7.4 Sukupuolivalinta on myös valinnan muoto

Eräs valinnan muoto on sukupuolivalinta (seksuaalivalinta). Sukupuolivalinnassa lisääntymiskumppanin valinnan tekee yleensä naaras. Naaras on valitseva sukupuoli, koska usein naaras joutuu kantamaan suuremman taakan jälkeläisten synnyttämisestä tai hoidosta. 

Sukupuolivalinta voi tapahtua monin tavoin. Koiraat voivat kilpailla keskenään, kuka pääsee lisääntymään. Myös naaras voi valita ennen parittelua, minkä koiraan kanssa se suostuu parittelemaan. Valinta voi myös tapahtua vasta parittelun jälkeen niin sanottuna siittiökilpailuna. Esimerkiksi kaloilla saattaa olla samanaikaisesti saman naaraan mätimunia hedelmöittämässä useampi koiras. Tällöin siittiökilpailun seurauksena kelpoisimman koiraan siittiöt pääsevät hedelmöittämään mätimunat.


Riikinkukon pyrstö kuvastaa sitä, kuinka hyväkuntoinen riikinkukko on, sillä huonokuntoiset yksilöt eivät pysty kasvattamaan yhtä komeaa pyrstöä.

Valinta suoritetaan toisen sukupuolen ominaisuuksien perusteella. Riippuen eliölajista naaras suosii eri piirteitä koiraissa. Yksiavioisilla merilinnuilla (esimerkiksi tiiroilla) koiras, joka pystyy kalastamaan paljon isoja kaloja, saa varmemmin naaraan. Pöllöillä puolestaan naaraat valitsevat koiraan, joka pystyy puolustamaan reviiriä, jolta saa paljon saalista. Tällöin sukupuolivalinnalla on suora hyöty naaraalle.

Joskus sukupuolivalinnassa suositun ominaisuuden hyöty on epäsuorempaa: Esimerkiksi haarapääskyillä naaraat valitsevat koiraan, jolla on mahdollisimman pitkät pyrstösulat. Myös riikinkukon pyrstö on äärimmäinen esimerkki sukupuolivalinnan merkityksestä. Sukupuolivalinnalla on siis suuri vaikutus koiraiden sukupuoliominaisuuksien evoluutiossa. Naaras ei voi vaikuttaa omiin geeneihinsä, mutta voi siis vaikuttaa jälkeläistensä geeneihin lisääntymiskumppanin valinnan kautta.

Sukupuolivalinnasta on monia erilaisia teorioita. Esimerkiksi haarapääskyn pyrstösulat ovat sitä pidempiä, mitä parempi immuunipuolustus koiraalla on. Pyrstösulat ovat siis signaali siitä, kuinka hyväkuntoinen koiras on. Riikinkukoilla iso pyrstö kertoo siitä, kuinka hyväkuntoinen riikinkukko on, sillä huonokuntoiset yksilöt eivät pysty kasvattamaan komeaa pyrstöä. Riikinkukkonaaras sen sijaan on huomaamaton, eikä sillä ole komeaa pyrstöä. Tämä ominaisuus on hyödyksi naaraalle haudonnan aikana. Toisin sanoen saman lajin eri sukupuoliin voi kohdistua erilaiset, vastakkaiset valintapaineet. 


Opetus.tv: luonnonvalinnan muodot