LIIKUNTA
KATSO VIDEO
LIIKUNNAN HYÖDYT JA HAITAT
Fyysinen hyvinvointi = kehon hyvinvointi
Liikunta saa kehomme toimimaan paremmin. Se vahvistaa sydäntä, keuhkoja, luita ja lihaksia. Lisäksi liikkuvalla on pienempi vaara sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin, masennukseen ja tyypin 2 diabetekseen.
Psyykkinen hyvinvointi = mielen hyvinvointi
Liikkuminen auttaa meitä sietämään paremmin kiirettä ja jännitystä sekä tuntemaan olomme myönteisemmäksi. Pystymme ilmaisemaan paremmin tunteitamme ja itsetuntomme kohenee.
Sosiaalinen hyvinvointi
Liikkumalla yhdessä toisten kanssa opimme ottamaan muut huomioon ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Myös vuorovaikutustaitomme paranevat.
Oppiminen
Liikkuminen auttaa meitä keskittymään ja muistamaan asioita paremmin. Liikunta parantaa myös matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia.
Liikunnan haitat
Joskus liikunnalla on myös haittavaikutuksia. Jos liikumme unohtaen lepopäivät tai harjoittelemme liian yksipuolisesti, liikunnan ilo voi kadota. Toisinaan liikkuessa sattuu tapaturmia. Saatamme myös väsyä harjoitteluun tai saada rasitusvammoja.
Toiset lapset ja nuoret nauttivat kilpailemisesta. On kuitenkin paljon sellaisia liikkujia, joiden mielestä kilpaileminen ei ole kivaa. He saattavat ahdistua kilpailutilanteissa.
Liikunta saa kehomme toimimaan paremmin. Se vahvistaa sydäntä, keuhkoja, luita ja lihaksia. Lisäksi liikkuvalla on pienempi vaara sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin, masennukseen ja tyypin 2 diabetekseen.
Psyykkinen hyvinvointi = mielen hyvinvointi
Liikkuminen auttaa meitä sietämään paremmin kiirettä ja jännitystä sekä tuntemaan olomme myönteisemmäksi. Pystymme ilmaisemaan paremmin tunteitamme ja itsetuntomme kohenee.
Sosiaalinen hyvinvointi
Liikkumalla yhdessä toisten kanssa opimme ottamaan muut huomioon ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Myös vuorovaikutustaitomme paranevat.
Oppiminen
Liikkuminen auttaa meitä keskittymään ja muistamaan asioita paremmin. Liikunta parantaa myös matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia.
Liikunnan haitat
Joskus liikunnalla on myös haittavaikutuksia. Jos liikumme unohtaen lepopäivät tai harjoittelemme liian yksipuolisesti, liikunnan ilo voi kadota. Toisinaan liikkuessa sattuu tapaturmia. Saatamme myös väsyä harjoitteluun tai saada rasitusvammoja.
Toiset lapset ja nuoret nauttivat kilpailemisesta. On kuitenkin paljon sellaisia liikkujia, joiden mielestä kilpaileminen ei ole kivaa. He saattavat ahdistua kilpailutilanteissa.
TAUKOLIIKUNTA
Heittäkää noppaa ja valitkaa vuorotellen silmänumeron alta aina eri joogaliike, jonka teette yhdessä parin kanssa.
Heittäkää noppaa yhteensä 12 kertaa.
Heittäkää noppaa yhteensä 12 kertaa.
LIIKUNNAN MÄÄRÄ
Säännöllisyys
Liikuntaa pitäisi harrastaa säännöllisesti joka päivä. Liikunnaksi lasketaan kaikki liikkuminen: urheiluharrastuksen treenit, koulumatkat (kävely, pyöräily), välitunnit (pelit, juoksuleikit, kävely, hyppynarulla hyppiminen), pihaleikit kavereiden kanssa ja hyötyliikunta (pihatyöt, kotityöt). Kannattaa valita portaat hissin ja pyörä autokyydin sijaan.
Lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään 1–2 tuntia. Vähintään puolet päivän liikunnasta tulisi kertyä yli 10 minuuttia kestävistä reippaan liikunnan jaksoista, joiden aikana hengästyy ja syke kiihtyy. Voit esimerkiksi juosta, hölkätä, kävellä ripeästi tai pyöräillä.
Monipuolisuus
Liikunnan pitäisi olla monipuolista. Liian yksipuolinen liikkuminen ei kehitä tasapuolisesti hengitys- ja verenkiertoelimistöä (kestävyys-, nopeuskestävyys- ja voimakestävyysharjoitukset), tuki- ja liikuntaelimistöä (lihasvoimaharjoitukset, liikkuvuusharjoitukset, hyppelyt) ja hermolihasjärjestelmää (taito- ja tekniikkaharjoitukset, nopeusharjoitteet) ja se saattaa johtaa rasitusvammoihin.
Tehtävä: Suunnittele vihkoosi itsellesi viikko-ohjelma, jossa on tarpeeksi lepoa ja sinulle mieluisaa liikuntaa.
Liikuntaa pitäisi harrastaa säännöllisesti joka päivä. Liikunnaksi lasketaan kaikki liikkuminen: urheiluharrastuksen treenit, koulumatkat (kävely, pyöräily), välitunnit (pelit, juoksuleikit, kävely, hyppynarulla hyppiminen), pihaleikit kavereiden kanssa ja hyötyliikunta (pihatyöt, kotityöt). Kannattaa valita portaat hissin ja pyörä autokyydin sijaan.
Lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään 1–2 tuntia. Vähintään puolet päivän liikunnasta tulisi kertyä yli 10 minuuttia kestävistä reippaan liikunnan jaksoista, joiden aikana hengästyy ja syke kiihtyy. Voit esimerkiksi juosta, hölkätä, kävellä ripeästi tai pyöräillä.
Monipuolisuus
Liikunnan pitäisi olla monipuolista. Liian yksipuolinen liikkuminen ei kehitä tasapuolisesti hengitys- ja verenkiertoelimistöä (kestävyys-, nopeuskestävyys- ja voimakestävyysharjoitukset), tuki- ja liikuntaelimistöä (lihasvoimaharjoitukset, liikkuvuusharjoitukset, hyppelyt) ja hermolihasjärjestelmää (taito- ja tekniikkaharjoitukset, nopeusharjoitteet) ja se saattaa johtaa rasitusvammoihin.
Tehtävä: Suunnittele vihkoosi itsellesi viikko-ohjelma, jossa on tarpeeksi lepoa ja sinulle mieluisaa liikuntaa.
ISTUMINEN JA RUUTUAIKA
Omaan istumiseensa kannattaa kiinnittää huomiota joka päivä. Pitkiä istumisaikoja voi vähentää pitämällä taukojumppia tai nousemalla hetkeksi jaloittelemaan. Istumisen aikana kannattaa kiinnittää huomiota asentoon. Vaihtele asentoasi ja huolehdi siitä, että tuolisi on sinulle sopivan korkuinen.
Hyvä istumisasento on sellainen, jossa selkäsi on suora ja istut tukevasti tuolin perällä. Jalkojesi tulisi ylettää lattiaan tai jalkatukeen.
Pitkiä, yhtämittaisia istumisjaksoja tulee välttää niin koulupäivän aikana kuin vapaa-aikanakin. Yli kahta tuntia ei saisi istua paikallaan, vaan välissä pitäisi jaloitella.
Ruutuaikaa viihdemedian ääressä tulisi kertyä korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Ruutuajalla tarkoitetaan television, tietokoneen ja pelikonsoleiden ääressä vietettyä viihteellistä aikaa. Runsas ruutuaika voi vähentää päivittäistä liikkumista tai riittävää yöunta. Kulutamme vain vähän energiaa paikallaan ollessamme. Lisäksi television ja tietokoneen ääressä tulee usein naposteltua enemmän kuin muuten. Seurauksena voi olla lihominen, kun energiaa kuluu vähemmän kuin sitä kertyy.
Ruudun ääressä istumisen määristä on käytössä esimerkiksi Likesillä seuraava liikennevalomalli:
Vihreä: Istut ruudun ääressä korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Keltainen: Istut ruudun ääressä 2−4 tuntia päivässä.
Punainen: Istut ruudun ääressä yli 4 tuntia päivässä.
VARO, ETTEI VALO VAIHDU PUNAISELLE!
TEHKÄÄ KLIK!-ruutuaikatehtävät monisteesta. Pyydä moniste opelta!
Vertailkaa tekemiänne ruutuaikaseurantoja.