KUVA-ANALYYSI OSIO

Kuva-analyysi

PAKOLLISET TEHTÄVÄT:

1.KUVA-ANALYYSI


OHJEITA KUVA-ANALYYSIIN ( kuva-analyysiohjeet ovat Kalajoen lukion peda.netistä)


Nykyisestä informaatiosta ainakin 80 prosenttia on tutkimusten mukaan kuvallista. Olet joka päivä tekemisissä kuvien kanssa - ne muokkaavat minäkuvaasi, maailmankuvaasi ja mielikuvitustasi. Mielikuvitus on koko sen havaintovaraston käyttöä, jonka olet elämäsi aikana kerännyt. Sinulla on käytössäsi valtava kovalevy, joka on kuvia täynnä - niitä käytät aina kun muodostat uutta tietoa ja uusia näkemyksiä maailmasta.

Kuvien analysointi ja tulkinta kehittää kuvanlukutaitoa ja kuvallista ajattelua. Kuva-analyysiä tarvitset myös monissa aineissa kuvataiteen lisäksi: mm. äidinkielessä, historiassa ja uskonnossa tutkitaan kuvia. Ylioppilaskirjoituksissa kuva-analyysivaihtoehto on aina äidinkielessä, usein myös historiassa ja muissakin reaaliaineissa.

Kuvan analyysi tarkoittaa kuvan tarkkaa havainnointia ja tarkastelua eri näkökulmista. Tämän avulla päädytään tulkintaan eli käsitykseen kuvan sisällöstä ja sen viesteistä. Tulkintaan vaikuttavat teos, sen tekijä ja katsoja.

Taiteeseen tutustumisen voi aloittaa ihan hyvin omista mieltymyksistä ja yhden teoksen tarkastelusta. Kaikkea taidetta ei välttämättä tarvitse "ymmärtää" eikä kaikesta tarvitse pitää. Taiteen viestejä voi kuitenkin oppia tulkitsemaan eli lukemaan kuvan kieltä.

Erilaisia analyysi- ja tulkintatapoja:


  1. FORMALISTINEN analyysi lähtee liikkeelle kuvan muotoseikoista, joita ovat esim. sommittelu, väri ja tila.

  1. HISTORIALLINEN analyysi asettaa kuvan ajalliseen kontekstiin eli hakee merkityksiä ja sisältöjä kuvan tekoajasta.

  1. BIOGRAFINEN tulkinta on suhteessa taiteilijan elämäkertaan ja muuhun tuotantoon.

  1. SEMIOOTTINEN analyysi etsii teoksesta symbolisia merkityksiä ja viittauksia muihin teoksiin (intertekstuaalisuus)

  1. IKONOGRAFINEN analyysi keskittyy kuvan sisältämiin elementteihin, asioihin, hahmoihin, esineisiin jne.

  1. RESEPTIOANALYYSI keskittyy teoksen ja katsojan suhteeseen, kuvan herättämiiin ajatuksiin, mielikuviin ja tunteisiin.ANALYYSI VOI EDETÄ ESIM.NÄIN:

1.Teoksen perustiedot (mm. nimi, tekijä, koko, tekniikka, tekotarkoitus esim. lehtikuva,... nämä vaihtelevat teoksittain.) 


  1. Teoksen aihe: kuvailutulkkaa teoksen sisältöä kuin kertoisit henkilölle, joka ei teosta näe

  1. Tee formalistinen eli muodollinen analyysi. kerro teoksen sommittelusta, väreistä ja tilasta.

Käytä oikeita termejä - tässä vaiheessa kerrotaan teoksesta faktat.

Kerro mikä merkitys näillä taiteilijan/kuvaajan valinnoilla on?


- millaisia peruslinjoja teoksesta löytyy

- perustuuko sommittelu johonkin geometriseen muotoon 

- löytyykö sommittelusta kultainen leikkaus

- ovatko värit puhtaita/murrettuja/taitettuja

- millaisia sävyjä ja vaaleusasteita eli valöörejä kuvassa on

- noudattavatko kuvan värit jotakin väriharmoniaa, kuten vastaväri- tai lähiväriharmonia

- miten värit sijoittuvat

- onko kuvassa paljon vai vähän tilaa

- miten illuusio tilasta on saatu aikaan 


  1. Mieti mikä on teoksen kannalta oleellista ja valitse sen mukaan historiallinen, biografinen, semioottinen tai ikonografinen näkökulma. Ks. näiden erot ylempänä. Kirjoita tästä näkökulmasta yksi kappale.

