Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa.
Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa
koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä 3)
oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 12 ja
13 § [muutettu lailla 1501/2016]; lastensuojelulaki 417/2007, 12 § [muutettu lailla 1292/2013];
lukiolaki 714/2018, 32 §; terveydenhuoltolaki 1326/2013, 17 §.)


Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima
kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi
sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan
kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. (Lastensuojelulaki
417/2007, 12 § [muutettu lailla 1292/2013].)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia,
terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon, kun valmistellaan
paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia
opiskeluhuoltosuunnitelmia.

Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla lukion opetussuunnitelman
perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
laatimiseksi.

Paikallinen opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (lukiolaki 714/2018, 32 §;
terveydenhuoltolaki 1326/2013, 17 §). Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa
yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa (lukiolaki 714/2018,
32 §).

Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on
tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa
siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Tämä tukee oppilas- ja
opiskeluhuoltolaissa (1287/2013) mainittua opiskeluhuollon palvelujen yhdenvertaista laatua ja
saatavuutta.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä
varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi
olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä
oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa
kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016].)
Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja
yhteistyökumppaneiden kanssa.


Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä
olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja
käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat
suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja
ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä
selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti
opiskelijoilta saatavaa tietoa.

Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio oppilaitoksen käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja
kuraattoripalvelut.


Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
• opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako,
palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen ja niihin
ohjaaminen
• opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön
ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan.



2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon
järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi
ja edistämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan
• toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä
• toimenpiteet opiskeluyhteisön sekä ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden
edistämiseksi
• yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi
• yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi
• oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tai muun tehtävään soveltuvan monialaisen
ryhmän toimintatavat ja käytännöt
• opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen
• yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon
kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa
• terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö
• opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
• toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä
• tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa
• tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön
puuttuminen
• yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön
hyvinvoinnin tarkastuksissa
• suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
• toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa.


Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma
(oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016]). Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten
väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa.

Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:
• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että
sen kohteena olevan osalta
• yhteistyö huoltajien kanssa
• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille
ja yhteistyötahoille
• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.


b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja
vaaratilanteissa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös toimintavalmiudet ylioppilastutkinnon
kokeiden aikana mahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- ja vaaratilanteessa.
Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon
muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset, kuten pelastussuunnitelma
(pelastuslaki 379/2011, 15 §; valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 1 ja 2 §).


Suunnitelmassa kuvataan
• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja
niihin varautumisessa
• sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja
viestinnän periaatteet
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille
ja yhteistyötahoille
• toimintavalmiuksien harjoittelu
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.



3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja
yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä
tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan
• opiskeluterveydenhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen,
keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö
• monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen sekä yksilöllisten
tukitoimien järjestämisen periaatteet
• opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen
suunnittelussa
• opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys
• sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä
yhteistyö oppilaitoksessa
• opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin
hakeutumiseksi
• tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden
kanssa (esimerkiksi erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi).

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.


Suunnitelmassa kuvataan
• opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa,
kehittämisessä ja arvioimisessa
• opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden
käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä
• opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen
opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
• käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja
ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä
• käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon
henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta
• menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa
asiantuntijaryhmässä.


5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta
yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa
(oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 26 §).

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja
seuraamiseksi (omavalvonta).


Suunnitelmassa esitetään
• seurattavat asiat
• tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva
taho
• seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä
• seurannan keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville
yhteistyökumppaneille.

Savukosken lukion oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma on yhteinen Korvatunturin
koulun kanssa ja se laaditaan yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa
kanssa. Opiskeluhuollon käsikirja on perustana oppilas- ja opiskelijahuollon oppilaitoskohtaiselle
opiskeluhuoltosuunnitelmalle.