B3
a) Viuhkaeväiset (tonnikala), nisäkkäät (pullokuonodelfiini) ja linnut (kuningaspingviini).
b) Kaikilla on virtaviivainen ruumiin muoto.
c) Kaikki elävät samantapaisessa elinympäristössä, enimmäkseen veden pinnan alapuolella.
d) Konvergenttinen evoluutio. (Samankaltaisten ympäristötekijöiden aikaansaamana eri eliöryhmiin ja kehityslinjoihin kuuluvat eliölajit voivat kehittyä rakenteeltaan ja toimintaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa.)

B4
a) Koiraat voivat erehtyä luulemaan toisen lajin naarasta oman lajin yksilöksi.
b) Lajeilla on erilainen soidinkäyttäytyminen ja erilainen ulkonäkö, jolloin vastakkaisen lajin naaraat eivät yleensä parittele toisen lajin koiraan kanssa. Lisäksi metsolla ja teerellä on  perinnöllisiä eroavaisuuksia, jotka aiheuttavat sen, että niiden risteymän lisääntymiskyky on alentunut.
c) Luonnossa monet mekanismit estävät lajien risteytymisen. Nämä isolaatiomekanismit ovat eliön ominaisuuksia, jotka estävät lajien risteytymisen keskenään tai heikentävät lajiristeymien selviämistä (lisääntymisisolaatio). Isolaatiomekanismit voidaan jakaa ennen hedelmöittymistä toimiviin ja hedelmöityksen jälkeen tapahtuviin. Lajit elävät eri elinalueilla tai saman elinalueen eri elinympäristöissä, joten ne eivät kohtaa.

Ennen parittelua ja hedelmöitystä toimivat isolaatiomekanismit:
- eri lisääntymisajankohta
- erilainen soidinkäyttäytyminen
- eri elinalue tai ekologinen lokero
- sukusolujen yhteensopimattomuus, ei tapahdu hedelmöitystä

Hedelmöityksen jälkeen tapahtuvat isolaatiomekanismit:
- lajiristeymä kuolee alkio- tai sikiövaiheessa (tai ennen sukukypsyyttä)
- lajiristeymä on usein lisääntymiskyvytön (steriili)

B5
a) Kukkakärpäset
b) Saalistaja jättää kukkakärpäsen rauhaan luullessaan sitä myrkylliseksi ampiaiseksi.
c) Mimikryllä tarkoitetaan suojaavaa yhdennäköisyyttä. Ilmiö johtuu siitä, että pedot ovat oppineet välttämään tietynlaisen kuvioinnin omaavia saaliseläimiä.

C6
Kts. YTL Hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 2)

C7
a) Geenivirta tarkoittaa geenien siirtymistä populaatioiden välillä. Geenivirtaa voi tapahtua esimerkiksi muuttoliikkeen seurauksena. Isolaatio tarkoittaa populaation joutumista erilleen muista saman lajin populaatioista jonkin esteen vuoksi. Isolaatio voi olla tärkeä lajiutumista edistävä tekijä. 
b) Maakannas erottaa vesialueet toisistaan.
c) Esimerkiksi vesistöjen suolapitoisuudessa ja kirkkaudessa on eroja. Lisäksi ravintovalikoima ja talviolosuhteet voivat vaihdella eri alueiden välillä. Toisistaan poikkeavat ympäristöt ovat voineet aiheuttaa erilaisia valintapaineita, jotka ovat vaikuttaneet eri ominaisuuksien kehittymiseen eri populaatioissa.
d) Mikroevoluutio on lajinsisäistä evoluutiota jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa. Esimerkiksi norpalla on tapahtunut mikroevoluutiota, sillä siitä tunnetaan eri alalajeja.
e) Kaikkien ala-lajien tieteellinen nimi on sama: Phoca hispida. Tieteellisen nimen kolmas osa kertoo niiden kuuluvan norpan eri alalajeihin.
f) Jos isolaatio jatkuu, alalajien kehittyminen omiksi lajeikseen on mahdollista. Jos lajien välille kehittyy lisää isolaatiomekanismeja, ne voivat vähitellen kehittyä omiksi lajeiksiin.
g) Voidaan tutkia alalajien rakennetta ja käyttäytymistä. Lisäksi voidaan vertailla kromosomistoja ja eroja DNA:ssa. Jos eri alalajien yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisen (fertiilin) jälkeläisen, ne kuuluvat samaan lajiin.
h) Kotoperäinen eli endeeminen eliölaji esiintyy vain jollakin tietyllä ja suppealla maantieteellisellä alueella.
i) Erilaiseksi tekivät: järviympäristö, makea vesi
j) Uhkaavat: verkkokalastus

C8
a) Maantieteellisesti isoloituneille alueille, kuten syrjäisiin saariin tai järviin, voi kehittyä vain siellä tavattavia lajeja. Tällaisia lajeja kutsutaan kotoperäisiksi eli endeemisiksi lajeiksi. Kotoperäisiä lajeja on esimerkiksi Galapagossaarilla ja Australiassa.
b) Toisistaan eristyksissä olevat populaatiot kehittyvät geneettisesti omiin suuntiinsa esimerkiksi erilaisten valintapaineiden takia. Lopulta populaatioiden välillä on niin paljon perinnöllisiä eroja, että näiden eri populaatioiden yksilöt eivät enää pysty lisääntymään keskenään. Edellä kuvailtu lajiutuminen on allopatrista lajiutumista ja se on seurausta maantieteellisestä eristyneisyydestä (isolaatiosta). Toisistaan kaukana olevilla saarilla voi tapahtua allopatrista lajiutumista, mikäli yksilöt eivät siirry saarelta toiselle. Näin jokaiselle saarelle syntyy omanlaatuinen eliöstö.
c) Näitä lajeja tavataan vain Madagaskarilla. Esimerkiksi fossan ulkonäössä on sekä koiramaisia että kissamaisia piirteitä jne.
d) Tanrekit ovat Madagaskarilla tavattava nisäkäsheimo, johon kuuluvat lajit ovat keskenään ulkonaisesti melko erilaisia.
e) Konvergenttinen evoluutio tarkoittaa sitä, että samankaltaisten ympäristötekijöiden aikaansaamana eri eliöryhmiin ja kehityslinjoihin kuuluvat eliölajit voivat kehittyä rakenteeltaan ja toimintaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa.
f) Sopeutumislevittäytyminen

C9
Kts. YTL hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 3)

C10
Kts. YTL hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 3)

C11 
Kts. YTL hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 9)