YH5 Kertaus (Eetu)
Abi yhteiskuntaoppi opettaja 09 Miten vastaan tilastotehtävään (1).ppt
Abi yhteiskuntaoppi opettaja 08 Miten vastaan lakitiedon tehtävään.rtf
Abi yhteiskuntaoppi opettaja 07 Miten ratkaisen rikosoikeustapauksen.rtf
Abi yhteiskuntaoppi opettaja 06 Miten vastaan lakitiedon perintötehtävään.rtf
Abi yhteiskuntaoppi opettaja 05 Miten vastaan yhteiskuntaopin kuviotehtävään.ppt
Ydinsisällöt Euroopan Unionista
Vallanjako ja valtaa käyttävät elimet EU:ssa:
Mikä osa politiikkaa on kansallista eli jäsenvaltioiden päätettävissä, mikä jaettua ja mikä EU:lle kuuluvaa?
Perusasiat Euroopan unionista
Word.-versio kysymyksistä
Valitse ja testaa tietosi muutamalla tehtävällä joko liitteestä tai abitreenien sivulta
Euroopan unionin käsitteitä
4.9. preliminääri
YH, FI ja KE prelit
8.40 alkaen
Ole ajoissa paikalla!
Teksti
II Taloustieto -osion kertaamisen arvoiset käsitteet
Listaa kaikki käsitteet, joita et muista, jotka ovat vaikeita määritellä tai muuten mielestäsi kertaamisen arvoisia.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Soveltava aineistotehtävä kysynnästä ja tarjonnasta ja sen rajoituksista
https://www.aamulehti.fi/uutiset/maksaisitko-500-euroa-vuodepaikasta-hervannassa-yhdelta-yolta-tampereella-on-jaljella-ainoastaan-kuusi-airbnb-kohdetta-blockfest-viikonlopulle-201144701/
a) Miten sijoittaisit asunnon kaavioon, jossa on yksinkertainen kysyntä- ja tarjontakäyrä?
b) Arvioi hinnoittelun osuvuutta siinä valossa, miten tarjottu asunto sijoittuu suhteessa kysyntäkäyrään?
c) Mitkä tekijät estävät käytännössä täysin vapaata kilpailua ja kysynnän ja tarjonnan lakien täydellistä toteutumista?
Yo-kysymys kysynnästä ja tarjonnasta
Kirjoita vastaus tänne
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vastaus kysynnän ja tarjonnan tehtävään
Taloustieteen termi tälle on jonkin tuotteen hinnan elastisuus eli joustavuus. Täysin joustamaton tuote tai palvelu hankitaan joka tapauksessa, eli kysyntä ei voi joustaa hinnan mukaan. Täydellisen joustamattomassa tilanteessa kysynnän ja tarjonnan laitkaan eivät päde.
Kansalaisaloitetehtävä: Ylioppilaslautakunnan hyvän/erinomaisen vastauksen piirteitä
- Kansalaisaloite poliittisena vaikuttamiskeinona (30 p.)
7.1. Vastauksessa tuodaan esille, että Suomen perustuslaki tarjoaa tätä nykyä 50 000 äänioikeu- tetulle kansalaiselle mahdollisuuden tehdä kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnalle, joka keskustelee ja äänestää aloitteesta. Kokelas pohtii kansalaisaloitetta ja sen merkitystä poliittisessa järjestelmässä tarkastelemalla sitä esimerkiksi osana suoraa demokratiaa.
7.2. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille keskeisiä väestöryhmittäisiä eroja kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa, esimerkiksi että nuoremmat ikäluokat ovat aktiivisempia allekirjoittajia kuin vanhemmat, allekirjoittaminen lisääntyy koulutustason noustessa, naiset allekirjoittavat kansalaisaloitteita miehiä enemmän ja että kaupunkien ja maaseudun välillä on eroa kansa- laisaloitteiden allekirjoittamisaktiivisuudessa. Kokelas on myös pohtinut syitä eroihin jonkin ?verran ja tuo esiin esimerkiksi, että suoran demokratian keinot kiinnostavat nuoria enem- män kuin vanhempia, koulutetut ovat yleensäkin poliittisesti aktiivisempia, maaseututaaja- mien ja kaupunkien ikärakenteen ero vaikuttaa asiaan.
