KPL 1

Tutkimuksen vaiheet: Suunnitteluvaihe. Täytä aukot kirjan tietojen avulla! s. 10-13 TÄYTÄ PIENIN KIRJAIMIN KAIKKI KOHDAT! (kopio)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutkimusprosessi voidaan jakaa ja vaiheeseen.

Tutkimusprosessi alkaa tutkimuksen suunnittelulla.
1. Tutkimuksen lähtökohtana on jokin havaittu tai tarve saada uutta tietoa jostakin asiasta.

2. Tutkimuksen suunnittelu alkaa tutustumisella ja siihen liittyvän tiedon kartoittamisella esim. lukemalla aikaisempia tutkimuksia ja niistä tehtyjä tiivistelmiä ja arviointeja eli (=samaa aihetta käsittelevien tutkimuksien tiivistelmä) sekä selvittämällä asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta. Oleellista on selvittää .

3. Kun tutkimusaihe on valittu, sitä ja täsmennetään. Jos jotakin aihetta halutaan selvittää perusteellisesti, se täytyy yleensä rajata


Jos taas halutaan laaja-alaista tietoa monesta eri asiasta, rajataan aihe


Rajaus voidaan tehdä tutkittavien iän, sukupuolen tai asuinpaikan mukaan, tai se voi liittyä esim. tutkimuksen ajankohtaan, kestoon tai .

4. Aiheen rajaaminen johtaa tutkimuskysymyksen . Tutkimuskysymys kertoo mm. ketä ja mitä tutkitaan. Se määrittää, millaista tietoa ja tutkimuksella voidaan saada. Tutkimuskysymys voidaan usein esittää olettamuksena eli . Silloin tutkimuksen tavoitteena on testata jonkin tiedon tai olettamuksen paikkaansa pitävyyttä. Hypoteesia ei tarvita, jos tutkimuksen tarkoituksena on ja jotakin ilmiötä tai esiintymistä.

5. Tutkimustyyppi tarkoittaa tapaa, joilla asiaa tutkitaan. Tutkimuskysymys ja tutkimuksen tavoitteet vaikuttavat valintaan.

Tieteellinen tutkimus jaetaan perinteisesti ja tutkimukseen.

selvitetään ja hankintaan tietoa asioista ja ilmiöistä, joista ei välttämättä ole suoraa käytännön hyötyä.

hyödyntää perustutkimuksen antamaa tietoa johonkin käytännön tavoitteeseen.

Nykyään tämä kahtiajako ei ole yhtä jyrkkä kuin aikaisemmin vaan puhutaan , jossa perus- ja soveltava tutkimus etenevät rinnakkain, jonkin ilmiön ymmärtämiseksi ja käytännön sovelluksen kehittämiseksi.

Tutkimus voidaan jakaa myös teoreettiseen ja tutkimukseen.

tukimuksessa tutkimusongelmaan perehdytään pelkästään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Se voidaan tehdä aikaisemmin kerättyyn tutustumalla.

Suurin osa terveystieteellisestä tutkimuksesta on kuitenkin eli kokemusperäistä. tutkimuksessa tutkimus perustuu havaintoihin ja mittaamiseen. Tutkimuksessa kerätään havaintoja ja testataan kokeellisesti erilaisia hypoteeseja.

Empiirisen tutkimuksen lähestymistavat voidaan jaotella edelleen ja laadullisiin.

Määrällinen eli tutkimus mittaa esim. havaintojen lukumäärää, kokoa tai muuta ominaisuutta. Aineistoa voidaa käsitellä matemaattisesti ja tilastollisesti ja siten varmistaa tulosten . Määrällinen tutkimus pyrkii usein yleistettävyyteen ja kuvaamaan tutkittavaa ilmiötä erilaisilla malleilla ja .

Laadullisen eli lähestymistavan tavoitteena on ymmärtää syvällisesti tutkittavaa ilmiötä, kuten terveyskäyttäytymistä. Laadullinen eli tutkimus pyrkii numeroiden taakse selvittämään ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia. Tutkimuksen tekemisessä käytetään usein haastatteluja ja avoimia vastausvaihtoehtoja. Sitä voidaan kritisoida ja yleistettävyyden puutteesta, sillä tulos on jonkin yksittäisten ihmisten tai ryhmien ajatuksia ja kokemuksia.

