Havainnoivassa tutkimuksessa tutkija seuraa luonnontilaisia tutkimuskohteitaan. Tämän tyyppisessä tutkimuksessa tutkija voi mitata tutkimuskohteita tai ottaa niistä näytteitä. Havainnoivaa tutkimusta tehdessään tutkija ei saa vaikuttaa tutkimuskohteeseensa tai häiritä sitä.

Suomessa on vuosien ajan seurattu myyräkantojen vaihtelua. Myyrien määrää tutkitaan ottamalla myyriä kiinni vuosittain standardoidulla eli samanlaisella menetelmällä. Ansoja on samoilla paikoilla yhtä paljon, ja myyrien kiinniotto tehdään samoin menetelmin vuodesta toiseen. Näin saadaan selville myyrien määrän vaihtelu. Myyrien pyytäminen ei vaikuta merkittävästi myyrien määrän vaihteluun vuosien välillä, joten tutkija ei vaikuta myyräpopulaation kokoon.


Myyrien määrää luonnossa voidaan tutkia pyynti-merkintä-uudelleenpyynti -menetelmällä.

Myyrät levittävät Puumala-virusta, joka aiheuttaa myyräkuumetta. Kun myyräkantojen määrää verrataan myyräkuumetapauksiin samalla alueella, saadaan selville myyrien määrän ja myyräkuumeen välinen korrelaatio eli yhteys. Jos alueella on paljon myyriä, myös myyräkuumetta esiintyy enemmän ihmisillä.

Alla olevassa kaaviossa on esitetty myyrien määrän ja myyräkuumetapausten yhteys. Asteikot ovat suhteellisia. Myyräkuumetapaukset on ilmoitettu 100 000 ihmistä kohden. Huomaa, että taulukon x-akselilla on aika ja y-akseleilla tutkittavat asiat (myyrien määrä ja myyräkuumetapaukset).


Myyrien määrän ja myyräkuumetapausten yhteys. Asteikot ovat suhteellisia.