Levät ovat fotosynteesiin kykeneviä tumallisia eliöitä, joihin kuuluuyksisoluisia mikroleviä ja monisoluisia makroleviä. Yksisoluisia leviä ovat muun muassa piilevät. Makroleviin kuuluvat esimerkiksi monet ruskolevät, kuten rakkohauru (rakkolevä).

​Levät eivät ole evolutiivisesti yhteinäinen ryhmä, vaan leviin on luokiteltu kaikki yhteyttävät tumalliset eliöt, jotka eivät ole kasveja. Nykyään kuitenkin viherlevät luokitellaan kasveihin, mutta muut levät ovat protisteja. On kuitenkin huomattava että niin sanotut "sinilevät" ovat tosiasiassa syanobakteereja eli ne kuuluvat bakteerien domeeniin. 

Leviä voidaan myös ryhmitellä väriaineiden perusteella rusko-, puna - ja viherleviksi. Leviä esiintyy kaikenlaisissa vesiympäristöissä: merissä, makeissa vesissä ja kosteilla pinnoilla. Ne ovat vesistöjen perustuottajia (omavaraisia), jotka tarvitsevat auringon valoa yhteyttääkseen hiilidioksidista ja vedestä sokereita. Mikroskooppisen pienet planktonlevät (kasviplankton) ovat ensimmäinen lenkki vesiekosysteemien ravintoketjuissa.

Suurin osa levistä tarvitsee paljon valoa. Tosin punalevät pärjäävät vain vähällä valolla, joten ne muodostavat syvimmällä kasvavan levävyöhykkeen.