Suvuton lisääntyminen on yksinkertainen tapa lisääntyä. Siinä eliö lisääntyy jakautumalla tai muulla tavalla siten, että uusi yksilö on täysin samanlainen kuin emoyksilönsä. Näin syntyneet jälkeläiset ovat emoyksilön kopioita, klooneja. Suvuttomassa lisääntymisessä ei tarvita toista yksilöä eikä sukusoluja.

Suvuton lisääntyminen on yleistä sieni- ja kasvikunnassa. Esimerkiksi sienet ja sanikkaiset lisääntyvät itiöistä, ja monet kasvit lisääntyvät suvuttomasti rönsyjen, juurivesojen, maavarren, mukuloiden ja sipulien avulla. Sieniin luokitellut jäkälät lisääntyvät jäkälän murusista.

Suvuton lisääntyminen

suvuttoman lisääntymisen tapa	esimerkkejä
jakautuminen	bakteerit ja arkeonit, tohvelieläin
silmikoituminen eli kuroutuminen	hiivasolu, polttiaiseläimen (kuten korvameduusan) meren pohjassa elävä polyyppivaihe
monistuminen	malarialoision itiöt, sienet, sanikkaiset
muruset	jäkälä
juurivesa	haapa
rönsy	mansikka
maavarsi	järviruoko
mukula	peruna
sipuli	tulppaani

Kasvullisella lisääntymisellä tarkoitetaan kasvin lisääntymistä jostakin muusta kasvinosasta kuin siemenestä. Myös alkeelliset eläimet, kuten sienieläimet, pystyvät lisääntymään suvuttomasti. Kehittyneet eläimet ja kasvit (esimerkiksi selkärankaiset ja siemenkasvit) lisääntyvät kuitenkin pääasiassa suvullisesti.


Esimerkiksi mansikka lisääntyy suvuttomasti rönsyjen avulla. Kasvullisella lisääntymisellä tarkoitetaan siis kasvin lisääntymistä jostakin muusta kasvinosasta kuin siemenestä. Mansikat voivat lisääntyä myös mansikan ulkopinnalla sijaitsevien siementen avulla.

Koska suvuton lisääntyminen ei tapahdu sukusolujen avulla, ovat jälkeläiset perinnöllisesti identtisiä emoyksilön kaltaisia. Suvuttomassa lisääntymisessä ei siis lähtökohtaisesti tapahdu perinnöllistä muuntelua. Mutaatiot eli perimän muutokset tuottavat kuitenkin perinnöllistä muuntelua myös suvuttomasti lisääntyvien lajien yksilöihin.


Leivinhiiva lisääntyy suvuttomasti kuroutumalla. Oikeanpuolisessa kuvassa 3D-mikroskooppikuva. 

Kaikki eliöiden solut ovat syntyneet toisista soluista jakautumalla eli suvuttomasti. Monisoluisilla eliöillä solujen suvuton jakautuminen mahdollistaa eliön kasvun ja solukkojen tai kudosten uusiutumisen. Jakautumis- ja erilaistumiskykyisiä soluja kutsutaan kantasoluiksi.
Murtunut luu tai ihon haava korjautuvat luu- ja ihosolujen jakautuessa. Lisäksi yksilönkehitys perustuu hedelmöittyneen munasolun peräkkäisiin jakautumisiin.

​​
Monisoluisten eliöiden solut voivat erilaistua tiettyyn tehtävään. Ihmisen kantasolut voivat erilaistua esimerkiksi lihas-, puna- tai hermosoluiksi.