PERUSASIAT, jotka tulee selvittää lähteenä olevasta tekstistä:

1) JULKAISUAIKA JA –PAIKKA, esim. Helsingin Sanomat 23.8.2000

2) TEKSTILAJI, esim. pääkirjoitus, reportaasi, kolumni, pakina, yleisönosastokirjoitus, runo, kertomus

3) KIRJOITTAJAN NIMI ja myös ammatti tai koulutus, jos sillä on tekstin kannalta merkitystä

• Ennen lukemista on siis hyvä panna merkille, mistä pohjateksti on peräisin ja mitä tai ketä se edustaa. Tällöin pystyy paremmin arvioimaan tekstin olemusta ja ymmärtämään sen tarkoituksen.
• Yllä mainitut asiat tuodaan lukijan tietoon ns. esittelyviittauksessa, jonka tulee olla aineistoaineen alkupuolella:

Mikael Kallavuo esittää kriittisiä kannanottoja eläinten vapautusliikkeen toimintatavoista kolumnissaan ”Pidentävätkö vapautusiskut eläinten kärsimyksiä?” (Voima 8/2000). Hänen mukaansa on tärkeää--

MITEN AINEISTOON VIITATAAN ESITTELYVIITTAUKSEN JÄLKEEN?

1. SUORA LAINAUS

”Päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti, vaikkei muodollisesti, jo tehty”, väittää Max Jacobson käsitellessään Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan unionissa.

Käsitellessään Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan unionissa Max Jacobson väittää: ”Päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti, vaikkei muodollisesti, jo tehty.”

Suora lainaus voi olla myös tekstin osana:

Max Jacobson toteaa, että ”päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti, vaikkei muodollisesti, jo tehty”.

Suorasta lainauksesta voi jättää osia pois:

Jacobsonin artikkelissa mainitun Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan ” - - 58 prosenttia suomalaisista pitää maamme liittymistä EU:n jäseneksi varmana tai hyvin todennäköisenä - -”.

Huom!

Sitaatin on oltava sanatarkka.

Ei liikaa sitaatteja.

2. EPÄSUORA LAINAUS (= referoidaan jonkun tekstiä)

Käsitellessään Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan unionissa Max Jacobson väittää, että päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti ottaen jo tehty.

Jacobsonin mukaan päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on jo tehty.

Jacobson toteaa, että oikeastaan päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on jo tehty.

Huom! Ei tarvitse olla sanatarkka, vaan omin sanoin selostaminen jopa eduksi.

3. PÄÄTELMIÄ TEHDEN

Max Jacobsonin artikkeli huokuu EY-myönteisyyttä.

4. KIRJOITTAJA VÄITTELEE AINEISTON KANSSA

Mielestäni Max Jacobson on väärässä suhtautuessaan kovin myönteisesti Euroopan unioniin.

Huom! Pohjatekstin lähdetiedot esitellään vain ensimmäisessä viittauksessa, sen jälkeen viitataan esim. pelkällä kirjoittajan nimellä. Ns. esittelyviittaus eli ensimmäinen viittaus on tehtävä aineen alkupuolella.

VIITTAAMISESSA MUISTETTAVAA:

1) Viittaukset preesensiin:

Aikuisuus on henkistä kypsyyttä, maailmantuskan tiedostamista, jota ei voi määritellä ikärajoilla, kuten 18-vuotias Riina totesi (po. toteaa) joulukuussa 2000 ilmestyneen Pirkka-lehden Nuorten raadissa.

2) Älä viittaa etunimellä:

Psykologi Jaana Haapasalo väittää, että poliisi ei ole rikollisuuden asiantuntija. Jaanan mielestä - - (po. Hänen mielestään - - )

Markku (po. Markku Turunen) kertoo novellissaan ”Kärsitään kun tavataan” tavallisesta suomalaisesta pariskunnasta, joka kutsuu vaimon ulkomaalaisen työtoverin kylään.

3) Älä tunge liikaa asiaa viittaukseen:

Lastensuojelun keskusliiton Taloustutkimus OY:llä teettämän Aamulehdessä 2.10.1991 julkaistun tutkimuksen tuloksen mukaan vanhemmat pitävätkin lapsia kypsinä päättämään näistä asioista 9 – 11 vuoden iässä.

4) Älä viittaa liian usein:

Unien tieteellisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota unen eri vaiheisiin sekä niiden välisiin eroihin. Otavan suuren ensyklopedian mukaan unessa vaihtelevat eri vaiheet ovat osoittaneet tiettyä säännönmukaisuutta. Unitila vaihtelee aina samantapaisessa järjestyksessä. Unen REM- eli unennäköjaksot ovat Otavan suuren ensyklopedian mukaan tutkimuksen tärkeimpiä kohteita. Näissä jaksoissa ihminen näkee unet. Ensimmäinen REM-unenjakso saavutetaan hieman yli tunnin kuluttua nukahtamisesta, kertoo Otavan suuri ensyklopedia.

Mutta aineesi lukijalla on oltava koko ajan selvyys siitä, kenen ajatuksia selostat.

5) Vaihtele viittausverbiä:

sanoo, toteaa, mainitsee, kirjoittaa, pohtii, kysyy, vahvistaa, väittää, huomauttaa, olettaa, epäilee, kiistää, mielestä, mukaan jne.

Eri viittausverbeillä voit myös ilmaista omaa suhtautumistasi aineiston ajatuksiin: väittää, kiistää, eoäilee, uskottelee, luulee