Luku 10
B4
a) Kambrikauden räjähdyksen ja siihen liittyvän megaevoluution seurauksena eliökunnan monimuotoisuus lisääntyi. Lisäksi elämä siirtyi maalle ja kasvikunnan kehittyi.
b) Sammalilta puuttuu tukisolukko ja johtosolukko. Lisäksi niiden lisääntyminen on vedestä riippuvaa.
c) Sanikkaisilla on kuivumista estävä pintasolukko ja veden ja ravinteiden kuljettamiseen erikoistunut johtosolukko.
d) Sammakkoeläimillä on raajat, keuhkot (aikuisilla) ja tehokas verenkierto. Puutteita: lisääntyminen vedestä riippuvaa ja ihohengitys.
B5
a) Matelijoiden iho kestää kuivuutta ja niillä on kehoa kannattelevat raajat. Lisäksi matelijoilla on sisäinen hedelmöitys ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys (kuivuuden kesto ja vararavinto).
b) Paljassiemenisillä on vahapintaiset lehdet, jotka kestävät kylmyyttä ja kuivuutta. Niiden siitepöly mahdollistaa lajin leviämisen helposti uusille alueille. Siemen kestää epäedullisia olosuhteita.
Koppisiemenisillä eli kukkakasveilla lisääntymistä edistävät rakenteet ovat kukka ja hedelmä. Niiden siemenet ovat suojassa hedelmän sisällä. Lisäksi koppisiemenisten leviämistä ja lisääntymistä on edistänyt koevoluutio pölyttäjien kanssa.
B6
a) Todennäköisesti suuren meteoriittitörmäyksen aiheuttama ilmaston viileneminen.
b) Linnut ovat tasalämpöisiä ja niillä on eristävä höyhenpeite. Lisäksi ne pystyvät helposti liikkumaan suotuisiin olosuhteisiin lentämällä. Myös niiden keuhkot ovat tehokkaat ja niillä on hyvä näkö- ja kuuloaisti.
c) Nisäkkäät ovat myös tasalämpöisiä ja niillä on eristävä karvapeite. Nisäkkäillä alkion- ja sikiönkehitys tapahtuu emon sisällä kohdussa suotuisissa olosuhteissa (munaan verrattuna). Lisäksi nisäkkäät voivat huolehtia poikasistaan imettämällä niitä. Myös nisäkkäiden hermosto ja aistit ovat hyvin kehittyneitä.
B7
a) Kambrikauden räjähdys oli nopea megaevoluutiotapahtuma, jolloin eläinkunta monipuolistui etenkin merissä. Eläinkunnan nykyiset pääjaksot syntyivät.
b) Putkilokasvit ovat kasveja, joilla on veden kuljettamiseen erilaistuneet johtosolukot. Sanikkaiset ja siemenkasvit ovat putkilokasveja.
c) Massasukupuutto on ajanjakso, jolloin hyvin suuri osa silloisista eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Massasukupuuttoja on tapahtunut etenkin elämän historian maailmankausien rajakohdissa.
d) Selkäjänteisillä on sisäinen tukiranka (selkäjänne ja luusto), joka tukee elimistöä ja mahdollistaa eliön liikkeet.
e) Vaihtolämpöisillä eliöillä ruumiin lämpötila muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan.
f) Avainsopeuma on uudenlainen evoluutiossa syntynyt ominaisuus, joka antaa tietylle eliölajille tai -ryhmälle valintaedun.
B8
a) Veden kuljetukseen sopeutunut johtosolukko ja juuret. Veden haihtumista edistävä pintasolukko.
b) Maalla liikkumiseen soveltuvat raajat, keuhkot (täysikasvuisella), kolmilokeroinen sydän ja tehokas verenkierto.
c) Kuivuutta kestävä iho, maalla liikkumiseen sopivat raahat. Lisäksi sisäinen hedelmöitys ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys säästävät vettä ja mahdollistavat tasaiset kasvuolosuhteet.
C10
a)
Juuret sitovat kasvin maaperään ja mahdollistavat veden ja ravinteiden oton.
Johtosolukko toimii ravinteiden ja veden kuljetuskanavana juuren ja varren sekä lehtien välillä.
Pintasolukon tehtävänä on suojata kasvin elinten sisäkerroksen soluja.
