Mykene (muinaiskreikaksi Μυκῆναι, Mykenai, kreik. Μυκήνες) oli esiklassisella kaudella yksi Kreikan merkittävimmistä kaupungeista. Kaupunki sijaitsi Argoksen tasangolla, eteläisen Peloponnesoksen ja niemimaan mantereeseen yhdistävän Korintinkannaksen välissä maanteiden solmukohdassa.

Mykene lisättiin yhdessä Tirynsin kanssa UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1999.

Nykyään paikalla on nähtävissä esiinkaivettuina mykeneläisen yläkaupungin rauniot. Mainitsemisen arvoisia ovat kyklooppimuurin jäänteet ja Leijonaportti, joka on nimetty kahden leijonan mukaan, joiden reliefit on veistetty portin sisäänkäynnin päälle siten, että ne muodostavat linnoituksen pääsisäänkäynnin. Leijonaportti on rakennettu oletettavasti vuoden 1250 eaa. paikkeilla. Alueen pohjoisosassa on myös toisen pienemmän portin jäänteet, mutta se ei ole säilynyt kokonaan ja siitä puuttuvat koristekuvioinnit. Kaupungin muuri on rakennettu kolmessa vaiheessa: ensimmäinen ajoittuu noin vuoteen 1350 eaa., keskimmäinen 1200-luvulle eaa. vahvistaen sitä etelään ja länteen, ja nuorin vuoden 1200 eaa. paikkeille vahvistaen ja laajentaen muuria entisestään lisäämällä siihen vesisäiliöitä ja varastohuoneita. Yläkaupungin korkeimmassa osassa sijainneesta megaron-palatsista on jäljellä vain vähäisiä jäänteitä sen tuhouduttua suurelta osin tulipalossa; tuhotuneen palatsin päälle on myös rakennettu uusia rakennuksia useaan otteeseen. Palatsiin johtanut jyrkkä nousutie, jota sen jyrkkyyden takia voidaan kulkea ainoastaan jalkaisin, on sen sijaan säilynyt suurimmaksi osaksi.

Hautakehä

Myös löydetyillä kahdella hautakehällä, jotka oli merkitty steeloilla, on suuri merkitys. Kehien sisältä löytyi joukko kuiluhautoja, joissa oli runsaasti hautajaisiin liittyviä tavaroita kuten terrakottia, saviastioita, kultaisia kuolinnaamioita ja kultalevyistä tehtyjä koruja. Viidestä haudasta löytyi 17 luuta, enimmäkseen miehien. Hautakehä A, jonka jo Schlieman aikanaan löysi, jäi myöhempien muurin laajennusten yhteydessä muurien sisäpuolelle. Hautakehä B kaivettiin esiin 1952, ja sieltä on löydetty näistä kahdesta vanhemmat hautapaikat. Ne ajoittuvat mykeneläisen kulttuurin alkuvaiheisiin 1600–1500-lukujen taitteeseen eaa. Vanhimmat haudat hautakehä A:ssa ovat noin 1500-luvun puolesta välistä eaa.

Näiden lisäksi alueelta löytyi yhdeksän mehiläispesän muotoista kupolihautaa, tholosta, jotka toimivat aikanaan hautaholveina. Kupolihaudat on nimetty satunnaisesti mytologian hahmojen mukaan, jotka Homeroksen mukaan aikanaan hallitsivat Mykeneä. Niissä on ahdas holvikattoinen sisäänkäytävä, ja ne oli rakennettu kerrostamalla suuria neliönmuotoisia kiviä, jotka olivat jopa 12 tonnin painoisia.