Rehevöityminen
1. Rehevöityminen:
a. Mitä rehevöityminen tarkoittaa?
b. Miten typpi ja fosfori liittyvät rehevöitymiseen? Mistä niitä pääsee luontoon?
c. Miten rehevöityminen näkyy Suomen vesistöissä?
2. Rehevöitymisen yhteydessä puhutaan usein kuormituksesta. Määrittele seuraavat termit ja anna esimerkit kummastakin.
a. pistekuormitus
b. hajakuormitus
3. Itämeri on matala murtovettä sisältävä sisämeri. Katso video https://www.youtube.com/watch?v=3CBgs5O1WPc ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
a. Minkälaisia aluksia Itämerellä kulkee?
b. Mitä voit päätellä alusten määrästä videon perusteella?
c. Minkälaisia onnettomuuksia aluksille voi tapahtua?
d. Videolla mainitaan ”oil spills” mitä se tarkoittaa? Mitä haittaa siitä on?
4. Biologinen tutkimus etenee vaiheittain ja alkaa tutkimusongelmasta eli havainnosta, joka nostaa esiin kysymyksen esim. miksi metsässä on vähemmän kukkakasveja kuin niityllä? Tämän jälkeen tutustutaan aikaisemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja laaditaan oma oletus (hypoteesi) heränneeseen kysymykseen esim. metsässä ei ole riittävästi valoa. Sitten laaditaan tutkimussuunnitelma, jossa suunnitellaan tiedonkeruu. Sen pohjalta tehdään tiedon keruu eli varsinainen tutkimus suunnitellusti. Saadut tulokset analysoidaan ja selvitetään, pitikö aikaisemmin laadittu hypoteesi paikkansa. Saadut tulokset julkaistaan tieteellisessä lehdessä.
Laadi tutkimussuunnitelma lähialueesi vesistön tilan selvittämiseksi.
a. Minkä vesistön tilaa ja miksi haluat selvittää?
b. Mitä asiaa/asioita haluat selvittää vesistöstä? (väri, ravinteikkuus, pH, kasvillisuus, eläimistö jne.)
c. Millä keinoin voisit selvittää vesistön tilaa?
d. Milloin olisi paras ajankohta tehdä tutkimukset? Miksi?
5. Vertaile rehevöityneitä ja happamoituneita vesistöjä. Taulukko alla.
a. Mitä rehevöityminen tarkoittaa?
b. Miten typpi ja fosfori liittyvät rehevöitymiseen? Mistä niitä pääsee luontoon?
c. Miten rehevöityminen näkyy Suomen vesistöissä?
2. Rehevöitymisen yhteydessä puhutaan usein kuormituksesta. Määrittele seuraavat termit ja anna esimerkit kummastakin.
a. pistekuormitus
b. hajakuormitus
3. Itämeri on matala murtovettä sisältävä sisämeri. Katso video https://www.youtube.com/watch?v=3CBgs5O1WPc ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
a. Minkälaisia aluksia Itämerellä kulkee?
b. Mitä voit päätellä alusten määrästä videon perusteella?
c. Minkälaisia onnettomuuksia aluksille voi tapahtua?
d. Videolla mainitaan ”oil spills” mitä se tarkoittaa? Mitä haittaa siitä on?
4. Biologinen tutkimus etenee vaiheittain ja alkaa tutkimusongelmasta eli havainnosta, joka nostaa esiin kysymyksen esim. miksi metsässä on vähemmän kukkakasveja kuin niityllä? Tämän jälkeen tutustutaan aikaisemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja laaditaan oma oletus (hypoteesi) heränneeseen kysymykseen esim. metsässä ei ole riittävästi valoa. Sitten laaditaan tutkimussuunnitelma, jossa suunnitellaan tiedonkeruu. Sen pohjalta tehdään tiedon keruu eli varsinainen tutkimus suunnitellusti. Saadut tulokset analysoidaan ja selvitetään, pitikö aikaisemmin laadittu hypoteesi paikkansa. Saadut tulokset julkaistaan tieteellisessä lehdessä.
Laadi tutkimussuunnitelma lähialueesi vesistön tilan selvittämiseksi.
a. Minkä vesistön tilaa ja miksi haluat selvittää?
b. Mitä asiaa/asioita haluat selvittää vesistöstä? (väri, ravinteikkuus, pH, kasvillisuus, eläimistö jne.)
c. Millä keinoin voisit selvittää vesistön tilaa?
d. Milloin olisi paras ajankohta tehdä tutkimukset? Miksi?
5. Vertaile rehevöityneitä ja happamoituneita vesistöjä. Taulukko alla.
Happamoitumisen ja rehevöitymisen vaikutuksia:
Ominaisuus |
Happamoitunut järvi |
Rehevöitynyt järvi |
Näkösyvyys
|
||
Veden väri
|
||
Kasvillisuuden määrä
|
||
Kalojen määrä
|
||
Kalalajit, jotka viihtyvät
|
||
Hajottajien määrä
|
||
Syitä ongelmaan
|
||
Miten voitaisiin ehkäistä?
|
- Miten hajottajien toiminta vaikuttaa
- Vedessä olevan hapen määrään?
- Hiilidioksidin määrään?
- Miten järvessä ilmenee se, että hajotettavaa on liikaa?
- Miten lumpeet ja muut vesikasvit hyötyvät kuolleesta kalasta?