B6
a) Eläinkuntaan kuuluu vain monisoluisia eliöitä.
b) Eläimet kykenevät lisääntymään usein sekä suvuttomasti että suvullisesti.
c) Selkärangattomilla eläimillä voi olla esimerkiksi ulkoinen tukiranka (esim. niveljalkaiset).
d) Suurin osa eläinlajeista on niveljalkaisia.
e) Selkärankaisten lisäksi kehittynyt hermosto on joillakin nilviäisillä (esim. kalmarit).
f) Verenkiertoelimistö on monien pääjaksojen eläimillä, esim. nilviäisillä ja niveljalkaisilla.

B7
a) Selkärangattomiin eläimiin kuuluvat kaikki muut eläimet paitsi selkäjänteisten pääjaksoon kuuluvat selkärankaiset eläimet.
b) Tasalämpöinen eläin voi säädellä omaa ruumiinlämpöään ja kykenee pitämään sen vakaana.
c) Säteittäissymmetrinen eläin voidaan jakaa symmetrisesti useisiin samanlaisiin osiin.
d) Bioluminesenssi tarkoittaa sitä, että eliö tuottaa itse valoa.
e) Kaksineuvoinen eli hermafrodiitti on eläin, joka voi tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja.
f) Muodonvaihdos on tapahtumasarja, jossa niveljalkaisen rakenne ja elintoiminnot muuttuvat (muna, toukka, kotelo, aikuinen). Muodonvaihdos voi olla osittainen tai täydellinen.
g) Sisäinen hedelmöitys tarkoittaa sitä, että munasolun hedelmöittyminen tapahtuu eliön sisällä. Esimerkiksi nisäkkäillä on sisäinen hedelmöitys, kun taas sammakkoeläimillä on ulkoinen hedelmöitys.

B8
a) Sekä eläin- että kasvisolu ovat tumallisia eliöitä eli niiden solussa on tuma. Eläin- ja kasvisoluissa on myös samoja soluelimiä, esim. mitokondrioita. Kasvisoluissa on lisäksi viherhiukkasia, joiden avulla ne yhteyttävät. Lisäksi kasvisolua suojaa soluseinä, joka puuttuu eläinsoluista. Kasvisoluilla on myös solunesterakkula eli vakuoli.
b) Kasvit eivät yleensä pysty liikkumaan, joten vain niiden siitepöly tai siemenet kuljettavat niitä uusille paikoille. Useimmat eläimet pystyvät liikkumaan, mutta jotkin eläinlajit ovat aikuisena liikkumiskyvyttömiä eli sessiilejä (esim. sienieläimet ja korallit).
c) Kasvit pystyvät itse tuottamaan oman ravintonsa fotosynteesin avulla, joten ne ovat autotrofisia eli omavaraisia. Eläinsolut saavat ravintonsa syömällä toisia eliöitä, joten ne ovat toisenvaraisia eli heterotrofisia.
d) Sekä kasvit että eläimet lisääntyvät sekä suvuttomasti että suvullisesti. Osa kasveista ja eläimistä lisääntyy pelkästään suvuttomasti. Molemmilla on suvullisessa lisääntymisessä tyypillisesti koiras- ja naaraspuoleiset sukusolut.

B10
a) Mm. järvisieni ja murtovesisieni.
b) Nilviäisiin kuuluvat erilaiset kotilot, simpukat ja pääjalkaiset. Suomesta tavattavia kotiloja ovat esim. ukkoetana ja lehtokotilo. Simpukoista tuttuja ovat esim. sinisimpukka, hietasimpukka ja liejusimpukka.
c) Niveljalkaisiin kuuluu suuri määrä äyriäis-, hämähäkkieläin- ja hyönteislajeja. Hyönteisistä tuttuja lahkoja ovat esim. erilaiset kovakuoriaiset, perhoset, pistiäiset ja sudenkorennot.
d) Selkäjänteisiin kuuluvat erilaiset kalat, sammakkoeläimet, linnut, matelijat ja nisäkkäät.
e) Nivelmatoihin kuuluvat esimerkiksi juotikkaat ja lierot. Esimerkiksi tuttu kasteliero ja verijuotikas (iilimato) ovat nivelmatoja.
f) Polttiaiseläimistä Suomessa elävät esimerkiksi korvameduusa sekä erilaiset polyyppieläimet, kuten lampipolyyppi.

C11
Kts. YTL:n hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 11) 

C12
a) Sammakon kehitysvaiheisiin kuuluvat muna, toukka ja aikuinen yksilö. Munasta kuoriutuu toukka, joka kehittyy vedessä aikuiseksi. (Toukka hengittää kiduksilla, mutta aikuinen hengittää keuhkoilla ja ihollaan.)
b) Sammakot talvehtivat horrostamalla (kylmänhorros).
c) Kidukset häviävät ja sammakot alkavat hengittää ihon läpi ja keuhkoilla. Pyrstö surkastuu ja raajat kehittyvät.

C13
a) Matelijoista.
b) Tasalämpöisyys ja tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö.
c) Nokkaeläimet ovat tasalämpöisiä ja karvapeitteisiä eläimiä.
d) Nokkaeläimet muistuttavat matelijoita, sillä ne munivat munia ja niiden luusto ja suolisto on matelijoiden kanssa rakenteellisesti samantapainen.
e) Pussieläimillä on erityinen pussi sikiön kehitystä ja poikasten kantamista varten. ”Pussieläimillä istukkaa vastaa alkeellinen hemiplasenta. Pussieläinten poikaset syntyvät tavallaan keskentekoisina, koska pussieläinten epätäydellinen istukka ei pysty välittämään riittävästi ravintoa kasvavalle poikaselle.” 
f) Tasalämpöisyys, karvapeite, tehokas hengitys- ja verenkiertojärjestelmä ja maidon eritys.
g) Ei ollut kilpailua, sillä Australiaan istukalliset nisäkkäät ovat tulleet myöhemmin.
h) Australiassa oli erilaisia ekolokeroita ”vapaina” ja kilpailevia lajeja ei ollut. Näin ollen pussieläinlajit erikoistuivat ja sopeutuivat erilaisiin elinympäristöihin (sopeutumislevittäytyminen).
i) Vastinlajit ovat samankaltaisia resursseja hyödyntaviä lajeja, mutta maantieteellisesti eri alueilla eläviä. Samankaltaiseen ympäristöön sopeutuminen (konvergenttinen evoluutio).