OKSAKOSKEN KOULUN LYHYT HISTORIA

Historiikin kirjoittanut Oksakosken koulun pitkäaikainen, nyt eläkkeellä oleva, johtajaopettaja Viljo Harsunen.

PERUSTAMINEN
Perhon ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa pappilassa syksyllä 1891.Pian sivukylät halusivat lapsilleen oman koulun. Alipiirin , eli Ukskosken , Peltokankaan ja Kivikankaan asukkaat valitsivat talollinen Matti Riihimäen ja räätäli Kustaa Kankaan viemään Perhon kuntakokoukselle anomuksen oman koulun saamiseksi.
Tämä tapahtui siis 1908. Vedoten varojen puutteeseen kuntakokous aluksi epäsi hakemukset. Talvella 1912 käytiin onnistuneet neuvottelut koulutilojen vuokraamiseksi Matti Riihimäki nuoremman talosta Ukskosken eli Alipiirin kansakoulun käyttöön. Kouluun oli ilmoittautunut 31 opinhaluista. Vähimmäismäärä koulun perustamiseksi oli tuolloin 30. Syyskuun alussa samana vuonna alkoi ensimmäisen kansakoulun toiminta kylällämme. Opettajaksi oli valittu nuori Venla Nikula (Lilja). On itsestään selvää, ettei koulussa ollut aluksi kovin kummoisia opetusvälineitä. Niinpä Venla toi mukanaan oman harmoninsa ja vuokrasi sen Perhon kunnalle koko siksi ajaksi ,minkä toimi Ukskoskella. Vuokraksi oli sovittu 16mk vuodessa.

VENÄJÄN VALLAN AIKAA
Koulun toiminnassa tuntui ja näkyi se, että Suomi tuohon aikaan kuului Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Kerjuuvaroilla ostettiin koulusalin takaseinälle keisari Nikolai II:n suurikokoinen ja värillinen muotokuva. Se oli maksanut 11 mk ja oppilaat katselivat sitä vaihtelevin tuntein. Asetuksen mukaan keisarillisina juhlina oli nostettava koulun lippusalkoon Venäjän sini-valko-punainen lippu. Keisariperheen merkkipäivinä koulusta oli ”lupaa”. Venla on kirjoittanut päiväkirjaan toukokuun 6:ntena 1915 :Kruununperillinen Aleksein nimipäivä-lupaa ja huomautusten kohdalle :retki Patanajärvelle.

OMA KOULU
Tulevaa koulua varten ostettiin puolen hehtaarin tontti työväentalon vierestä nykyisen puunjalostustehtaan kohdalta. Lokakuussa 1915 johtokunta pyysi tarkastaja Risto Kuosmasta tulemaan avuksi, kun johtokunta halusi muuttaa koulun paikan pois liian läheltä työväentaloa. Ensimmäinen tonttikauppa peruuntui ja uudessa kaupassa ostaja ei ollutkaan kunta vaan kirkkoherra A. F. Raunio, joka osti Anttilan perintötilan maista puolen hehtaarin alueen Ylijoen Jussilta 100mk:lla. Kirkkoherra lahjoitti omistamansa tontin kunnalle ehdolla ,että sille rakennetaan koulu. Näin kävikin ja 5600 mk:n lainan turvin alettiin rakentamaan koulua. .Koulu pääsi aloittamaan uusissa tiloissa syksyllä 1917. Koulumme on siis vain hiukan vanhempi kuin itsenäinen Isänmaamme. –Samainen Raunio muutti Ukskosken Oksakoskeksi 1927.

TARKASTUSTOIMINTA
Koulumme ensimmäiseen johtokuntaan valittiin tunnettuja isäntiä. Esimieheksi tuli J.H. Anttila. Opetustyön alkaessa lähes tyhjästä johtokunnan kättä tarvittiin kaikissa asioissa. Kansakouluntarkastaja vieraili paikkakunnalla melko usein vaikeista kulkuyhteyksistä huolimatta. Syksyllä 1917 johtokunta sai tarkastajalta mm seuraavia huomautuksia: ”Tarkastaessani kouluanne oli ilahuttavaa huomata koulutyön olevan hyvällä alulla. Koulun ulkoisiin seikkoihin nähden esitän että
- opettajattaren keittiö on kuntoonsaatettava varustamalla se hellalla (esim. Högforsin hella n:o 3)
- koululle on heti hankittava seinäkello, sekä kello oppilaiden sisäänsoittoa varten
- poikaoppilaiden käymälään on hankittava vedenheittoruuhi

