Historian opiskelu opetussuunnitelman 2016 mukaan

sisältöalueet:
  • historia tieteenä: oppiaineen merkitys, tutkimusmenetelmät
  • 1800-luvun henki: uudet aatteet, sääty-yhteiskunnan hajoaminen
  • Suomi historian pyörteissä; suuriruhtinaskunnasta kohti itsenäistä valtiota
  • kohti modernia maailmaa: teollistuminen ja kulutusyhteiskunnan synty
  • historiaa Euroopan ulkopuolella: imperialismi ja Euroopan vaikutus Afrikassa ja Aasiassa
Keskeiset tavoitteet:
Opetussuunnitelman perusteiden (T1-T15) keskeiset tavoitteet seitsemännelle luokalle
  • Mitä historia on ja miksi opiskelemme sitä?
    • historiallisen tiedon luonne ja tulkinnanvaraisuus
    • Mitä voimme oppia historiasta?
  • Kuka puhuu totta? ristiriitaiset lähteet
  • aktiivinen ja innostunut oppilas
Arviointi: 

- jatkuva näyttö: 
suullisesti oppitunneilla, osallistuminen ryhmätyöhön ja yhteistyötaidot

- erityinen näyttö: 
koe, ryhmätyö, tutkimus tms.
Tavoitteena on, että jokaisen lukukauden aikana tehdään jokin projektityö tai tutkimus. Ns. perinteisen kokeen voi pitää lisänä. Koetilanteessa voidaan varioida, eli koe voidaan tehdä kirjan kanssa, ryhmäkokeena tai apuna kokeessa voi olla "lunttilappu".

- itsearviointi / vertaisarviointi
Tavoitteena on, että jokaisen lukukauden aikana suoritetaan itsearviontia ja vertaisarviointia esimerkiksi projektien yhteydessä sekä muussa opetuksessa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuksien päätteeksi sekä päättöarvosana perustuvat valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin. 


Arvosanan 5 kriteerit
  • Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tehtävien tekemiseen kykyjensä mukaan yhteistyössä muiden kanssa.
  • Oppilas osoittaa aktiivisuutta kotitehtäviä tekemällä.
  • Kirjallisen näytön keskiarvo on vähintään 5.
  • Toisella osa-alueella voi kompensoida toisen osa-alueen heikkoutta.