  1. Kerro oma tulkintasi teoksesta. Mitä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia se herättää? Mikä on mielestäsi teoksen keskeinen viesti? Tämä osuus saa olla laajakin. Nyt on kyse tulkinnasta - eli omat ajatuksesi teoksesta ovat (melkein) aina oikeita!

Muista myös vertaileva analyysi: mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät kahta kuvaa vertailemalla.

Tee vertailua valintasi mukaan joko pitkin tekstiä tai sitten vasta analyysin lopuksi


 

  1. Tarkista teksti. Otsikoi teksti näkökulmaasi sopivasti. Lähetä se classroomiin.

Muista, ettet käytä suoria lainoja tekstissäsi vaan kirjoitat omin sanoin!




ANALYYSITAPOJA VOI OLLA MONENLAISIA, TÄSSÄ YKSI LISÄÄ:

I Kuvaan tai taideteokseen liittyviä kysymyksiä:

  1. Mikä kuvassa miellyttää, kiinnostaa tai pelottaa? Pidänkö siitä vai en? Miksi?
  2. Sisällön tarkastelu: Mitä näen kuvassa? Mitä kuva esittää?
  3. Mitä kuva tuo minulle mieleen? Onko kuvalla jokin sanoma? Onko siinä symboliikkaa?
  4. Materiaalin tarkastelu: Mitä materiaalia kuvassa on käytetty? Mitä tekniikkaa siinä on käytetty?
  5. Muodon tarkastelu: Mitä kuvallisia elementtejä – muodot, hahmot, värit, viivat, valöörit, valot ja varjot –teoksessa voidaan erottaa?
  6. Millainen on kuvasommittelu? Miten on käytetty kuvallisia elementtejä, esimerkiksi tasapainoa, syvyyttä, liikettä, rytmistä toistoa, kontrasteja ja painotuksia?

II Kysymyksiä taiteilijasta:

  1. Kuka on tehnyt kuvan? Millaisissa olosuhteissa? Mikä mahtoi olla hänen tarkoituksensa? Keskustellaan taiteilijan persoonallisuudesta ja elämänkohtalosta.

III Kontekstiin liittyviä kysymyksiä (mitä, missä, milloin):

  1. Milloin kuva on tehty? Missä?
  2. Mitä tyylilajia se edustaa? Muistuttaako kuva muita tuon ajan tai aiempia kuvia? Edustaako se omaa aikaamme?
  3. Millaisia ajatuksia arvelet ihmisillä olleen kuvantekohetkellä? Mitä he tiesivät? Mihin he uskoivat?
  4. Millaisessa yhteiskunnassa kuva syntyi? Millaiset olivat taloudelliset ja sosiaaliset olot? Oliko kuva tilaustyö? Onko kuva saanut toisen tehtävän kuin oli alun perin tarkoitus? Peda.net Verkkoveräjä 2013.10.02

TÄSSÄ VIELÄ YKSI TAPA ANALYSOIDA TEOSTA:

Pohdi vastauksia kysymyksiin:

  1. Millainen ensivaikutelma eli mitä mielikuvia, tunteita, haluja tai ajatuksia teos herättää?
  2. Kuvaile, mitä kaikkia asioita taideteoksessa todella näkyy
  • mistä osista teos koostuu
  • mitkä yksityiskohdat herättävät huomiota? Mihin niillä pyritään?
  1. Erittele, millaisia ilmaisukeinoja teoksessa käytetään
  • sommittelu, värit, muodot, linjojen suunnat, kuvakoko ja - kulma, symbolit, materiaalit
  1. Pohdi, minkälaisen vaikutuksen kukin teoksen sisältämä asia saa aikaan.
  2. Tulkitse, mitä mikäkin tarkoittaa
  • väittääkö teos asioilla olevan vastakkainasettelua? Välittääkö se tunnetta?
  • mikä on teoksen teesi? Mitä se maailmasta väittää? Mikä on hyvää tai väärin, mikä tavoiteltavaa tai vältettävää?
  • Puhutteleeko teos? Mikä siinä vaikuttaa sinuun?