OPPILAAT
Ensimmäisenä syksynä 1912 ilmoittautui kouluumme 31 opinhaluista. Vuonna 2001 varsinaisia koulukkaita on 36 ja esikoululaisia 5. Kehitys on kulkenut eräässä mielessä kierroksen umpeen, tulevathan nykyiset oppilaat suurin piirtein samalta alueelta kuin aloitettaessa: Oksakosken , Peltokankaan, Kivikankaan ja osittain Kokkonevan kyliltä. .Perhossa hurja oppilasmäärän kasvu huipentui 1960 –luvun alkuun. 755 kansakoululaista 14:ssä piirissä jäi ilmeisesti Perhon ennätykseksi. Samoin oli Oksakoskellakin. 1950-luvun lopussa ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä oppilasmäärä pysytteli lähellä 100.. Aallonpohjavuonna 1981-82 näytti 3-opettajaisuuden raja uhkaavalta, kun oppilasmäärä laski 29:n. Muistan lähettäneeni silloin koteihin kirjeen, jossa kehotin vanhempia tekemään asialle jotain. En tiedä varmasti oliko kirjeen ansiota, mutta seuraavina vuosina oppilasmäärä kääntyi kasvuun ja koulu on turvallisesti ollut kolmen opettajan hallinnassa aina näihin päiviin asti.

OPETTAJAT
Oksakosken koulun 90-vuotisen historian aikana sen virkoja on ollut hoitamassa yli 60 opettajaa. .Usein on ollut samanlainen tilanne kuin nyt, että kaikki varsinaisten virkojen haltijat ovat naisia. Naisvaltaisesta koulusta kertoo sekin ,että vasta niin myöhään kuin 1946 koulussamme oli ensimmäinen pätevä miesopettaja Jalmari Väänänen. En tiedä mistä johtunee, etteivät miehet ole viihtyneet koulussamme. Kymmenestä miesviranhaltijasta vain Matti Salmela ja tämän historiikin tekijä ovat olleet koulullamme yli kaksi vuotta opettajana; Matti 5v ja allekirjoittanut 36v . Itselläni ei ole koskaan ollut viihtymisvaikeuksia. Mihin sitä kotiseudultaan kaipaisi.Naisopettajia on siis ollut valtaisa enemmistö. Heistäkin suuri osa on vuoden parin kävijöitä. Alkuvuosina pisimpään toimivat Aino Tyry 1923-36 ja Vilma Salmela (myöhemmin Lång) 1939- 1975 Vilma on siis toiminut 34 v Liisa Mankonen oli meillä 1954-1984 30 vuotta. Sittenhän jo ovatkin eniten virkavuosia naisista keränneet nämä nykyiset viranhaltijat Marjo 17 vuotta ja Katja 10 vuotta.

JOHTOKUNTA
Kansakoulussa johtokunnalla oli määräävä asema. Sillä oli todellista päätösvaltaa koulun jokapäiväisissä asioissa. Johtokunta valitsi opettajat ja työntekijät, laati jokavuotisen talousarvion, päätti lomista jne. Muutama esimerkki johtokunnan toimivallasta:-joulukuun 15. 1915 2.n pykälä
Keskusteltiin opettajattaren kyökin kellarissa paleltuneista perunoista. Johtokunta päätti korvata vahingon ostamalla 4 nelikkoa hyviä perunoita paleltuneiden tilalle. Paleltuneet perunat päätettiin myydä huutokaupalla.
-maaliskuun 6.s 1927 1.n pykäläOpettajatar rva Aino Tyryn pyynnöstä päätti johtokunta myöntää hänelle synnytyksen tähden virkavapaata kahden viikon ajaksi. Sijaiseksi hyväksyttiin veistonohjaaja Hugo Tyry.

TILANAHTAUTTA JA OPPILASPULAA
Vaikka Peltokangas ja Kivikangas saivat 30-luvun alkupuolella oman koulupiirin, kasvoi oppilaiden määrä Oksakoskella niin , että 1936 muutuimme kaksiopettajaiseksi, 1945 3-opettajaiseksi ja lukuvuonna 1957-58 oli tilapäisesti neljä opettajaa. Vihdoin elokuun 27p:nä 1952 päästiin muuttamaan tuohon viereiseen ns. Uuteen kouluun.

VESIONGELMIA

Koulumme pihaan on tehty kaksi tavallista kaivoa ja yksi 70m syvä porakaivo juomaveden saamiseksi. Kaikissa kaivoissa vettä oli tavallisesti liian vähän tai se oli ruosteista. Viemäröinti aiheutti ajan mittaan ongelmia. Alakerran puuosat alkoivat homehtua ja mädäntyä jatkuvassa kosteudessa. Lopulta kunnan oli pakko tehdä ratkaisu- lopettaako Oksakoskella koulunpito, vai korjatako perusteellisesti vaurioituneet tilat alkaen viemäröinnistä. Aivan viime vuosituhannen lopulla suuri remontti saatiin valmiiksi. Ilmanvaihto ja moni muukin asia saatiin aivan uuteen uskoon. Vanhan koulun yhdistetty veisto- ja liikuntasali kalustettiin ja kunnostettiin vain teknisen työn tilaksi. Koulullamme ei sen jälkeen ollut sisäliikuntatiloja lainkaan. Sateella ja rospuuttoaikoina hyppäsimme linja-autoon ja menimme naapurikouluun Kokkonevalle tai Seurojentalolle kirkonkylään pelailemaan sählyä ym. Useimmin meidät kuitenkin nähtiin lenkillä lähiseudun teillä tai jalka- tai pesäpallon kimpussa koulun kentällä.

