Vertaileva anatomia

Vertailevan anatomian avulla vertaillaan eri lajien rakennetta toisiinsa. Esimerkiksi eri selkärankaislajien raajojen luuston rakenne on hyvin samanlainen, oli sitten kyseessä esimerkiksi lintu, sammakko, valas, kissa tai ihminen. Luuston rakenteen samankaltaisuus kertoo selkärankaisten lajien yhteisestä kantamuodosta (alkuperä).



Selkärankaisten luuston rakenne on hyvin samankaltainen. Eri selkärankaisten eturaajan toisiaan vastaavat luut on esitelty samoilla väreillä. Eri selkärankaisten raajat ovat sopeutuneet erilaisiin käyttötarkoituksiin, minkä vuoksi niistä on kehittynyt hieman erilaisia. Kuvassa eturaajan rakenne: A ihminen, B yhteinen kantamuoto, C valas, D lintu, E sammakko. Luiden värit: olkaluu = keltainen, kyynär- ja värttinäluu = sininen, ranneluut = punainen, sormiluut = keltainen.

Alkioiden kehityksen vertaaminen

Vertailtaessa eri selkärankaisryhmien varhaisia alkioita toisiinsa huomataan, että ne muistuttavat paljon toisiaan. Yksilönkehityksen alussa kehittyy ensin yhteiset piirteet ja yksilönkehityksen edetessä vasta kullekin lajille ominaiset piirteet.

Esimerkiksi ihmisellä on yksilönkehityksen varhaisvaiheissa kidusraot. Alkioiden kehitystä vertaamalla on saatu lisää todisteita eliöiden yhteisestä evolutiivisesta alkuperästä, sillä perimä ohjaa myös alkionkehitystä. Monet yksilönkehitystä säätelevät geenit ovat hyvin samanlaisia eri eliölajeilla, mutta geenien toiminnan säätelyssä on paljon eroja lajien välillä. Esimerkiksi eri nisäkäslajien hampaat muodostuvat samojen geenien tuloksena, mutta geenien toiminnan säätelyn avulla eri lajeille kehittyy hyvinkin erilainen hampaisto.

Alkionkehityksen vertailua: Kalan, kilpikonnan, linnun ja ihmisen alkiokehitys. Varhaiset muodot muistuttavat sitä enemmän toisiaan, mitä läheisempää sukua eliöt ovat toisilleen.