. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) käsitti antiikin ajan kulttuuriin tutustumisen ja erilaisten ilmaisutapojen harjoittelemisen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) sisälsi yhteistyötaidot, tunnetaidot, sosiaaliset taidot sekä teknologian vastuullisen ja turvallisen käytön. Keskeisiä tavoitteita olivat myös monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys ja siinä lähinnä sisukkuus, työn loppuun saattaminen, ja ryhmässä toimiminen (L6). Osallistuminen, vaikuttaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) keskeisenä sisältönä oli yhteistyön harjoittelu, ratkaisujen etsiminen, osallisuus ja päätöksenteko. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 155-158.)

Kuvataiteen tavoitteita projektissa oli oppilaiden kannustaminen taiteen havainnoimiseen (T1), havainnoista keskustelemiseen (T2) sekä oppilaiden innostaminen kokeilemaan antiikin ajan ja kulttuurin kuvailmaisun tapoja ruukkupaja- työskentelyssä (T9). (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 267.)

Tiistain 8.1.2019 työskentely: Jumalat ja jumalattaret

Ensimmäisen projektipäivän tavoitteena oli tutustua oppilaiden kanssa Antiikin Kreikan ajan uskomuksiin jumalten ja jumalattarien kautta. Oppilaiden ajatuksia aiheesta selvitettiin aloituskeskustelun kautta. Aluksi oppilaat saivat siis kertoa, mitä asioita he jo muistivat Kreikasta tai Antiikin Kreikasta. Tämän jälkeen katsoimme yhdessä lyhyen Thinglink- esittelyn, jonka olimme tehneet. 
https://www.thinglink.com/scene/1138452158492966914

ThingLinkissä oli muutaman minuutin mittainen video ja kahdeksan jumalan lyhyet esittelyt omissa kohdissaan. Esityksessämme olleet jumalat olivat Zeus, Poseidon, Athene, Afrodite, Apollon, Ares, Hades ja Nike. Tavoitteena oli myös pohtia, miksi Antiikin Kreikan ihmiset uskoivat jumaliin ja mikä oli jumalten tarkoitus? Oppilaat keskustelivat siitä, että jumalten kautta on yritetty selittää esimerkiksi luonnonmullistuksia, kuten maanjäristyksiä.  Keskusteluiden ja alustuksen jälkeen jokainen pienryhmä valitsi tulostamistamme kuvista jumalan ryhmälleen ja etsi tietoa siitä: Kuka hän oli, mikä oli hänen "supervoimansa" ja miten hänet tunnistaa?

Oppilaat hakivat pareittain tai ryhmässä tietoa valitsemastaan jumalasta ja tekivät siitä ThingLink esittelyn muille oppilaille. Kirjoitimme taululle ThingLinkin asennus- ja kirjautumisohjeet tabletilla. Sen jälkeen kävimme vielä yksitellen neuvomassa pareja ja ryhmiä siitä, miten jumalan kuva ladataan ja miten erilaisia linkkejä liitetään kuvaan. Tämän olisi voinut käydä yhdessä läpi esimerkiksi näyttämällä mallia valkokankaalla. ThingLinkin näkymä oli kuitenkin tabletilla erilainen kuin tietokoneella, minkä vuoksi se olisi ollut hieman haastavaa. Ryhmässä aikuisia oli kolme, joten ohjeistus onnistui ihan hyvin kiertämällä parien luona. Koko ohjeistusta helpotti se, että oppilaat olivat todella taitavia käyttämään tabletteja. ThingLink oli kaikille meille myös uusi tuttavuus, joten oli mielenkiintoista kokeilla sitä yhdessä oppilaiden kanssa.

Toiminnan tavoitteena oli tiedonhaku ja - valinta sekä vastuullinen ja yhteistyökykyinen työskentely ryhmän jäsenenä. Arvioimme oppilaiden toimintaa tavoitteiden mukaisesti kiinnittämällä huomiota, miten oppilaat hakivat yhdessä tietoa ja toimivat pareittain/ryhmässä. Oppilaat etsivät tietoa tabletilla googlettamalla, kirjoista sekä katsomalla videoita Youtubesta. Seurasimme ryhmien tiedonhakua ja ohjasimme tarvittaessa tiedonlähteille. Tiedonhakua olisi voinut ohjata vielä tarkemmin siten, että olisi voitu pohtia lähdekriittisyyttä. Esimerkiksi olisimme voineet keskustella Wikipediasta ja siitä, miten kaikki voivat laittaa sinne tietoa ja mistä tietää onko sieltä saatu tieto luotettavaa. Monet olivat vain kopioineet esittelytekstin jumalasta Wikipediasta pohtimatta sen enempää. Ohjasimme kuitenkin oppilaita katsomaan Wikipediassa käytettyjä lähteitä ja katsomaan myös niistä löytyisikö sieltä polku muille lähteille. Yksi ryhmä halusi myös laittaa lähteet ylös. He merkitsivät interaktiiviseen jumalakuvaansa lähteet: Youtube ja Wikipedia. Tämä oli jo todella edistyksellistä, sillä oppilaat ajattelivat, että ne täytyy merkitä ylös, jotta joku muukin tietää mistä he voivat tietoja jumalasta löytää.

Oppilaiden esitysten jälkeen he tekivät vielä Still- kuvia jumalista ja muut ryhmät saivat arvata, mistä jumalasta oli kyse. Still-kuvat toivat aiheen kertaamiseen myös toiminnallisen ja ilmaisullisen aspektin. Oppilaat heittäytyivät hienosti toimintaan mukaan. Lopuksi toinen ryhmä toteutti Kahoot- visan kertauksena opitusta. Tällaiset toiminnalliset ja pelillisyyttä hyödyntävät tavat opettaa tai kerrata opittua toimivat oppilaiden kanssa erinomaisesti ja tuovat myös vaihtelua historian aiheiden käsittelyyn. 

Pyrimme antamaan selkeät ohjeet ja auttamaan oppilaita kaikissa tehtävissä. Pyrimme tekemään aiheesta kiinnostavan, koska monilla oli jo ennakkoon asenne, että historia ei kiinnosta ja että sen aiheet ovat tylsiä. Oppilaiden pedanet- palautteen lukeminen oli hyvä herätys myös sille, millaisesta toiminnasta oppilaat innostuvat ja motivoituvat. Saimme kuitenkin luotua positiivisen ja innostavan oppimisympäristön Antiikin Kreikan aihepiirin ympärille. Suunnittelimme ja toteutimme monipuolista toimintaa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä pelillisyyttä (Kahoot) ja elämyksellisyyttä (Still-kuvat/pantomiimi).

Keskiviikon 9.1. Työskentely: Ruukkupaja

Toisena päivänä toteutimme oppilaiden kanssa ruukkupajan, minkä tavoitteena oli tutustua Antiikin Kreikan keramiikkaan. Muita tavoitteita oli kädentaitojen harjoittaminen, luovuus ja yhteistyötaidot. Oppilaat saivat palautetta koko työskentelyn ajan ja heidän ideoitaan otettiin vastaan.

Aloitimme toisen päivän keskustelemalla Antiikin Kreikan keramiikasta. Pohjana toimi diaesitys, jossa oli kuvia ruukuista ja pientä infoa. Näytimme oppilaille kuvia Antiikin Kreikan aikaisista ruukuista, joita pohdittiin seuraavien kysymysten kautta: Mihin ruukkuja käytettiin? Voisiko sellaisen tehdä itse? Miten? Mitä yhteistä kuvissa on? Oppilaat pohtivat hetken parin kanssa ja sitten keskusteltiin yhdessä. Oppilaat nostivat esiin huomioita kuvioinneista, kuten symmetriasta ja geometrisista muodoista, väreistä sekä ruukkujen kuva-aiheista. Ruukkujen tarkoituskin tuli hyvin oppilailta. Esimerkiksi ruukkujen kuva-aiheissa kuvattiin sen aikaista elämää ja tapahtumia sekä ruukkuja käytettiin ruoan tai juoman säilytykseen.

Aloituskeskustelun jälkeen oppilaat tekivät itse ruukun parin tai ryhmän kanssa. Suosittelimme parityötä mutta osa halusi tehdä sen yksilötyönä. Oppilaat valmistelivat itse ruukunteon niin, että he laittoivat suojan pulpetille sekä tarvittavat materiaalit ja tarvikkeet paikoilleen. Yksinkertainen ohjeistus oli heijastettu taululle, mutta me myös demonstroimme, miten sanomalehteä ja liisteriä käytetään. Kiertelimme ja autoimme oppilaita tarvittaessa.


Oppilaat innostuivat ruukkujen tekemisestä ja keskittyivät todella hyvin niiden tekemiseen. Aikataulutus oli aika joustava ja monet työskentelivät rauhassa omaan tahtiin. Osa oppilaista oli nopeampia, joten he saivat suunnitella tulevaa maalausta ja kuviointeja paperille maalaamista varten. Oppilaat ottivat hienosti mallia diaesityksen kuvista ja ruukkujen muodot muistuttivat Antiikin Kreikan ruukkuja. Alla yksi ruukkusuunnitelmista.

Emme ehtineet maalaamaan ruukkuja, koska ne eivät ehtineet kuivua. Oppilaat maalasivat ne seuraavan päivän kuvaamataidon tunnilla oman opettajan kanssa. Ideana oli, että käymämme jumalat ja jumalattaret -aihe näkyisi myös ruukkujen maalauksissa, joten historian ja katsomusaineiden integrointitavoite täyttyisi.

