Jokeri kevät 2013

10.
a)Kuten senaatinjulistus eduskunnalle antaa ymmärtää, halusi koko Suomen kansa olla vapaana Venäjän vallan alta. Hallitus oli luotu uutena ja uusi hallitus pyrkikin takaamaan Suomelle parempia oloja. Hallitus oli hajotettu lokakuussa 1917 ja se oli porvaristoenemmistöinen. Yhteiskunnassa oli kehitettävää, koska julistuksessa sanotaan, että Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle. Eduskunta oli perustettu jo Venäjän vallan alla vuonna 1905, joten oli Suomen tilanne kuitenkin osittain varsinkin autonomisen asemansa ansiosta kehittynyt. Kuitenkin olot eivät olleet niin häävit Venäjän vallan alla, sillä elettiin vielä toista sortokautta, jossa Venäjä oli tiukentanut otettaan ja ottanut Suomelta monia oikeuksia takaisin. Helmikuun vallankumouksessa Venäjän hallitsija Nikolai II syrjäytettiin, minkä ansiosta Suomi sai taas oikeuksensa takaisin. Tämä näkyi hallinnon kehittymisenä. Suomessa oli myös vahva nationalismi, joka näkyy puheesta. Se oli syntynyt jo 1800-luvulla monin tavoin, esimerkiksi taiteissa. Taustalla itsenäistymisen haluun juuri tuohon aikaan oli maailmansodan päättyminen, jossa Venäjä oli heikentynyt sotilaallisesti kuin taloudellisestikin. Tämä senaatin julistus oli porvarien tekemä itsenäistymisjulistus.

Tosiasiassa kansa oli jo jakautunut kahtia jo ensimmäisen lainauksen aikana ja sitä ennen. Tämä näkyi sortokausien välisenä aikanakin, kun eduskunta perustettiin ja puolueet jakautuivat vasemmistoon ja oikeistoon. Työväestö oli hyvin tyytymätön oloihinsa itsenäistymistä ennen ja sen jälkeen kuten työväen julistus antaa ymmärtää. Venäjän bolsevikitkin rohkaisivat Suomen työväestöä vallankumoukseen Suomen itsenäistyttyä. Vallankumouksen syynä oli työväestön huonot olot. He olivat kuitenkin saaneet vapauksia, kuten 8 tunnin työpäivän jo aikaisemmin. Kuitenkin yhteiskunta oli selvästi jakautunut luokkiin ja varallisuuserot näkyivät. He eivät olleet tyytyväisiä eduskunnan hallitukseen, joka oli muodostettu lokakuun vaaleissa 1917 niin kuin julistus ilmaisee. Tämä julistus puolestaan oli työläisten tekemä vallankumousjulistus.

b) Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomi itsenäistyi. Suomen kansaa itsenäistyminen ei kuitenkaan yhdistänyt. Suomessa työväestö oli tyytymätön asemaansa ja sisällisota puhkesi vuonna 1918. Suomella ei ollut omaa armeijaa, mikä loi puna- ja suojeluskaarteja tuomaan järjestystä. Työväestö oli jakautunut punakaarteihin, joita oli runsaasti Etelä-Suomessa. Maaseudulle porvaristo puolestaan perusti suojeluskuntia. Suojeluskunnat annettiin valtion haltuun, mikä ärsytti suunnattomasti punaisia. Punaiset hyökkäsivät ja saivat Helsingin valtaan. He valtasivat laajoja alueita Etelä-Suomesta. Valkoiset puolestaan sai Pohjanmaan alueita valtaan, Vaasa tuli keskukseksi. Sotaa käytiin ensimmäisenä rautateiden hallinnasta ja lopulta syntyi rintamalinja Pohjanmaan Etelä-Suomen väliin. Aluksi punaiset pärjäsivät hyvin mutta lopulta se hävisi valkoisille, jotka valtasivat lopulta Tampereen. Sota oli raakaa ja paljon väestöä kuoli. Apua tuli myös ulkovalloilta, punaisia tuki venäläiset ja valkoisia saksalaiset. Sota ilmeni myös terrorina eli teloituksina, mitä molemmat osapuolet tekivät sodan aikana. Sisällisodasta jäi hankala muisto. Valkoisten voiton myötä hallituskin jatkui valkoispainoitteisena. Saksan kanssa suhteet jatkuivat, Venäjään ne huononivat.