Siemen mahdollistaa lisääntyminen maalla ja levittäytymisen maan pinnalla.
b)
Raajojen vahvistuminen mahdollisti maalla liikkumisen.
Keuhkot ottavat soluhengitykseen tarvittavaa happea ilmakehästä ja poistavat hiilidioksidia.
Paksu iho suojaa kuivumiselta.
Munuaiset säätelevät elimistön veden määrää ja poistavat kuona-aineita.
Sikiön kehittyminen kohdun tai munankuoren sisällä suojaa kehittyvää yksilöä kuivumiselta. Muna kestää hyvin kuivuutta ja sen sisällä oli vararavintoa alkionkehitystä varten. Kohdun sisällä sikiönkehitys on suojattua (ulkoiset kolhut, kuivuminen).
C121
a) Keuhkokaloilla on maalla hengittämiseen erikoistunut uimarakosta kehittynyt rakenne.
Varsieväisillä on ”raajamaiset” varrelliset evät, joiden avulla ne pystyvät siirtymään rannoilla lammikosta toiseen.
b) Sammakkoeläinten iho ei kestä kuivumista ja niiden lisääntyminen on sidottu veteen. Toisaalta etuina ovat aikuisilla yksilöillä keuhkot, raajat ja hyvä verenkiertojärjestelmä.
c) Matelijat olivat ensimmäisiä täysin maaelämään sopeutuneita selkärankaisia. Niillä oli monia etuja maalla elämisen kannalta sammakkoeläimiin verrattuna. Niiden iho kesti kuivuutta ja raajat sopivat maalla liikkumiseen. Niiden verenkierto- ja hengityselimistö olivat sammakkoeläimiä tehokkaammat. Matelijoille kehittyi sisäinen siitos ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys. Muna kesti hyvin kuivuutta ja sen sisällä oli vararavintoa alkionkehitystä varten.
d) Istukallisten nisäkkäiden kohdussa tapahtuva yksilönkehitys. Nisäkkäät ovat sopeutuneet vaihteleviin elinolosuhteisiin matelijoita paremmin hyvän liikuntakykynsä, karvapeitteensä, tasalämpöisyytensä, parempien aistien ja hengitys- ja verenkiertoelimistönsä ansiosta.
C12
Kts. YTL hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 12)
a) Kambrikauden räjähdyksen ja siihen liittyvän megaevoluution seurauksena eliökunnan monimuotoisuus lisääntyi. Lisäksi elämä siirtyi maalle ja kasvikunnan kehittyi.
b) Sammalilta puuttuu tukisolukko ja johtosolukko. Lisäksi niiden lisääntyminen on vedestä riippuvaa.
c) Sanikkaisilla on kuivumista estävä pintasolukko ja veden ja ravinteiden kuljettamiseen erikoistunut johtosolukko.
d) Sammakkoeläimillä on raajat, keuhkot (aikuisilla) ja tehokas verenkierto. Puutteita: lisääntyminen vedestä riippuvaa ja ihohengitys.
B5
a) Matelijoiden iho kestää kuivuutta ja niillä on kehoa kannattelevat raajat. Lisäksi matelijoilla on sisäinen hedelmöitys ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys (kuivuuden kesto ja vararavinto).
b) Paljassiemenisillä on vahapintaiset lehdet, jotka kestävät kylmyyttä ja kuivuutta. Niiden siitepöly mahdollistaa lajin leviämisen helposti uusille alueille. Siemen kestää epäedullisia olosuhteita.
Koppisiemenisillä eli kukkakasveilla lisääntymistä edistävät rakenteet ovat kukka ja hedelmä. Niiden siemenet ovat suojassa hedelmän sisällä. Lisäksi koppisiemenisten leviämistä ja lisääntymistä on edistänyt koevoluutio pölyttäjien kanssa.
B6
a) Todennäköisesti suuren meteoriittitörmäyksen aiheuttama ilmaston viileneminen.
b) Linnut ovat tasalämpöisiä ja niillä on eristävä höyhenpeite. Lisäksi ne pystyvät helposti liikkumaan suotuisiin olosuhteisiin lentämällä. Myös niiden keuhkot ovat tehokkaat ja niillä on hyvä näkö- ja kuuloaisti.
c) Nisäkkäät ovat myös tasalämpöisiä ja niillä on eristävä karvapeite. Nisäkkäillä alkion- ja sikiönkehitys tapahtuu emon sisällä kohdussa suotuisissa olosuhteissa (munaan verrattuna). Lisäksi nisäkkäät voivat huolehtia poikasistaan imettämällä niitä. Myös nisäkkäiden hermosto ja aistit ovat hyvin kehittyneitä.
B7
a) Kambrikauden räjähdys oli nopea megaevoluutiotapahtuma, jolloin eläinkunta monipuolistui etenkin merissä. Eläinkunnan nykyiset pääjaksot syntyivät.
b) Putkilokasvit ovat kasveja, joilla on veden kuljettamiseen erilaistuneet johtosolukot. Sanikkaiset ja siemenkasvit ovat putkilokasveja.
c) Massasukupuutto on ajanjakso, jolloin hyvin suuri osa silloisista eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Massasukupuuttoja on tapahtunut etenkin elämän historian maailmankausien rajakohdissa.
d) Selkäjänteisillä on sisäinen tukiranka (selkäjänne ja luusto), joka tukee elimistöä ja mahdollistaa eliön liikkeet.
e) Vaihtolämpöisillä eliöillä ruumiin lämpötila muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan.
f) Avainsopeuma on uudenlainen evoluutiossa syntynyt ominaisuus, joka antaa tietylle eliölajille tai -ryhmälle valintaedun.
B8
a) Veden kuljetukseen sopeutunut johtosolukko ja juuret. Veden haihtumista edistävä pintasolukko.
b) Maalla liikkumiseen soveltuvat raajat, keuhkot (täysikasvuisella), kolmilokeroinen sydän ja tehokas verenkierto.
c) Kuivuutta kestävä iho, maalla liikkumiseen sopivat raahat. Lisäksi sisäinen hedelmöitys ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys säästävät vettä ja mahdollistavat tasaiset kasvuolosuhteet.
C10
a)
Juuret sitovat kasvin maaperään ja mahdollistavat veden ja ravinteiden oton.
Johtosolukko toimii ravinteiden ja veden kuljetuskanavana juuren ja varren sekä lehtien välillä.
Pintasolukon tehtävänä on suojata kasvin elinten sisäkerroksen soluja.
Siemen mahdollistaa lisääntyminen maalla ja levittäytymisen maan pinnalla.
b)
Raajojen vahvistuminen mahdollisti maalla liikkumisen.
Keuhkot ottavat soluhengitykseen tarvittavaa happea ilmakehästä ja poistavat hiilidioksidia.
Paksu iho suojaa kuivumiselta.
Munuaiset säätelevät elimistön veden määrää ja poistavat kuona-aineita.
Sikiön kehittyminen kohdun tai munankuoren sisällä suojaa kehittyvää yksilöä kuivumiselta. Muna kestää hyvin kuivuutta ja sen sisällä oli vararavintoa alkionkehitystä varten. Kohdun sisällä sikiönkehitys on suojattua (ulkoiset kolhut, kuivuminen).
C121
a) Keuhkokaloilla on maalla hengittämiseen erikoistunut uimarakosta kehittynyt rakenne.
Varsieväisillä on ”raajamaiset” varrelliset evät, joiden avulla ne pystyvät siirtymään rannoilla lammikosta toiseen.
b) Sammakkoeläinten iho ei kestä kuivumista ja niiden lisääntyminen on sidottu veteen. Toisaalta etuina ovat aikuisilla yksilöillä keuhkot, raajat ja hyvä verenkiertojärjestelmä.
c) Matelijat olivat ensimmäisiä täysin maaelämään sopeutuneita selkärankaisia. Niillä oli monia etuja maalla elämisen kannalta sammakkoeläimiin verrattuna. Niiden iho kesti kuivuutta ja raajat sopivat maalla liikkumiseen. Niiden verenkierto- ja hengityselimistö olivat sammakkoeläimiä tehokkaammat. Matelijoille kehittyi sisäinen siitos ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys. Muna kesti hyvin kuivuutta ja sen sisällä oli vararavintoa alkionkehitystä varten.
d) Istukallisten nisäkkäiden kohdussa tapahtuva yksilönkehitys. Nisäkkäät ovat sopeutuneet vaihteleviin elinolosuhteisiin matelijoita paremmin hyvän liikuntakykynsä, karvapeitteensä, tasalämpöisyytensä, parempien aistien ja hengitys- ja verenkiertoelimistönsä ansiosta.
C12
Kts. YTL hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 12)