Biologisen lajimääritelmän mukaan yksilöt, jotka lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, kuuluvat samaan lajiin.
Fylogeneettisen lajimääritelmän mukaan samaan lajiin kuuluvat yksilöt muodostavat yhden yhtenäisen sukupuun haaran.
Kun populaatioiden välille tulee lisääntymiseste, populaatioiden välinen geenivirta estyy. Tämä voi johtaa lajiutumiseen.
Lisääntymisesteet ovat eliön ominaisuuksia, jotka estävät lajien risteytymisen keskenään tai heikentävät lajiristeymien selviämistä.
Lisääntymisesteet ovat osoitus lajiutumisesta.
Maantieteellinen isolaatio on lisääntymiseste, joka johtuu populaatioiden maantieteellisestä eristäytymisestä.
Myös samalla alueella olevien populaatioiden välille voi syntyä lisääntymisesteitä.
Maantieteellisen isolaation seurauksena tapahtuvaa lajiutumista kutsutaan allopatriseksi lajiutumiseksi.
Sympatrinen lajiutuminen tapahtuu ilman maantieteellistä isolaatiota. Se voi olla myös äkillistä.
Sopeutumislevittäytymisessä uusia kehityslinjoja tai lajeja syntyy yhdestä kantamuodosta. Sitä edeltää usein ympäristönmuutos tai levittäytyminen uusille elinalueille.
Konvergenttisessa evoluutiossa eliölajit voivat kehittyä rakenteeltaan ja toimintaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa.