Temporaaliset lauseenvastikkeet
Temporaaliset lauseenvastikkeet
Temporaaliset lauseenvastikkeet korvaavat aikaa ilmaisevan kun-sivulauseen.
1. TEHDESSÄ-RAKENNE
|
PÄÄLAUSE |
KUN-SIVULAUSE |
|
Helvi havahtuu heti, |
kun hän kuulee rappukäytävästä ääniä. |
|
PÄÄLAUSE |
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE |
|
Helvi havahtuu heti |
kuullessaan rappukäytävästä ääniä. |
2. TEHTÄESSÄ-RAKENNE
|
PÄÄLAUSE |
KUN-SIVULAUSE |
|
Rappukäytävässä ei meluta, |
kun kävellään yöllä ulos. |
|
PÄÄLAUSE |
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE |
|
Rappukäytävässä ei meluta |
käveltäessä yöllä ulos. |
3. TEHTYÄ-RAKENNE
|
PÄÄLAUSE |
KUN-SIVULAUSE |
|
Suljitteko ulko-oven, |
kun olitte lähteneet? |
|
PÄÄLAUSE |
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE |
|
Suljitteko ulko-oven |
lähdettyänne? |
HUOM! kun-sivulausetta ei voi korvata temporaalisella lauseenvastikkeella, jos se on negatiivinen tai siinä on nesessiivirakenne.
- Kerrostaloasuminen on mukavaa, kun naapurit eivät ole liian uteliaita.
- Rivitaloasuminen on ikävää, kun on tehtävä talkootöitä.
Tehdessä-rakenne
- Tehdessä-rakenne muodostetaan verbin perusmuodosta ja inessiivin -ssa/-ssä-päätteestä (nukku+e+ssa).
- Jos perusmuodon lopussa on a tai ä, se muuttuu e:ksi (istua -> istuessa).
- Jos perusmuodon lopussa on e, se muuttuu a:n tai ä:n edellä i:ksi (hakea -> hakiessa).
- Astevaihtelua ei ole.
|
VERBIN PERUSMUOTO |
VARTALON MUUTOKSET |
TEHDESSÄ-RAKENNE |
|
|
e-> i, a/ä -> e |
|
|
lukea |
lukie- |
lukiessa |
|
syödä |
syöde- |
syödessä |
|
ravistella |
ravistelle- |
ravistellessa |
|
hakata |
hakate- |
hakatessa |
|
tuomita |
tuomite- |
tuomitessa |
|
paeta |
paete- |
paetessa |
TEHDESSÄ-RAKENTEEN AIKAMUOTO
Päälauseen ja sivulauseen tekeminen on samanaikaista.
- Mikko harjaa portaita, kun Liisa pesee ikkunoita. -> Mikko harjaa portaita Liisan pestessä ikkunoita.
- Mikko harjasi portaita, kun Liisa pesi ikkunoita. -> Mikko harjasi portaita Liisan pestessä ikkunoita.
TEHDESSÄ-RAKENTEEN SUBJEKTI
Sääntö on sama kuin kertovassa lauseenvastikkeessa: subjekti ilmaistaan joko genetiivillä tai possessiivisuffiksilla sen mukaan, onko päälauseessa eri subjekti vai sama subjekti.
1. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti, on temporaalirakenteessa genetiivisubjekti.
|
PÄÄLAUSE |
KUN-SIVULAUSE |
|
Minä hoidan lapsia, |
kun naapuri paistaa lettuja. |
|
PÄÄLAUSE |
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE |
|
Minä hoidan lapsia |
naapurin paistaessa lettuja. |
HUOM! Toisin kuin kertovassa lauseenvastikkeessa, persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee yleensä possessiivisuffiksi.
- Tiina hoitaa lapsia hänen paistaessaan lettuja.
- Minä kuuntelen musiikkia
minunjuostessani.
- Minä luen aina syödessäni. (Minä luen aina, kun minä syön.)
- Minä luen aina hänen syödessään. (Minä luen aina, kun hän syö.)
2. Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, käytetään pelkkää possessiivisuffiksia.
|
PÄÄLAUSE |
KUN-SIVULAUSE |
|
Kuunteletteko te musiikkia, |
kun te laitatte ruokaa? |
|
PÄÄLAUSE |
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE |
|
Kuunteletteko te musiikkia |
laittaessanne ruokaa? |
|
PÄÄLAUSE |
KUN-SIVULAUSE |
|
Mikko suunnittelee ulkomaanmatkaansa, |
kun hän ajaa autoa. |
|
PÄÄLAUSE |
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE |
|
Mikko suunnittelee ulkomaanmatkaansa |
ajaessaan autoa. |
Tehtäessä-rakenne
Temporaalisen lauseenvastikkeen passiivimuoto muodostetaan hieman eri tavoin eri verbityypeissä.
| KUN-SIVULAUSE | PÄÄLAUSE |
| Kun kaupasta haetaan maitoa, | otetaan lompakko mukaan. |
| TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE | PÄÄLAUSE |
| Haettaessa kaupasta maitoa, |
otetaan lompakko mukaan. |
Verbityyppi 1
- Temporaalisen lauseenvastikkeen passiivimuoto tehdään minä-muodon vartalosta.
