Tiistain satupaja

Läheltä kuului veden solinaa ja aamun ensimmäiset auringon säteet valaisivat puron reunaa. Oli tyyni keli ja metsä tuoksui keväisen kostealta. Muutama lintukin lauloi lähistöllä. Vedin ilmaa keuhkoihini ja näin  tosi oudon eläimen. Eläin näytti kiinnostavalta, seä kauniilta. Näin kuinka se lensi. Seurasin sitä juosten, kun se lensi paljon syvemmälle metsään. Se näytti kauniilta pikkulohikäärmeeltä, mutta se ei syöksenyt yhtään tulta, vaan kirkasta vettä. Sillä oli kauhean hirveä yskä, se pärski hirmuisesti koko ajan ja sillä oli kauniit sulkien peittämät puhtaan kullan väriset siivet. Minä juoksin lujaa kunnes kompastuin  isoon ropelöiseen kiveen ja lensin maahan ja lohikäärme katosi silmistäni. Olin nähnyt kauniin taruolennon.  Minä juoksin pitkän ja tuulisen matkan kotiin. Sitten menin nukkumaan ja näin unta taru olennosta. Joka lensi kauas pois ja maailman ympäri, minä istuin sen selässä. Sitten heräsin ja menin kouluun, siellä oli tylsää. Kun koulu loppui menin pelaamaaNHL:lää sitten näin taas sen lohikäärmeen. Tällä kertaa sillä oli hikka eikä yskä. Se syöksi tulta. 
- Hik hikhik hik, se hikkasi.
 Söin burgerin ja menin nukkumaan. Minulla oli hyvin pehmeä sänky jossa nukuin erittäin hyvin sitten heräsin ja huomasin että se oli vain unta. Yhtäkkiä kuulin hikkauksen komerostani. Pelästyin todella paljon! Hiivin peloissani komeroa kohti ja avasin varovasti oven, mutta siellä ei ollut mitään. Olin tosi surullinen kun siellä ei ollut mitään. Menin aamupalalle, söin aamiaiseksi leipää jossa oli päällä voita ja juustoa. Sitten menin kouluun. Kun tulin koulusta niin päätin mennä etsimään sitä lohikäärmettä .  Kun olin metsässä, kuulin röyhtäisyn ja toisen sitten vielä kolmannen ja näin sen taas, siis sen lohikäärmeen. Mutta se oli nyt hopeinen, kauniin hopeinen. Sen luokse tuli nyt kaksi lohikäärmettä, josta toinen pärski ja toisella oli hikka, kaikki kolme hymyilivät minulle.

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin