DNA eli deoksiribonukleiinihappo on 2000-luvulla jo lapsillekin tuttu sana. Siitä puhutaan mediassa, internetissä ja jopa tavallisissa kahvipöytäkeskusteluissa.


DNA sijaitsee kromosomeissa.

Joskus saatetaan puhua jopa siitä, että jokin ominaisuus on henkilön “DNA:ssa”. Mutta mitä DNA oikeastaan on?

Kaikkien solujen perimä koostuu DNA:sta. Se ohjaa solun toimintaa ja mahdollistaa ominaisuuksien periytymisen jälkeläisille.

Geenit eli perintötekijät koostuvat jaksosta DNA:ta, joka sijaitsee kromosomeissa. Kullakin lajilla on sille tunnusomainen määrä kromosomeja.

Yksittäinen solun DNA-molekyyli voi käsittää jopa miljardeja DNA-emäspareja (A-T tai G-C). Esimerkiksi ihmisen suurimmat kromosomit sisältävät yli 200 miljoonaa emäsparia.

Yhden tällaisen kromosomin pituus suoristettuna olisi yli viisi senttimetriä ja koko ihmissolun sisältämä DNA-määrä suoristettuna olisi yli metrin pituinen.

Miten on siis mahdollista, että näin suuri määrä DNA:ta mahtuu millimetrin sadasosan pituiseen soluun?

Kaksoiskierteisen rakenteen lisäksi DNA muodostaa suurempia kokonaisuuksia, kromosomeja.

Aitotumaisilla eliöillä kromosomit sijaitsevat tumakotelon ympäröimässä tumassa, esitumaisilla solulimassa.

Kromosomeissa DNA liittyy proteiineihin, jotka mahdollistavat sen tiukemman pakkaamisen. Tätä pakattua rakennetta kutsutaan kromatiiniksi.

Lajin soluissa on lajille tyypillinen määrä kromosomeja. Ihmisellä on tavallisessa solussa 46 kromosomia, 23 paria. X ja Y ovat ns. sukupuolikromosomeja.

hmisen geeneistä vasta osa pystytty sijoittamaan kromosomeihin.


Ihmisen tavallisessa solussa on 46 kromosomia. X ja Y ovat ns. sukupuolikromosomeja.