Linnut ovat selkärankaisia, tasalämpöisiä ja höyhenpeitteisiä eläimiä.

Linnut ovat sopeutuneet lentämiseen monin tavoin. Niillä on tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, höyhenpeite, kevyt ja ontto luusto, isot lentolihakset, virtaviivainen rakenne sekä siiviksi muuntuneet eturaajat. Osa linnuista on kuitenkin lentokyvyttömiä, kuten strutsi ja emu.

Linnut kehittyivät matelijoista noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Nykylintujen matelijamaisia piirteitä ovat muun muassa suomupeitteiset jalat ja kuoren suojaamat munat.

Verenkierto on kaksikertainen ja sydän nelilokeroinen. Lintujen keuhkoihin on liittyneenä ilmapusseja, joiden ansiosta niiden hengitys on tehokasta. Tämä onkin tärkeää, koska lentäminen vaatii paljon happea.

Lintujen näkö- ja kuuloaisti ovat hyvin kehittyneitä. Näköaisti on erityisen tärkeä päiväpetolinnuille (haukat ja kotkat) ja kuuloaisti yöllä saalistaville pöllöille. Linnut lisääntyvät suvullisesti sisäisen hedelmöityksen avulla, jolloin hedelmöitys tapahtuu naaraan sukupuolitiehyissä.

Lintuja esiintyy nykyisin kaikilla maapallon mantereilla. Maapallolla elää nykyisin noin 9 000 lintulajia. Suomessa pesii noin 240 lintulajia.

Kuva: Muna muodostuu munasarjassa ja munajohtimessa vaiheittain. Keltuaisrakkulan ympärille muodostuu valkuainen ja kuori. Muna tulee lopulta ulos yhteissuolesta eli kloaakista.