Kiitettävässä vastauksessa syitä kansalaisaloitteen allekirjoittamisessa ilmenneisiin eroihin on pohdittu laajemmin ja kokelas tuo esiin esimerkiksi seuraavia seikkoja: koulutuksen mu- kanaan tuoma kansalaispätevyys lisää aktiivisuutta, ja koulutetut ovat yleensäkin kiinnos- tuneempia politiikasta; mahdollisuus kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen internetissä tekee siitä helppoa, mikä näkyy nuoremmissa ikäryhmissä; toiminta verkossa vetää puoleensa myös nuoria, jotka saattavat suhtautua vieroksuvammin perinteisempiin poliittisen osallis- tumisen muotoihin; myös kansalaisaloitteiden teemat vaikuttavat allekirjoittamiseen, ja esi- merkiksi kansalaisaloitteet turkistarhauksesta ja tasa-arvoisesta avioliittolaista ovat saatta- neet vedota naisiin enemmän.
7.3. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille erilaisia kansalaisaloitteeseen liittyviä asioita, esimer- kiksi että kansalaisaloite lisää kansalaisten mahdollisuuksia tuoda poliittiselle asialistalle asi- oita vakiintuneiden poliittisten instituutioiden ja organisaatioiden ulkopuolelta ja se myös mahdollistaa sellaisten asioiden tuomisen poliittiselle agendalle, joille ei löydy edustajaa lainsäädäntöelimissä, että kansalaisaloite on suhteellisen vaivaton poliittisen osallistumisen keino allekirjoittajan kannalta mutta että allekirjoittamisen helppous saattaa houkutella alle- kirjoittamaan ilman erityistä mielipidettä käsiteltävänä olevasta asiasta.
Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan syvällisemmin kansalaisaloitteen merkitystä insti- tuutiona. Se lisää esimerkiksi poliittisen vaikuttamisen kanavia, aktivoi erityisesti nuoria kan- salaisia, tarjoaa uudenlaisen kanavan poliittisen tyytymättömyyden osoittamiselle, lisää aloitteiden saavutettavuutta, koska allekirjoituksia kerätään internetissä. Toisaalta kansa- laisaloitteen eteenpäinvieminen vaatii resursseja, kampanjointia ja organisoitumista, johon marginalisoituneilla ryhmillä ei ole käytännössä mahdollisuuksia. Kansalaisaloite instituutio- na ei muuta vallanjakoa tai vähennä vaaleilla valittujen edustajien valtaa.
Hyödyllistä faktaa tehtävien ja pisteiden jakautumisesta
"Yhteiskuntaopin yo-kokeessa on yhdeksän tehtävää ja niistä saa vastata vain viiteen. Kokelaalla on siis koetilanteessa enemmän aikaa yhtä tehtävää kohden kuin ennen. Tämä ei tarkoita sitä, että vastausten tulisi olla entistä pitempiä, vaan että niissä tulisi olla entistä enemmän näkyvissä kokelaan ajattelun terävyys ja kypsyys.
Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20(6kpl) ja osassa 30 pistettä (3kpl). Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään!
Yhteiskuntaopin kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään. Tehtäväsarjassa 30 pisteen tehtävät merkitään muista selvästi erottuvalla tavalla ja ne ovat sarjan lopussa. Yhteiskuntaopin kokeessa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata.
Yhteiskuntaopin kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuten ennenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin aluetta. Yhteiskuntaopin jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion yhteiskuntaopin eri kursseihin on, että kuhunkin pakolliseen (kurssit 1-3) yhteiskuntaopin kurssiin kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä. Syventävään kurssiin (kurssi 4, Lakitieto) kohdentuu kaksi 20 pisteen tehtävää.
Yksi 20 pisteen tehtävä käsittelee teemoja, jotka integroivat useamman eri kurssin sisältöjä."