Suvuton lisääntyminen perustuu mitoosiin, jonka avulla solut kopioivat itseään. Mitoosin seurauksena solu jakautuu kahdeksi. Näin syntyy perimältään kaksi samanlaista solua, joten jälkeläiset ovat emonsa täydellisiä kopioita.

Esimerkiksi hiivat ovat yksisoluisia eliöitä, jotka voivat lisääntyä suvuttomasti kuroutumalla.

Hiivasolussa tapahtuvan mitoosin seurauksena emosolusta kuroutuu uusi solu, joka on perimältään samanlainen kuin emosolu
​
Kaikki eliöiden solut ovat syntyneet toisista soluista jakautumalla. Videossa on ihmisen hedemöittyneen munasolun ensimmäiset solujaot yksilönkehityksen solunjakautumisvaiheessa.

Ennen mitoosia solu kahdentaa perimänsä eli kromosominsa. Mitoosi on monivaiheinen tapahtumasarja, jossa muodostuneet kromosomit päätyvät kahteen eri tytärsoluun. Molempien syntyvien solujen perimä on siis samanlainen kuin alkuperäisen solun. 

Mitoosilla on tärkeä merkitys myös kudosten uusiutumisen, kasvun ja yksilönkehityksen kannalta. Esimerkiksi yksilönkehityksessä hedelmöityksen jälkeen solut jakautuvat mitoosin avulla ja tuottavat kopioita itsestään. Näin kaikkiin eliön soluihin päätyy sama perimä, vaikka solut voivatkin erilaistua moniin eri tehtäviin.

Eliöiden useimmat solut uusiutuvat jakautumalla mitoosin avulla. Yksisoluisten eliöiden (esimerkiksi hiiva- ja bakteerisolun) lisääntyminen perustuu myös mitoosiin, eli ne lisääntyvät yleensä suvuttomasti.

Mitoosia tapahtuu, kun:

1. yksisoluinen eliö kuten bakteeri lisääntyy suvuttomasti
2. uusia soluja syntyy esimerkiksi ihohaavan tai luun murtuman korjaamiseksi
3. monisoluinen eliö kasvaa suuremmaksi
4. hedelmöitynyt munasolu alkaa jakautua yksilönkehityksessä

Mitoosin vaiheita saadaan kuvattua muun muassa kasvien juurien soluista. Mitoosien avulla juuren solut jakautuvat ja näin juuri kasvaa pituutta ja paksuutta.


Solujen jakautuminen mitoosin jälkeen. Hiivasolun uusi solu kuroutuu emosolusta. Kasvisolussa kehittyy mm. soluseinä. Bakteerin ainoa kromosomi kahdentuu ennen bakteerin jakautumista kahdeksi soluksi.