Rauniot

Apollonin pyhä alue

Apollonin temenos

Apollonin temenos, 180 x 130 metrin kokoinen pyhä oraakkelialue on rakennettu luonnonkauniille paikalle rinteelle, jota reunustavat 270 metrin korkuiset pystysuorat kalliot. Alue on rajattu muureilla, ja pääportin ulkopuolella sijaitsee roomalaisaikainen agora eli tori.

Alueen tärkein rakennus oli Apollonin temppeli. Myytit kertovat, että ensimmäinen temppeli oli rakennettu laakeripuusta, toisen rakensivat mehiläiset ja linnut mehiäisvahasta ja höyhenistä, kolmannen Athene ja Hefaistos pronssista ja neljännen Trofimos ja Agamedes kivestä. Historiallista todistusaineistoa on kolmesta kivisestä temppelistä. Ensimmäinen niistä tuhoutui tulipalossa 548 eaa. Seuraava temppeli, jonka tärkeimpiä rahoittajia oli ateenalainen Alkmeonidien suku, tuhoutui maanjäristyksessä 373 eaa. Sen paikalle vihdoin vuonna 330 eaa. valmistuneen temppelin rauniot ovat edelleen nähtävissä.

Ateenalaisten aarrekammio

Temenosalueen läpi kulkee kiemurteleva pyhä tie, jonka alkupäässä sijaitsee useiden eri kaupunkivaltion sotavoittojensa kunniaksi pystyttämiä muistomerkkejä. Hieman myöhemmin vastaan tulee eri kaupunkivaltioiden aarrekammioita. Aarrekammiot ovat pieniä rakennuksia, joissa tavallisesti on jonkinlainen kuisti ja takahuone, jossa säilytettiin paitsi arvokkaita esineitä myös kaikkea muuta tarpeellista. Aarrekammioita rakennettiin erityisen ahkerasti 500-luvulla eaa., mutta viimeisimmät pystyttiin vasta hellenistisellä ajalla. Kaikkiaan aarrekammioita on löytynyt alueelta 28. Tunnetuimpia ovat ateenalaisten aarrekammio, joka on pystytetty uudelleen 1900-luvun alussa, sekä sikyonlaisten ja sifnoslaisten aarrekammiot, joista on säilynyt upeita reliefejä, jotka ovat esillä Delfoin museossa.

Delfoin teatteri

Muita huomionarvoisia rakennuksia alueella ovat ateenalaisten pystyttämä stoa Apollonin temppelin terassimuurin alapuolella sekä temppelin yläpuolella sijaitseva hellenistisellä ajalla rakennettu pieni teatteri.

Kastalian lähde

Hieman Apollonin temenoksesta itään pulppusi kallioiden keskeltä Kastalian lähde. Nykyään tien varressa nähtävissä oleva kaivorakennus oli käytössä arkaaisella ja klassisella ajalla. Hellenistisen ajan lopulla tai roomalaisajan alussa rakennettiin toinen lähderakennus aivan kallioiden viereen, mutta sitä ei enää pääse katsomaan.

Athene Pronaian pyhä alue

Delfoin tholos

Alempana rinteessä Apollonin temppelille johtavan tien varressa oli Athene Pronaialle eli "temppelin edessä sijaitsevalle" Athenelle omistettu temenosalue, jota kutsutaan nimellä Marmaria. Alueelta on löydetty kaksi eriaikaista Athene Pronaialle omistettua temppeliä, toinen 500-luvulta eaa. ja toinen 300-luvulta eaa. Alueella on myös kaksi aarrekammiota, joista toinen oli massalialaisten (nyk. Marseille). Alueella oli esillä myös persialaisilta saatu sotasaalis, sillä persialaisten hyökkäys Delfoita vastaan torjuttiin täällä. Tarun mukaan torjunnassa auttoivat paikalliset heerokset Fylakos ja Autonoon sekä kaksi vaaleaa neitsyttä, delfoilaisten tulkinnan mukaan Athene ja Artemis. Alueella oli Pausaniaan mukaan pyhäköt myös Fylakokselle ja Artemiille. Nykyisin alueen näkyvin monumentti on tholos eli pyörörakennus, jonka funktio on epäselvä. Se on rakennettu n. 380-370 eaa. ja on arkkitehtuurinsa puolesta malliesimerkki tämän kaltaisista rakennuksista.

Gymnasion

Gymnasion sijaitsee hieman Athene Pronaian temppeliltä kohti Apollonin temenosta. Gymnasion rakennettiin vasta hellenistisellä ajalla harjoittelupaikaksi ennen Python kisoja, jotka käytiin ylhäällä rinteessä sijainneella stadionilla. Gymnasion jakaantuu kahteen eri tasoon: alemmalla tasolla sijaitsi pylväskäytävien reunustama palaestra eli harjoituskenttä sekä pyöreä uima-allas, ylemmällä tasolla kaksi juoksurataa. Toinen juoksuradoista (ksyston) oli reunustettu pylväillä ja katettu, jotta juoksijoilla olisi suojaa huonolla säällä. Toinen (paradromion) puolestaan oli avoimen taivaan alla ja tarkoitettu käytettäväksi kauniilla säällä. Myöhemmin roomalaisajalla gymnasionin yhteyteen rakennettiin roomalainen kylpylä.