Uusia eliöryhmiä kehittyi nopean evolutiivisen vaiheen takia elämän vanhalla ajalla. Tällöin merissä kehittyivät useimmat nykyisten kasvi- ja eläinryhmien edeltäjät. Kuitenkin useat lajit ja eliöryhmät ovat kuolleet ympäristömuutosten aiheuttamissa sukupuuttoaalloissa.

Elämän siirtyminen maalle avasi uusia ekolokeroita sekä asetti uusia haasteita eliöiden rakenteelle. Merissä elävistä levistä kehittyivät ensimmäiset maakasvit, sammalet. Vähitellen niistä kehittyivät muut itiökasvit sekä siemenkasvit.

Ensimmäiset eläinkunnan edustajat olivat yksinkertaisia selkärangattomia. Ensimmäiset selkärankaiset olivat vedessä eläviä ankeriaismaisia eläimiä. Sammakkoeläinten kehittyminen oli merkittävä askel selkärankaisten evoluutiossa, sillä sammakkoeläimet pystyivät siirtymään osittain maalle. Maalla eli jo tuolloin kasveja ja selkärangattomia eläimiä. Matelijat olivat ensimmäisiä varsinaisia maaeläimiä, joista kehittyivät linnut ja nisäkkäät.

Elämän siirtyminen maalle vaati eliöiltä erityisiä kuivuutta kestäviä ja veden säästämistä edistäviä sopeumia. Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden rakenteessa ja elintoiminnoissa. Varsinkin niin sanotuilla avainsopeumilla on luonnonvalinnassa suuri valintaetu.