TALKOOHENKEÄ
Oksakosken kylä koostuu useista pikkualueista. Yhteishengen luominen ei aina ole ollut itsestään selvää. Kuitenkin sitä yhteishenkeä on aina löytynyt , kun tarvetta on ollut. Viime vuosisadan alussa hankittiin kouluun kerjuuvaroilla harmoni (se on vieläkin käyttökuntoinen). Keräyksiä ja erilaisia tempauksia on aina ollut paljon yhteisistä marjaretkistä ympäristötalkoisiin. Voimme hieman ylpeillä 80-luvun puolivälissä pääasiassa talkoovoimin toteuttamaamme koulun pihasuunnitelmaa. Periaate oli ,että kunta maksoi taimet mutta työ tehtiin talkoilla. Olimme oikeastaan uranuurtajia. Voimme myöskin olla iloisia siitä, että kaikki istutukset periaatteessa ovat vieläkin hengissä ja niin kuin ohikulkijat varmaan huomaavat , voivat hyvin.
Samoihin aikoihin purettiin vanha ulkorakennus ja paikalle tehtiin jääkiekkokaukalo-luistinrata. Kaukalon laidat teimme taas talkoilla ja vuosittain olemme purkaneet ja koonneet kaukalon, kunnes vuosi sitten saimme kaukalolle oman tontin ja samassa yhteydessä lisää peliareenaa. Liikuntasalin tekoon on oltu osallisena monella tavalla. Katonteko , ulkomaalaus ,välikaton villoitus ja ympäristön kunnostus ovat sujuneet mukavasti talkootyönä. Toivoa sopii, että sama yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu ja jos mahdollista , entisestään vahvistuu.

LIIKUNTASALI
Oksakosken koulun johtokunta oli jo 80- luvun vaihteessa tehnyt useita aloitteita liikuntasalin saamiseksi koulullemme. . Opetusministeriöltä haettiin rahoitusta 1995. Seuraavana vuonna hanke jaettiin kahteen vaiheeseen – peruskorjaus ja liikuntasali. 1996 tamperelaistutkijat kävivät mittailemassa homepölyitiöiden määrää koulutiloissamme. Oppilaiden ja työntekijöiden oireilu homepölylle sai varmistuksen. Opetusministeriö myönsi rahoituksen I-vaiheelle 26.05 1997. Työt alkoivat heti. Seuraava lukuvuosi oltiin maanpaossa Peltokankaan koululla kunnes syksyllä 1998 pääsimme muuttamaan takaisin uusittuihin tiloihimme. Vaasan läänin liikuntamäärärahoista vastaava juhlapuhujamme taisi noihin aikoihin käydä tarkastamassa Perhon liikuntapaikat . Tällä matkalla hän sai omin silmin nähdä sisäliikuntatilojen puuttumisen Oksakosken koululta. Vaikka opetusministeriö poisti kokonaan liikuntasalimme omista hankesuunnitelmistaan, onneksemme Perhon kunta ei antanut periksi, vaan sitoutui valtuuston päätöksellä ja osittain läänin liikuntatoimen rahoituksella tekemään kylälle tämän salin. 18.05.2000 Länsi-Suomen Lääninhallitus myönsi 389000 mk tätä salia varten. Työt alkoivat 13.10 samana vuonna. Joulukuussa samasta lähteestä tuli 30000mk lisää ja vielä tänä keväänä 2001 tuli 301000mk. Loppukatselmus töiden osalta oli 21.09 tänä syksynä siis ja nyt on juhlan aika. Oksakosken koulupiiriläiset saavat olla kiitollisia Vaasan lääninhallituksen liikuntatoimikunnalle, kunnanjohtajalle, koulutoimenjohtajalle, kunnanhallitukselle, kunnanvaltuustolle ja kaikille niille tahoille, joiden ansiosta tämä mahtava sali nyt kutsuu koululaisia ja koulupiiriläisiä liikunnan ihmeitä tekevään maailmaan.

VILJO HARSUNEN 07 10 2001 KOULUMME LIIKUNTASALIN VIHKIÄISJUHLASSA