Koska ruukkuja ei vielä pystynyt maalaamaan, teimme yhdessä pylväskokeilun vessapaperirullahylsyillä ja vaneerilevyllä. Jokainen sai kirjoittaa ylös veikkauksen, kuinka monta vessapaperirullahylsyä tarvitaan kannattelemaan 30-40kg oppilasta? Monet arvaukset olivat välillä 20-40. Loppujen lopuksi tarvittiin vain 3 hylsyä aseteltuna kolmion muotoon. Oppilaat pohtivat ja tekivät hyviä huomioita siitä, miten sijoittavat hylsyt ja miten paino jakautuu. Oli hienoa nähdä oppilaiden yhteistä ajattelua. Lopuksi keskustelimme yhdessä, mistä fysikaalisesta ilmiöstä tässä oli kyse. Pylväskokeilu toi mukaan siis hieman myös fysiikkaa ja matematiikkaa.

Ruukun teon jälkeen, seuraavalla tunnilla muiden opiskelijoiden poistuttua oppilaat vastasivat omassa luokassa pedanet- kyselyyn, jossa pyydettiin palautetta koko projektista kahden päivän ajalta.

Tässä projektipäivämme jälkeen valmistuneita ruukkuja

Eroavaisuudet ryhmien välillä

Suunnitelma toteutui molemmissa ryhmissä (Ansku & Marianna ja Seija & Kata) samojen tavoitteiden mukaan. Toteutukset erosivat kuitenkin siten, että Seija ja Kata ohjasivat oppilaita hakemaan ensin tietoa valitsemastaan jumalasta, kirjoittamaan tietoa kynällä paperille ja vasta sen jälkeen ohjasivat valitsemaan, mitä tietoa tulevat laittamaan esitykseensä. Sen jälkeen oppilaat saivat parinsa tai pikkuryhmänsä kanssa opastusta ThingLinkin käyttöön. Tämä toki pitkitti työskentelyä, joten halusimme siirtää Kahoot- kyselyn seuraavaan päivään. Keskiviikon aloitimmekin kyselemällä oppilailta, mitä he jumalista muistivat, minkä jälkeen aloitimme Kahootin. Mielestämme oli tärkeää antaa oppilaille aikaa tiedonhakuun, kirjoittamiseen ja valikointiin. Ruukun teon aloitimme luonnollisesti toista ryhmää myöhemmin. Kaikilla oppilailla ruukut jäivät molemmissa ryhmissä kuivumaan, joten niiden suunnittelua ja maalausta jatkettiin oman luokan kuvaamataidon tunneilla torstaina sekä seuraavalla viikolla.

Arviointia

Tämän opintojakson tavoitteina oli integroida historiaa ja katsomusaineita. Historian osuus oli projektissamme suurempi, mutta erityisesti jumalat ja jumalattaret- aihe yhdistyi hyvin myös katsomusaineisiin. Halusimme tarkastella Antiikin Kreikan aiheita monipuolisesti, joten hyödynsimme muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa sekä pelillisyyttä ja elämyksellisyyttä. Päätavoitteina ensimmäisenä päivänä oli tutustuminen jumaliin ja jumalattariin, tiedonhaku sekä vastuullinen ja yhteistyökykyinen työskentely ryhmän jäsenenä. Pyrimme siihen, että oppilaat ymmärtäisivät Antiikin ajan uskomuksia, miksi on uskottu jumaliin ja mikä niiden vaikutus voi myös olla tähän päivään. Toisena päivänä tavoitteissa keskityttiin elämyksellisyyteen, ilmaisuun, luovuuteen, kädentaitojen ja yhteistyötaitojen harjoittamiseen ruukkupajan muodossa. Ylipäätään koko projektin ideana oli, että oppilaat tutustuisivat Antiikin Kreikan aikaiseen elämään monipuolisen toiminnan kautta. Erityisesti myös oppilaiden kanssa käydyt keskustelut olivat suuressa asemassa ennakkokäsitysten kartoittamisessa sekä ymmärryksen saavuttamisessa.

Suunnittelimme ja toteutimme kokonaisuuden, jossa oppilaita perehdytettiin historiallisen tiedon luonteen opiskeluun hyödyntäen monipuolisia sekä tutkivan oppimisen mukaisia prosesseja. Projektikokonaisuutemme peilasi Antiikin Kreikan ajan ihmisten elämään, uskomuksiin ja kulttuuriin jumaltarujen sekä arkkitehtuurin ja keramiikan kautta. Nämä uskomukset ovat muovanneet ja vaikuttaneet myös tämän päivän yhteiskunnan elämään. Antiikin Kreikan juuret näkyvät muunmuuassa demokratiassa, sivistyksessä ja arkkitehtuurissa.

Projektiryhmämme toiminta oli selkeää ja johdonmukaista. Suunnitelmamme oli alusta alkaen selkeä toimintoineen ja tavoitteineen, mikä helpotti projektin toteuttamista. Mietimme hyvin yksityiskohtaisesti aikataulutuksen ja ryhmäjaon, jotta toiminta olisi sujuvaa. Käsittelimme projektissa aiheemme teemoja monipuolisesti ja toteutimme toimivan kokonaisuuden. 

Lähteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: OPH. 5. Painos 2017.