yo tehtävät (esseet ja suunnitelmat)
Historia syksy 2011 tehtävä 6 suunnitelma 10.2.2016
Ohessa on taiteilija Arvid Liljelundin teos Kilttipiika vuodelta 1876. a) Minkälaisen kuvan teos antaa aikakauden suomalaisesta yhteiskunnasta? (3 p.) b) Miten taiteilijat ottivat osaa suomalaisen kansakunnan rakentamiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa? Mainitse esimerkkejä eri taiteenaloilta. (3 p.)väest
a)Suomalainen yhteiskunta:
-luokkaerot näkyy: aatelisella on palvelija tuvassa ja palvelijan lapsi. Palvelijalla ja lapsella ei niin hienot vaatteet kuin naisella, ei niin rikas. 1800-luvulla sääty-yhteiskunta alkoi muuttumaan luokkayhteiskuntaan, kuva tuo kuitenkin vielä enempi vanhanaikasen sääty-yhtesikunta -vaikutelman.
-sivistys värittyy myös kuvasta (pukeutuminen, teen/kahvin juonti,tyyli)
-omavaraistalous tulee ilmii takana olevista ruisleivistä, takasta tulineen: maaseudulla eli silti vielä paljon väkeä, kuva on mahdollisesti aatelisen kartanosta maaseudulla, joita oli paljon tuohon aikaan.
-ihmisiä asui vielä paljon maaseudulla
-luokkayhteiskunta alkoi muodotua 1800-luvulla
b)
-Taiteilijat korostivat suomalaisuutta kansallisromantiikan taidesuunnan kautta, mikä korosti isänmaallisuutta sekoitettuna romantiikan taiteeseen 1800-1900-luvulla.
-Suomessa oli vielä paljon varallisuuseroja, mikä näkyy maalauksesta, maasutuelämä tuli myös taiteissa esille.
-Taiteiden kultakausi kuitenkin tuli Suomeen juuri 1800-1900 luvulla nationalismin kautta. Suomalaisia kävi Euroopassa esim. Pariisissa opiskelemassa ja toivat mukanaan taidevirtauksia
-Taideteos on todennäköisesti kansallisromantiikan teos sen värien (tummuus) ja tunnelman kautta.
-Musiikissakin kansallisromantiikka tuli esille, esim. Jean Sibelius sävelsi lukuisia sävellyksiä, tunnettu kansallisuutta korostava kappale on esim Finlandia-hymni
-Kirjallisuudessakin tapahtui kehitystä, kun suomen kieltä alettiin käyttämään enemmän kielitaistelun jälkeen, jossa suomen kielen asema vahvistui.
a)Suomalainen yhteiskunta:
-luokkaerot näkyy: aatelisella on palvelija tuvassa ja palvelijan lapsi. Palvelijalla ja lapsella ei niin hienot vaatteet kuin naisella, ei niin rikas. 1800-luvulla sääty-yhteiskunta alkoi muuttumaan luokkayhteiskuntaan, kuva tuo kuitenkin vielä enempi vanhanaikasen sääty-yhtesikunta -vaikutelman.
-sivistys värittyy myös kuvasta (pukeutuminen, teen/kahvin juonti,tyyli)
-omavaraistalous tulee ilmii takana olevista ruisleivistä, takasta tulineen: maaseudulla eli silti vielä paljon väkeä, kuva on mahdollisesti aatelisen kartanosta maaseudulla, joita oli paljon tuohon aikaan.
-ihmisiä asui vielä paljon maaseudulla
-luokkayhteiskunta alkoi muodotua 1800-luvulla
b)
-Taiteilijat korostivat suomalaisuutta kansallisromantiikan taidesuunnan kautta, mikä korosti isänmaallisuutta sekoitettuna romantiikan taiteeseen 1800-1900-luvulla.
-Suomessa oli vielä paljon varallisuuseroja, mikä näkyy maalauksesta, maasutuelämä tuli myös taiteissa esille.
-Taiteiden kultakausi kuitenkin tuli Suomeen juuri 1800-1900 luvulla nationalismin kautta. Suomalaisia kävi Euroopassa esim. Pariisissa opiskelemassa ja toivat mukanaan taidevirtauksia
-Taideteos on todennäköisesti kansallisromantiikan teos sen värien (tummuus) ja tunnelman kautta.
-Musiikissakin kansallisromantiikka tuli esille, esim. Jean Sibelius sävelsi lukuisia sävellyksiä, tunnettu kansallisuutta korostava kappale on esim Finlandia-hymni
-Kirjallisuudessakin tapahtui kehitystä, kun suomen kieltä alettiin käyttämään enemmän kielitaistelun jälkeen, jossa suomen kielen asema vahvistui.
Syksy 2012 t.8 kommentti. Keskiviikon 3.2.2016 etätehtävä
On esitetty, että globalisaation seurauksena maapallo on muuttunut maailmankyläksi. Pohdi, kuinka osuva väite on.
Globalisaation määrittely = maailmanlaajuistumisilmiö, jossa maailma yhdentyy kokonaisuudessa kansainväliseksi ja yhtenäiseksi.
Globalisaatiota ovat esimerkiksi kulttuurien muuttuminen valtakultttuuriksi, tiedonvälityksen nopeutuminen ympäri maailmaa, yhteistyö esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa, kaupankäynti, matkustelun yleistyminen jne.
Nykyään maapalloa voisi kutsuakin jo maailmankyläksi, koska maapallo on yhdentynyt niin paljon esimerkiksi internetin kautta, että kanssakäyminen on helppoa
Länsimainen kulttuuri on saanut valtakulttuurin suurimmassa osassa maailmaa, myös kehitysmaissa ja sitä ihannoidaan jossain määrin enemmän kuin omaa kulttuuria. Esimerkiksi Japanissa länsimaalaistuminen näkyy tekniikassa, muodissa ja omien perinteiden vähenemisenä erityisesti nuoremmassa sukupolvessa joka on tulevaisuus
Maailmanlaajuistuminen on silti saanut myös vastusta esimerkiksi islamilaisessa maailmassa, jossa halutaan välttää länsimaalaistuminen. Tämä näkyy esimerkiksi fundamentalismin nousuna uskonnossa, joka on näkynyt väkivaltaisena terrorismina länsimaita kohtaan, jotka ovat tunkeutuneet islamilaisille alueille.
Globalisaation määrittely = maailmanlaajuistumisilmiö, jossa maailma yhdentyy kokonaisuudessa kansainväliseksi ja yhtenäiseksi.
Globalisaatiota ovat esimerkiksi kulttuurien muuttuminen valtakultttuuriksi, tiedonvälityksen nopeutuminen ympäri maailmaa, yhteistyö esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa, kaupankäynti, matkustelun yleistyminen jne.
Nykyään maapalloa voisi kutsuakin jo maailmankyläksi, koska maapallo on yhdentynyt niin paljon esimerkiksi internetin kautta, että kanssakäyminen on helppoa
Länsimainen kulttuuri on saanut valtakulttuurin suurimmassa osassa maailmaa, myös kehitysmaissa ja sitä ihannoidaan jossain määrin enemmän kuin omaa kulttuuria. Esimerkiksi Japanissa länsimaalaistuminen näkyy tekniikassa, muodissa ja omien perinteiden vähenemisenä erityisesti nuoremmassa sukupolvessa joka on tulevaisuus
Maailmanlaajuistuminen on silti saanut myös vastusta esimerkiksi islamilaisessa maailmassa, jossa halutaan välttää länsimaalaistuminen. Tämä näkyy esimerkiksi fundamentalismin nousuna uskonnossa, joka on näkynyt väkivaltaisena terrorismina länsimaita kohtaan, jotka ovat tunkeutuneet islamilaisille alueille.
yo 2015 syksy tehtävä 2 essee
2. Renessanssin ihanteet ja taidetyyli heijastuu vahvasti Botticellin maalauksesta Venuksen syntymä. Venus on kreikkalainen muinainen jumala, joka oli rakkauden jumala. Renessanssi onkin paluuta antiikin taiteisiin, johon jumaltarut kuuluvat. Muite tyylipiirteitä antiikin taiteesta on alastomuus, täydellisyyteen pyrkiminen maalauksessa, värimaailman rikkaus ja seksuaalisuus. Maalauksessa yksilöt on kuvattu tarkasti, erityisesti Venus itse. Hän seisoo vakaana yhdellä jalalla. Maalaustaide on tehty hyvin pikkutarkasti. Siinä tulee esille myös perspektiivi, horisontti näkyy takana tyypillisesti. Maalaustaide eroaa keskiaikaisuuteen hyvin paljon, se ei esimerkiksi liity kristinuskoon.
Renessanssin taidesuuntauksen ihannointi korostui myös ihmiseen yksilönä. Ihmisen yksilöllisyyden korostaminen lisääntyi ja ihmisen haluttiin olevan oppinut ja taitava monissa asioissa eli yleisnero kuten vaikkapa Leonardo da Vinci oli. Ihmisen haluttiin olevan samankaltainen kuin antiikin ihminen, yksilöllinen. Maallistumista tulee esille maalauksen teema, joka ei liity kristinuskoon. Renessanssin aikana tehtiin kyllä hyvin paljon kirkkomaalauksia ja muita taideteoksia, mutta keskiajalla ei antiikin aihepiiri näkynyt maalauksissa.
Renessanssia pidettiinkin uutena aikakautena, koska siirryttiin keskiajasta pois. Keskiaikaa leimattiin jälkeenpäin synkkänä aikakautena, renessanssin aikanakautena taas pidettiin valoisana. Renessanssinssa keksittiinkin uusia asioita taiteen tyylin lisäksi tieteissä; maailmankuvaan tuli aurinkokeskeisyys eli maapallo kiertää aurinkoa. Kirjapainotaito keksittiin. Kirkko menetti valtaansa ja se kamppaili tiedettä vastaan.Silti kristinusko oli vielä suuri osa eurooppalaisten elämää renessanssissa, vaikka tieteet kehittyivät. Tiedeyhteisöt silti kasvoivat ja kirkko sai vastustajia jo jonkin verran.
Uskonpuhdistus oli suuri ilmiö 1500-luvulla, kun katolinen kirkko hajosi protestantteihin kirkkoihin, kuten esimerkiksi luterilaiseen kirkkoon, jonka Martti Luther perusti ensimmäisenä kapinoijana katolista kirkkoa vastaan. Katolinen kirkko sai silti kamppailussa säilytettyä paljon alueita vastauskonpuhdituksen kautta. Katolinen kirkko menetti silti hurjasti valtaa renessanssiaikaan niin uskonpuhdituksen kuin tieteiden kehityksen kautta.
Renessanssin taidesuuntauksen ihannointi korostui myös ihmiseen yksilönä. Ihmisen yksilöllisyyden korostaminen lisääntyi ja ihmisen haluttiin olevan oppinut ja taitava monissa asioissa eli yleisnero kuten vaikkapa Leonardo da Vinci oli. Ihmisen haluttiin olevan samankaltainen kuin antiikin ihminen, yksilöllinen. Maallistumista tulee esille maalauksen teema, joka ei liity kristinuskoon. Renessanssin aikana tehtiin kyllä hyvin paljon kirkkomaalauksia ja muita taideteoksia, mutta keskiajalla ei antiikin aihepiiri näkynyt maalauksissa.
Renessanssia pidettiinkin uutena aikakautena, koska siirryttiin keskiajasta pois. Keskiaikaa leimattiin jälkeenpäin synkkänä aikakautena, renessanssin aikanakautena taas pidettiin valoisana. Renessanssinssa keksittiinkin uusia asioita taiteen tyylin lisäksi tieteissä; maailmankuvaan tuli aurinkokeskeisyys eli maapallo kiertää aurinkoa. Kirjapainotaito keksittiin. Kirkko menetti valtaansa ja se kamppaili tiedettä vastaan.Silti kristinusko oli vielä suuri osa eurooppalaisten elämää renessanssissa, vaikka tieteet kehittyivät. Tiedeyhteisöt silti kasvoivat ja kirkko sai vastustajia jo jonkin verran.
Uskonpuhdistus oli suuri ilmiö 1500-luvulla, kun katolinen kirkko hajosi protestantteihin kirkkoihin, kuten esimerkiksi luterilaiseen kirkkoon, jonka Martti Luther perusti ensimmäisenä kapinoijana katolista kirkkoa vastaan. Katolinen kirkko sai silti kamppailussa säilytettyä paljon alueita vastauskonpuhdituksen kautta. Katolinen kirkko menetti silti hurjasti valtaa renessanssiaikaan niin uskonpuhdituksen kuin tieteiden kehityksen kautta.
yo 2015 syksy tehtävä 2 suunnitelma
Firenzeläinen Sandro Botticelli (1444–1510) maalasi taideteoksen Venuksen syntymä (1484– 1486) tilaustyönä kuuluisalle Medicin mesenaattisuvulle. Miten Botticellin maalaus ilmaisee renessanssin ihanteita? Millä tavoin renessanssin voidaan katsoa aloittaneen uuden aikakauden?
Renessanssin ihanteisiin kuuluu:
-Antiikin paluu ja ihannointi
-Yksilöllisyys tuotiin esille
-taiteisiin palasi perinteiset antiikin tyylit: ihmiset alastomia, miehet lihaksikkaita, naisen hedelmällisyys, jumaltarut, seksuaalisuus, täydellisyyteen pyrkiminen, henkilöiden kuvaus, maallistuminen, keskeisperspektiivi, värejä paljon
Uusi aikakausi:
-"Keskiajan synkkyydestä renessanssin valoon" uusi aikakausi
- yksilön aseman korostuminen ja parantuminen, ihmisarvo - EI KUITENKAAN NAISILLA!
- tieteiden kehitys taiteiden lisäksi, uusi maailmankuva aurinkokeskeinen, tiedeyhteisöt kasvaa, kirjapainotaito!
- uskonnon merkitys väheni maallistumisen kautta
- uskonpuhdistus (vastauskonpuhdistus)
- itsevaltius
Renessanssin ihanteisiin kuuluu:
-Antiikin paluu ja ihannointi
-Yksilöllisyys tuotiin esille
-taiteisiin palasi perinteiset antiikin tyylit: ihmiset alastomia, miehet lihaksikkaita, naisen hedelmällisyys, jumaltarut, seksuaalisuus, täydellisyyteen pyrkiminen, henkilöiden kuvaus, maallistuminen, keskeisperspektiivi, värejä paljon
Uusi aikakausi:
-"Keskiajan synkkyydestä renessanssin valoon" uusi aikakausi
- yksilön aseman korostuminen ja parantuminen, ihmisarvo - EI KUITENKAAN NAISILLA!
- tieteiden kehitys taiteiden lisäksi, uusi maailmankuva aurinkokeskeinen, tiedeyhteisöt kasvaa, kirjapainotaito!
- uskonnon merkitys väheni maallistumisen kautta
- uskonpuhdistus (vastauskonpuhdistus)
- itsevaltius
Yo harjoitus 8.2.2016
Jokeri kevät 2013
10.
a)Kuten senaatinjulistus eduskunnalle antaa ymmärtää, halusi koko Suomen kansa olla vapaana Venäjän vallan alta. Hallitus oli luotu uutena ja uusi hallitus pyrkikin takaamaan Suomelle parempia oloja. Hallitus oli hajotettu lokakuussa 1917 ja se oli porvaristoenemmistöinen. Yhteiskunnassa oli kehitettävää, koska julistuksessa sanotaan, että Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle. Eduskunta oli perustettu jo Venäjän vallan alla vuonna 1905, joten oli Suomen tilanne kuitenkin osittain varsinkin autonomisen asemansa ansiosta kehittynyt. Kuitenkin olot eivät olleet niin häävit Venäjän vallan alla, sillä elettiin vielä toista sortokautta, jossa Venäjä oli tiukentanut otettaan ja ottanut Suomelta monia oikeuksia takaisin. Helmikuun vallankumouksessa Venäjän hallitsija Nikolai II syrjäytettiin, minkä ansiosta Suomi sai taas oikeuksensa takaisin. Tämä näkyi hallinnon kehittymisenä. Suomessa oli myös vahva nationalismi, joka näkyy puheesta. Se oli syntynyt jo 1800-luvulla monin tavoin, esimerkiksi taiteissa. Taustalla itsenäistymisen haluun juuri tuohon aikaan oli maailmansodan päättyminen, jossa Venäjä oli heikentynyt sotilaallisesti kuin taloudellisestikin. Tämä senaatin julistus oli porvarien tekemä itsenäistymisjulistus.