- Muista astevaihtelu!
| VERBIN PERUSMUOTO | MINÄ-MUODON VARTALO | PASSIIVIN TUNNUS (-tta/-ttä, -ta/-tä) |
-e | INESSIIVIN PÄÄTE (-ssa/-ssä) |
| hakea (1) | hae- | tta | e | ssa |
| katsoa (1) | katso- |
tta | e | ssa |
| seisoa (1) | seiso- | tta | e | ssa |
Verbityypit 2-6
- Temporaalisen lauseenvastikkeen passiivimuoto tehdään verbin perusmuodon vartalosta.
- Verbityypeissä 4-6 vartalon viimeinen t tulee mukaan muotoon.
- Ei astevaihtelua!
| VERBIN PERUSMUOTO | PERUSMUODON VARTALO | PASSIIVIN TUNNUS | -e | INESSIIVIN PÄÄTE |
| nähdä (2) | näh- |
tä | e | ssä |
| tulla (3) | tul- | ta | e | ssa |
| palata (4) | palat- | ta | e | ssa |
| tarvita (5) | tarvit- | ta | e | ssa |
| vanheta (6) | vanhet- | ta | e | ssa |
Tehtyä-rakenne
Esimerkkejä tehtyä-rakenteesta:
A) Liisa katsoo uutisia, kun lapset ovat syöneet iltapalaa. -> Liisa katsoo uutisia lasten syötyä iltapalaa.
B) Liisa luki lehteä, kun oli saanut lapset nukkumaan. -> Liisa luki lehteä saatuaan lapset nukkumaan.
TEHTYÄ-RAKENTEEN MUODOSTAMINEN
Verbityyppi 1
- Tehtyä-rakenne muodostetaan minä-muodon vartalosta.
- Vartalon viimeinen a/ä muuttuu e:ksi.
Verbityypit 2-6
- Tehtyä-rakenne muodostetaan perusmuodon vartalosta.
- Verbityypeissä 4-6 vartalon viimeinen t tulee mukaan muotoon.
|
VERBIN PERUSMUOTO |
MINÄ-MUODON VARTALO/ PERUSMUODON VARTALO |
-ttu/-tty |
PARTITIIVIN PÄÄTE |
|
lukea (1) |
lue- |
ttu |
a |
|
juoda (2) |
juo- |
tu |
a |
|
purra (3) |
pur- |
tu |
a |
|
avata (4) |
avat- |
tu |
a |
|
tarvita (5) |
tarvit- |
tu |
a |
|
paeta (6) |
paet- |
tu |
a |
AIKAMUOTO TEHTYÄ-RAKENTEESSA
Kun-sivulauseen tekeminen on tapahtunut/oli tapahtunut aiemmin kuin päälauseessa.
| PÄÄLAUSE | KUN-SIVULAUSE |
| Avaan sateenvarjon, | kun olen astunut ovesta ulos. |
| PÄÄLAUSE | TEMPORAALINEN SIVULAUSE |
| Avaan sateenvarjon | astuttuani ovesta ulos. |
| PÄÄLAUSE | KUN-SIVULAUSE |
| Avasin sateenvarjon, | kun olin astunut ovesta ulos. |
| PÄÄLAUSE | TEMPORAALINEN SIVULAUSE |
| Avasin sateenvarjon | astuttuani ovesta ulos. |
SUBJEKTI TEHTYÄ-RAKENTEESSA
1. Genetiivisubjektia käytetään, kun pää- ja sivulauseessa on eri subjektit.
| PÄÄLAUSE | KUN-SIVULAUSE |
| Me katsomme televisiota, | kun pojat ovat tulleet kotiin. |
| PÄÄLAUSE | KUN-SIVULAUSE |
| Me katsomme televisiota | poikien tultua kotiin. |
2. Pelkkää possessiivisuffiksia käytetään, kun pää- ja sivulauseissa on sama subjekti.
| PÄÄLAUSE | KUN-SIVULAUSE |
| Me katsoimme televisiota, | kun olimme tulleet kotiin. |
| PÄÄLAUSE | KUN-SIVULAUSE |
| Me katsoimme televisiota | tultuamme kotiin. |