5. Korintti

Korintti

Antiikin aikana Korintti oli tärkeä kauppakaupunki. Kaupungilla oli suuri osa persialaissodissa. Se oli yleensä Spartan liittolainen Ateenaa vastaan. Peloponnesolaissodan yksi syy oli Ateenan ja Korintin välinen riita, joka koski Korintin koloniaa Kerkyraa.

Tyranni Periandros rakennutti Korintin kannaksen yli rampin, jota pitkin laivat voitiin vetää kapean kannaksen yli. Näin niiden ei tarvinnut kiertää koko Peloponnesosta. Jo roomalaisena aikana kannaksen poikki yritettiin kaivaa kanavaa. Korintin kanava valmistui kuitenkin vasta vuonna 1893.

Kaupungissa sijaitsi alkukristillinen seurakunta jo ensimmäisellä vuosisadalla. Apostoli Paavali osoitti seurakunnalle Ensimmäisen ja Toisen korinttolaiskirjeen.

Korintin kanava

Korintin kanava (kreik. Διώρυγα της Κορίνθου) on 6,3 kilometriä pitkä kanava, joka katkaisee Kreikan mantereen ja Peloponnesoksen niemimaan yhdistävän Korintin kannaksen. Kanava yhdistää toisiinsa Korintinlahden lännessä ja Saroninlahden idässä. Kanava rakennettiin vuosina 1883–1893. Sitä edelsi 600-luvulla eKr. rakennettu kivetty tie, jota pitkin pystyttiin liikuttamaan pieniä aluksia.

Historia

Ajatus Korintin kannaksen halkaisevasta kanavasta syntyi jo antiikin aikana 600-luvulla eKr. Korinttia hallinnut tyranni Periandros suunnitteli kanavan rakentamista, mutta tehtävä osoittautui hänelle liian suureksi. Sen sijaan Periandros rakennutti Diolkos-nimisen kivetyn rampin, jota pitkin pystyttiin kiskomaan pieniä aluksia kannaksen halki. Metodi oli käytössä 1200-luvulle asti. Seuraavina vuosisatoina useat hallitsijat, kuten Aleksanteri Suuri ja Caligula, suunnittelivat kanavan rakentamista. Vuonna 67 jKr. Rooman keisari Nero aloitti kanavan rakennustyöt. Neron kerrotaan aloittaneen rakennustyöt lyömällä ensimmäisen iskun kultaisella hakullaan, jonka jälkeen 6000 orjaa jatkoi työtä. Projekti kuitenkin keskeytyi pian. Kanavaprojekti saatiin lopulta päätökseen vasta 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, kun ranskalaisyritys rakensi kanavan vuosina 1883–1893.
Kanava halkaisee Korintin kannaksen sen kapeimmasta kohdasta.

Maantiede ja arkkitehtuuri

Syvässä peruskallioon louhitussa kuilussa kulkeva, viivasuora Korintin kanava on poikkeuksellinen taidonnäyte 1800-luvun lopun rakennustyöksi. Koska kanava on kuitenkin vain 21 metriä leveä ja siinä on vettä vain kahdeksan metrin syvyydeltä, se on aivan liian ahdas modernille laivaliikenteelle. Kanavaa käyttävätkin nykyisin lähinnä turistialukset, ja siitä on muodostunut suosittu turistinähtävyys. Kanavan yli kulkee Ateenasta Peloponnesokselle johtava päätie sekä rautatie. Kanavan itäisen ja läntisen suun yli johtavat ainutlaatuiset mekaaniset sillat, jotka eivät tavallisten laskusiltojen tavoin tee tilaa laivoille nousemalla ylös vaan laskeutumalla kanavan pohjaan.