Tosiasiassa kansa oli jo jakautunut kahtia jo ensimmäisen lainauksen aikana ja sitä ennen. Tämä näkyi sortokausien välisenä aikanakin, kun eduskunta perustettiin ja puolueet jakautuivat vasemmistoon ja oikeistoon. Työväestö oli hyvin tyytymätön oloihinsa itsenäistymistä ennen ja sen jälkeen kuten työväen julistus antaa ymmärtää. Venäjän bolsevikitkin rohkaisivat Suomen työväestöä vallankumoukseen Suomen itsenäistyttyä. Vallankumouksen syynä oli työväestön huonot olot. He olivat kuitenkin saaneet vapauksia, kuten 8 tunnin työpäivän jo aikaisemmin. Kuitenkin yhteiskunta oli selvästi jakautunut luokkiin ja varallisuuserot näkyivät. He eivät olleet tyytyväisiä eduskunnan hallitukseen, joka oli muodostettu lokakuun vaaleissa 1917 niin kuin julistus ilmaisee. Tämä julistus puolestaan oli työläisten tekemä vallankumousjulistus.
b) Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomi itsenäistyi. Suomen kansaa itsenäistyminen ei kuitenkaan yhdistänyt. Suomessa työväestö oli tyytymätön asemaansa ja sisällisota puhkesi vuonna 1918. Suomella ei ollut omaa armeijaa, mikä loi puna- ja suojeluskaarteja tuomaan järjestystä. Työväestö oli jakautunut punakaarteihin, joita oli runsaasti Etelä-Suomessa. Maaseudulle porvaristo puolestaan perusti suojeluskuntia. Suojeluskunnat annettiin valtion haltuun, mikä ärsytti suunnattomasti punaisia. Punaiset hyökkäsivät ja saivat Helsingin valtaan. He valtasivat laajoja alueita Etelä-Suomesta. Valkoiset puolestaan sai Pohjanmaan alueita valtaan, Vaasa tuli keskukseksi. Sotaa käytiin ensimmäisenä rautateiden hallinnasta ja lopulta syntyi rintamalinja Pohjanmaan Etelä-Suomen väliin. Aluksi punaiset pärjäsivät hyvin mutta lopulta se hävisi valkoisille, jotka valtasivat lopulta Tampereen. Sota oli raakaa ja paljon väestöä kuoli. Apua tuli myös ulkovalloilta, punaisia tuki venäläiset ja valkoisia saksalaiset. Sota ilmeni myös terrorina eli teloituksina, mitä molemmat osapuolet tekivät sodan aikana. Sisällisodasta jäi hankala muisto. Valkoisten voiton myötä hallituskin jatkui valkoispainoitteisena. Saksan kanssa suhteet jatkuivat, Venäjään ne huononivat.
10.
a)Kuten senaatinjulistus eduskunnalle antaa ymmärtää, halusi koko Suomen kansa olla vapaana Venäjän vallan alta. Hallitus oli luotu uutena ja uusi hallitus pyrkikin takaamaan Suomelle parempia oloja. Hallitus oli hajotettu lokakuussa 1917 ja se oli porvaristoenemmistöinen. Yhteiskunnassa oli kehitettävää, koska julistuksessa sanotaan, että Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle. Eduskunta oli perustettu jo Venäjän vallan alla vuonna 1905, joten oli Suomen tilanne kuitenkin osittain varsinkin autonomisen asemansa ansiosta kehittynyt. Kuitenkin olot eivät olleet niin häävit Venäjän vallan alla, sillä elettiin vielä toista sortokautta, jossa Venäjä oli tiukentanut otettaan ja ottanut Suomelta monia oikeuksia takaisin. Helmikuun vallankumouksessa Venäjän hallitsija Nikolai II syrjäytettiin, minkä ansiosta Suomi sai taas oikeuksensa takaisin. Tämä näkyi hallinnon kehittymisenä. Suomessa oli myös vahva nationalismi, joka näkyy puheesta. Se oli syntynyt jo 1800-luvulla monin tavoin, esimerkiksi taiteissa. Taustalla itsenäistymisen haluun juuri tuohon aikaan oli maailmansodan päättyminen, jossa Venäjä oli heikentynyt sotilaallisesti kuin taloudellisestikin. Tämä senaatin julistus oli porvarien tekemä itsenäistymisjulistus.
Tosiasiassa kansa oli jo jakautunut kahtia jo ensimmäisen lainauksen aikana ja sitä ennen. Tämä näkyi sortokausien välisenä aikanakin, kun eduskunta perustettiin ja puolueet jakautuivat vasemmistoon ja oikeistoon. Työväestö oli hyvin tyytymätön oloihinsa itsenäistymistä ennen ja sen jälkeen kuten työväen julistus antaa ymmärtää. Venäjän bolsevikitkin rohkaisivat Suomen työväestöä vallankumoukseen Suomen itsenäistyttyä. Vallankumouksen syynä oli työväestön huonot olot. He olivat kuitenkin saaneet vapauksia, kuten 8 tunnin työpäivän jo aikaisemmin. Kuitenkin yhteiskunta oli selvästi jakautunut luokkiin ja varallisuuserot näkyivät. He eivät olleet tyytyväisiä eduskunnan hallitukseen, joka oli muodostettu lokakuun vaaleissa 1917 niin kuin julistus ilmaisee. Tämä julistus puolestaan oli työläisten tekemä vallankumousjulistus.
b) Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomi itsenäistyi. Suomen kansaa itsenäistyminen ei kuitenkaan yhdistänyt. Suomessa työväestö oli tyytymätön asemaansa ja sisällisota puhkesi vuonna 1918. Suomella ei ollut omaa armeijaa, mikä loi puna- ja suojeluskaarteja tuomaan järjestystä. Työväestö oli jakautunut punakaarteihin, joita oli runsaasti Etelä-Suomessa. Maaseudulle porvaristo puolestaan perusti suojeluskuntia. Suojeluskunnat annettiin valtion haltuun, mikä ärsytti suunnattomasti punaisia. Punaiset hyökkäsivät ja saivat Helsingin valtaan. He valtasivat laajoja alueita Etelä-Suomesta. Valkoiset puolestaan sai Pohjanmaan alueita valtaan, Vaasa tuli keskukseksi. Sotaa käytiin ensimmäisenä rautateiden hallinnasta ja lopulta syntyi rintamalinja Pohjanmaan Etelä-Suomen väliin. Aluksi punaiset pärjäsivät hyvin mutta lopulta se hävisi valkoisille, jotka valtasivat lopulta Tampereen. Sota oli raakaa ja paljon väestöä kuoli. Apua tuli myös ulkovalloilta, punaisia tuki venäläiset ja valkoisia saksalaiset. Sota ilmeni myös terrorina eli teloituksina, mitä molemmat osapuolet tekivät sodan aikana. Sisällisodasta jäi hankala muisto. Valkoisten voiton myötä hallituskin jatkui valkoispainoitteisena. Saksan kanssa suhteet jatkuivat, Venäjään ne huononivat.
YO S15 TEHTÄVÄ 1 ANNIKA JÄRVENPÄÄ JA SAARA PUUSAARI
ORJUUS ANTIIKIN AIKANA JA YHDYSVALLOISSA 1800-LUVULLA, VERTAILE
Antiikin aikana orjat olivat sotavankeja. Orjuudesta saattoi pystyä vapautumaan Antiikin Kreikassa. Orja oli isäntänsä omaisuutta mutta nautti samalla lain suojaa. Orjan palkka meni yleensä isännälle jos orja ei ollut kotitöissä, vaan esim. Akropoliksen rakennustöissä. Lapsia saattoi jopa joutua orjiksi. Roomassa orjat saattoivat joutua jopa huvitustapahtumiin kuten Colosseumin taisteluihin. Heillä kuitenkin suurempi vapauttamiskäytäntö kuin Kreikan orjilla.
USA:ssa orjat tuotiin Afrikasta laivoilla, joilla oli hyvin huonot olot. He olivat lähinnä plantaaseilla. Orjat olivat lähinnä miehiä ja poikia. Olot olivat ankarat ja orjia kuoli paljon työntekoon kuin myös jo laivoilla, joilla heidät kuljetettiin Amerikkaan. Orjat olivat osa Atlantin kolmiokauppaa.
Antiikin aikana orjat olivat sotavankeja. Orjuudesta saattoi pystyä vapautumaan Antiikin Kreikassa. Orja oli isäntänsä omaisuutta mutta nautti samalla lain suojaa. Orjan palkka meni yleensä isännälle jos orja ei ollut kotitöissä, vaan esim. Akropoliksen rakennustöissä. Lapsia saattoi jopa joutua orjiksi. Roomassa orjat saattoivat joutua jopa huvitustapahtumiin kuten Colosseumin taisteluihin. Heillä kuitenkin suurempi vapauttamiskäytäntö kuin Kreikan orjilla.
USA:ssa orjat tuotiin Afrikasta laivoilla, joilla oli hyvin huonot olot. He olivat lähinnä plantaaseilla. Orjat olivat lähinnä miehiä ja poikia. Olot olivat ankarat ja orjia kuoli paljon työntekoon kuin myös jo laivoilla, joilla heidät kuljetettiin Amerikkaan. Orjat olivat osa Atlantin kolmiokauppaa.