Luinpa pitkästä aikaa runokokoelman. Sanotaan, että jos itse kirjoittaa runoja, olisi niitä hyvä välillä lueskella itsekin ;) Käteeni osui kirjaston runohyllyllä Arno Kotron vuonna 2003 kirjoittama runokokoelma Sanovat sitä rakkaudeksi. Se on teos täynnä parisuhteen kariutumiseen liittyviä runoja. Kotro osaa kirjoittaa riipivästi ja sydänverellä erosta. Hänen runonsa ovat lakonisia, toteavia ja vailla vaikeita kielikuvia, mutta silti kieleltään tuoreita ja nokkelia. Olen ennenkin, joskus vuosia sitten, lukenut tämän kokoelman, mutta nyt tuntuu, että pidin siitä enemmän kuin nuorempana. Kotro hyödyntää suomen kielen mahdollisuuksia nokkelasti, eikä hän kaihda runoissaan sarkasmiakaan. Kieliopistakaan runoilijan ei tarvitse välittää!

sinä olet minun oma/omempi/omin

leikimme leikkejämme/kuka pelkää mussa miestä

> kyselee runon puhuja, kun hänen miehuutensa parisuhteessa on kyseenalaistettu

nyt tiedän/että onnellisuus/ei ole mikään naurun asia

Edellä olevat näytteet ovat palasia Kotron runoista. Lue kaikki, jos kiinnostuit. Luin itse kokoelman perään Kotrolta vielä runokokoelman Musta morsian, joka on jatkoa tälle Sanovat sitä rakkaudeksi -kokoelmalle. Siinä erosta tilittää miehen sijaan nainen. Musta morsian saattaa päätökseen yhden repivän ja eroon johtaneen rakkaustarinan, mutta on ehkä jo vähän liikaa yhden tuskarunokokoelman jälkeen. Vaatii pienen tauon, että jaksaa lukea erorunoja yli sata yhtä soittoa.