HARJOITUKSIA JA ESIMERKKEJÄ KUVA-ANALYYSISTÄ:

Esimerkki -Haavoittunut enkeli

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903

  1. Sommittelu perustuu voimakkaisiin vaaka- ja pystylinjoihin. Hahmot ovat samankokoisia ja täyttävät koko kuva-alan. Voimakas valöörikontrasti tekee kuvasta symmetrisen. Perussommittelu on rauhallinen ja staattinen. Teoksen värit ovat pääosin murrettuja ja taitettuja. Etualalla on lämpimiä värejä, värit vaalenevat ja sinistyvät yläreunaa kohti. Pojilla on hyvin tummat vaatteet, enkelillä valkoiset. Enkelin siivessä on pieni punainen läikkä.

Teoksen etuala tuntuu ahtaalta, koska hahmot täyttävät tilan. Järven rannat ja horisontti yläreunassa saavat aikaan tilan tunnun taka-alalle. Taivas ei näy, joten ylöspäin tila tuntuu ahtaalta myös. Väriperspektiivi korostaa näkymää kauas.

  1. Historia näkyy poikien asusta ja olemuksesta, lapsuus käsitettiin sata vuotta toisin kuin nyt - lapsi oli pieni aikuinen. Ko. aika oli myös monille suomalaisille hyvin köyhää ja työ raskasta. Suomi eli kulttuurisen nousun aikaa ja oli kulkemassa kohti itsenäistymistä. Teoksen ympäristö on Töölonlahden ranta Helsingissä. Lähellä sijaitsi tuolloin sokeiden tyttöjen koulu ja orpokoti. Taiteessa yksi vallitsevista tyylisuunnista oli symbolismi.
  2. Simberg itse oli ollut pitkää sairaana maalatessaan teoksen. Aiheessa on taiteilijalle tyypillistä stereotypioiden kyseenalaistamista ja kysymyksiä herättävä tarina. Maalauksen toisinto on Tampereen tuomiokirkossa, se on sovitettu tamperelaiseen ympäristöön.
  3. Enkeli on perinteisesti hyvän ja viattomuuden symboli, myös viestintuoja.
  4. Enkelin ulkoinen hahmo on antiikin Kreikan voiton jumalatar Nike, myöhemmin roomalaisten Viktoria. Hahmo esiintyy taiteessa useina aikakausina ja muuntelevina hahmoina, esim. renessanssin rafaelin enkelit. Sitä on käytetty myös lukuisina painokuvina, koriste-esineinä jne., sisustuksessa enkeli on jopa jonkinlainen muotihahmo.

Vertailu 1.

Tämä on ollut yo-kirjoituksissa.

Tee analyysi ja tulkinta seuraavista kuvista. Ensimmäisessä ihmiset polttavat jätteitä saadakseen arvometalleja myytäväksi. Toisessa poltetaan metsää viljelymaaksi.

Pieter Hugo, Permanent error, Ghana, 2010

Eero Järnefelt, Kaski/Raatajat rahanalaiset, Suomi, 1893

Tässä vielä yhdet ohjeet esittävän kuvan analyysiä varten, OHJEITA ON TARJOLLA KOLMET SELKEÄT. SEURAA JONKUN ANALYYSIOHJEEN VINKKEJÄ, NIIN HOMMA ON HELPOMPAA:

TAIDEKUVAN ANALYYSI

  • Asiatiedot: tekijä, työn nimi, paikka, aika, työtapa, missä sijaitsee, muuta kuvaan liittyvää asiatietoa
  • Kokemuksellinen ulottuvuus: ensivaikutelma, mitä kuva tuo mieleesi, reaktiot, tunnelmat
  • Muoto ja sommittelu( kuvapinnan jako): pisteet, viivat, pinnat, kuvalliset muuttujat: koko, muoto, asento, paikka, suunta, lukumäärä, rytmi, toisto, jännite, kontrastit, tasapaino, tila, päällekkäisyys, läpinäkyvyys.

Väri: kontrastit, valöörit, väri, tila. 

Pohditaan myös, kuinka sommittelu- ja värivalinnat tukevat kuvasisältöä.

  • Symbolinen sisältö: mitä vertauskuvia käytetty, esine- ja värisymboliikka, myytit
  • Temaattinen sanoma: mieti ideaa, sanomaa, teemaa. Mitä kuvassa tapahtuu? Laajeneeko sanoma merkitsemään jotain yleispätevää: ihmisoikeudet, sota, rauha…
  • Kontekstuaalinen ulottuvuus: pohdi kuvan taustaan ja syntyyn vaikuttaneita seikkoja kuten yhteiskunnallisten olojen ja kulttuurin merkitystä, ajan arvoja ja tapoja



Analysoitava kuva:


 


 

 

Älä kopioi, kerro omin sanoin!