B2
a) Vasenkierteisiä kotiloita on jäänyt henkiin ja ne ovat lisääntyneen oikeakierteisiä kotiloita enemmän. Vasenkierteisyydestä on tullut luonnonvalinnan suosima ominaisuus ja samalla lisääntymisetu.
b) Suuntaavasta valinnasta: käärmeet ovat sopeutuneet syömään kierteistä kotiloa tehokkaasti.

B3
a) Teollisuusmelanismi on mikroevoluution ilmiö, jossa esimerkiksi monien perhosten tummien muotojen on todettu yleistyneen teollisuuden aiheuttaman ympäristön saastumisen (tummumisen) takia.
b) Lajin yksilöiden välillä on luontaisia värisävyeroja eli geneettistä muuntelua.
c) Väriin vaikuttavaan alleeliin (geenin muoto) ja sitä kautta perhosyksilöiden väritykseen.
d) Jäkälät ovat erityisen herkkiä ilmansaasteille.
e) Tämä johtui siitä, että vaaleat perhosyksilöt erottuivat hyvin tummaa puunrunkoa vasten ja joutuivat siten helpommin saalistavan linnun syötäväksi. Täten tummien yksilöiden määrä kasvoi vaaleisiin yksilöihin nähden.
f) Tummat yksilöt jäivät henkiin ja lisääntyivät vaaleita yksilöitä enemmän, jolloin yhä suurempi osa jälkeläisistä oli sävyltään tummia.
g) Suuntaavasta valinnasta.
h) Kun ilmansaasteet vähenevät voi tapahtua päinvastainen muutos eli vaaleat perhoset alkavat yleistyä tummien värimuotojen sijaan.

B4
a) Värikäs pyrstö kiinnittää kutuaikana naaraskalojen huomion.
b) Liian paljon huomiota herättävä väritys houkuttelee saalistajat koiraskalojen kimppuun.
c) Väritykseen vaikuttavat vastakkaiset valintapaineet: toisaalta pedoilta suojautuminen ja toisaalta naaraiden huomion saaminen.

B5
a) Koiraat, joilla on kuuluva siritysääni, joka houkuttelee naaraita.
b) Loiskärpäsen ilmaantuminen saarelle, sillä ne löysivät loisimisen kohteiksi sirisiviä sirkkoja.
c) Kelpoisimpia olivat äänettömät koiraat, koska loiskärpäset eivät löytäneet niitä.
d) Sirittävät koiraat hävisivät saarelta. Luonnonvalinnan seuruksena äänettömät koiraat yleistyivät ja lisääntyessään siirsivät tätä ominaisuutta populaatioon.

C6
a) Reviirikäyttäytymisen merkitys evoluution kannalta on se, että vain ne yksilöt, joilla on reviiri pääsevät lisääntymään. Reviirin valtaaminen kertoo välillisesti koirasyksilön hyvistä ominaisuuksista ja vahvuuksista. Parhaan reviirin omaavat yksilöt houkuttelevat tehokkaimmin naaraita. On olemassa myös esimerkiksi yöpymis- ja ruokailureviirejä.
b) Muuttoliikkeen avulla yksilöt ja niiden geenit siirtyvät populaatiosta toiseen lisäten perinnöllisen muuntelun mahdollisuutta. Evoluutioon vaikuttaa geenivirta, jonka avulla eri alueilla elävien saman lajin populaatioiden välillä siirtyy geenejä esimerkiksi siitepölyn, siementen ja yksilöiden välityksellä.
c) Koska parittelua edeltävään soidinkäyttäytymiseen vaikuttaa yksilön perimä (synnynnäiset vaistot ja vietit), niin yleensä vain saman lajit yksilöt tunnistavat lajitoverinsa soidinkäyttäytymisen. Vastavuoroisiin vaistotoimintoihin (signaalit) perustuva soidin johtaa saman lajin yksilöiden paritteluun. Näin soidinkäyttäytyminen toimii lähisukuisten lajien kesken isolaatiotekijänä.
d) Kalat, sammakkoeläimet ja hyönteiset tuottavat valtavan määrän jälkeläisiä korvatakseen suuren poikaskuolleisuuden. Nämä eliöt panostavat jälkeläistuotannossaan määrään, jolloin ainakin osa jälkeläisistä selviää todennäköisesti lisääntymisikään asti jatkamaan sukua.
e) Eläimet vaeltavat paikasta toiseen löytääkseen ravintoa, parittelukumppaneita tai elintilaa. Vaelluksien ansiosta ylitiheä populaatiokoko pienenee ja toisaalta laji saattaa laajentaa levinneisyysaluettaan. Pitkien vaellusten aikana sairaat ja heikoimmat yksilöt saattavat karsiutua pois.

C7
a) Soidinvireen synnyttämä vaistotoimintojen ketju, joka eläimillä yleensä edeltää pariutumista ja johtaa paritteluun.
b) Koska parittelua edeltävään soidinkäyttäytymiseen vaikuttaa yksilön perimä (synnynnäiset vaistot ja vietit), niin yleensä vain saman lajit yksilöt tunnistavat lajitoverinsa soidinkäyttäytymisen. Vastavuoroisiin vaistotoimintoihin (signaalit) perustuva soidin johtaa saman lajin yksilöiden paritteluun. Näin soidinkäyttäytyminen toimii lähisukuisten lajien kesken isolaatiotekijänä.
c)  Soidinalue on alue, jolle koiraat kerääntyvät vuosittain soitimelle. Myös naaraat tulevat sinne paritellakseen koiraiden kanssa. Esimerkit metso, teeri ja suokukko.Soidinpuvulla tarkoitetaan erityisesti lintujen lisääntymiskautena joidenkin lajien koiraille kehittyvää tavallista värikkäämpää höyhenpukua, esimerkiksi haahka.
d) Riikinkukoilla lisääntymiskumppanin valinnan tekee yleensä naaras. Tunnettu esimerkki sukupuolivalinnasta on riikinkukon pyrstön komeus. Luonnonvalinta on kuitenkin suosinut tiettyyn rajaan saakka riikinkukkokoiraan pitkää ja näyttävää pyrstöä. Ylipitkä pyrstö on kuitenkin ennemmin haitta kuin etu esimerkiksi petoja paettaessa, joten riikinkukkojen pyrstöt eivät ole kehittyneet aina vain pidemmiksi.

C8
a) Sukupuolivalinta suosii niitä koiraiden ominaisuuksia, joiden ansiosta koiras saavuttaa naaraiden suosion ja pääsee siksi lisääntymään. Sukupuolivalinnan aikaansaamat ominaisuudet ilmenevät koiraissa sekä kyvyssä kilpailla naaraista toisten koiraiden kanssa että ominaisuuksina, joilla saavutetaan naaraan suosio. Täten selkärankaisilla, kuten linnuilla ja kaloilla, koiraat ovat usein naaraita ”koreilevimpia”.
b) Vaatimaton väritys toimii suojavärityksenä haudonnan aikana.
c) Useiden lintulajien naaraat, nuoret yksilöt ja poikaset ovat ruskeankirjavia, minkä vuoksi niillä on hyvä suojaväritys.

C9
Kts. YTL:n hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 3)

C10
a) Resistenssillä tarkoitetaan vastustuskykyä.
b) Mutaatiot saavat aikaan perinnöllistä muuntelua suvuttomasti lisääntyvillä bakteereilla. Bakteerien ympäristö muuttuu antibioottien käytön seurauksena, jolloin valintapaineena toimii kyky selvitä hengissä antibiootin läsnäollessa. Luonnonvalinta alkaa suosia vastustuskykyisempiä bakteereja. Antibiooteille herkät bakteerit kuolevat, mutta resistentit bakteerit voivat kasvaa ja lisääntyä häiriöttä. Nämä resistentit bakteerit saattavat levitä ja aiheuttaa infektioita muille ihmisille, jotka eivät ole käyttäneet antibiootteja.
c) Esimerkiksi jalostus (kotieläinjalostus ja viljelykasvien kehittely) on usein hyvin nopeaa.

C11
a) Pelissä saalistaja saalistaa parhaiten erottuvat yksilöt.
b) Alkutilanne on satunnainen. Lisäksi pelissä poistetaan satunnaisesti osa yksilöistä kullakin kierroksella.
c) Väri (tässä tapauksessa) on määrällinen ominaisuus eli siihen vaikuttaa useampi kuin yksi geeni.
d) Peli yksinkertaistaa värin periytymistä ja saalistusta. Muutkin ominaisuudet kuin väri vaikuttavat saaliiksi joutumiseen.

C12
a) Se auttaa lehtopöllöä suojautumaan saalistajilta. Lisäksi se suojaa pöllöä päivällä pienempien lintujen häirinnältä.
b) Kun lumettomat talvet ovat lisääntyneet, ympäristöolosuhteet ovat muuttuneet. Luonnonvalinta suosii ruskeita pöllöjä, sillä sen suojaväritys on parempi lumettomissa olosuhteissa. On siis tapahtunut suuntaavaa luonnonvalintaa.
c) Ilmaston lämmetessä lumettomien talvien määrä mahdollisesti lisääntyy. Tämän vuoksi suuntaava valinta vaikuttaa edelleen siten, että ruskeiden pöllöjen osuus kasvaa.