Molemmissa lähestymistavoissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Siksi niiden yhdistäminen samassa tutkimuksessa eli voi olla hyödyllistä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutkimusasetelma ja sen valinta suunnitteluvaiheessa s. 13--> (kopio)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutkimusasetelmalla tarkoitetaan tutkimuskysymyksen asettelua ja empiirisen tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä järjestelyjä.

Tutkimusasetelmia:
1. kohdetta tutkitaan yhtenä tiettynä ajankohtana.

Terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaaminen tapahtuu . Siksi poikittaistutkimuksella ei voida selvittää syy-seuraussuhteita. Sillä saadaan tietoa, miten yleinen jokin ilmiö on.

Vallitsevuus eli kuvaa, kuinka suurella osalla tutkittavista on tutkimushetkellä esim. jokin sairaus. Vallitsevuuden muutosta voidaan selvittää toistamalla samoja poikittaistutkimuksia yhä uudelleen.

2. Tapaus-verrokkitutkimuksessa verrataan sairastuneita ja . Tutkimuksessa kullekkin havaitulle tautitapaukselle hankitaan riittävä määrä samanikäisiä, samaa sukupuolta olevia ja muutoinkin samankaltaisia terveitä verrokkeja. Sitten etsitään ja verrataan ryhmien kesken tekijöitä, jotka voivat selittää sairastumista. Tapaus-verrokkitutkimus sopii esim. kun halutaan selvittää, mitkä ympäristöön tai liittyvät tekijät vaikuttavat sairauden syntyyn.

3. seurataan samaa tutkimuskohdetta tai koehenkilöitä joskus jopa vuosikymmenten ajan. Näin voidaan selvitää muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Ilmaantuvuus eli kuvaa, kuinka suuri osa tutkituista on sairastunut tietyn ajan kuluessa. kertoo todennäköisyydestä sairastua johonkin tautiin tiettyyn ikään mennessä.

4. seurataan jotakin tiettyä väestöryhmää, esim. hoitoa saaneita tai jollekin altistuneita ihmisiä. Tutkimus pyrkii selvittämään altisteen vaikutuksia eli valitussa väestöryhmässä eli kohortissa. Kohorttitutkimus on siis myös eräänlainen pitkittäistutkimus. Kohortti tarkoittaa tutkimuksessa seurattavaa väestöryhmää ja se pysyy kiinteänä eli samoja seurataan tutkimusjakson loppuun asti. Kohortti voi olla joko retrospektiivinen eli katsova tai prospektiivinen eli katsova. Kohorttitutkimuksessa hyödynnetään usein erilaisia tietorekistereitä.

5. tutkimuksessa laaditaan koejärjestely, jossa mitataan jonkin altisteen vastetta kontrolloidussa tilanteessa tai ympäristössä. Seuraavaksi käydään läpi erilaisia kokeellisia tutkimusasetelmia.

6. tutkimuksessa asioiden luonnolliseen kulkuun puututaan jollakin tavoin. Interventio voi olla esimerkiksi liikuntaohjelma vähän liikkuville. Tutkimuksessa voidaan seurata esim. onko ohjelmalla vaikutusta liikuntamotivaatioon.

Satunnaistetussa, vertailevassa sokkoutetussa lääketutkimuksessa voidaan verrata esim. uuden lääkkeen tehoa vanhaan lääkkeeseen. Kokeellista tutkimusasetelmaa käytetään yleisesti esim. rokotetutkimuksessa.

Parhaiten uuden rokotteen kehittämisesä onnistutaan satunnaistetulla, - eli lumekontrolloidulla kaksoissokkotutkimuksella. Siinä tutkittavat saavat satunnaisesti joko uutta rokotetta tai lumetta, joskus myös kontrollirokotetta, niin että sen paremmin rokotteen antaja kuin tutkittavakaan eivät tiedä, kumpi valmiste on kyseessä (=kaksoissokko).

Tutkimuksen suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös hakeminen. Näillä pyritään turvaamaan tutkittavien oikeudet. Tärkeä periaate tutkimuksessa on aina vahingoittamisen välttäminen. Myös tutkimuksen eettisyys on aina arvioitava suunnitteluvaiheessa. (Katso eettinen ennakkoarviointi)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Toteutusvaihe: Otoksen valinta ja aineiston keruu s. 18 --> (kopio)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Tutkimuksen suunnittelun lopuksi laaditaan kirjallinen . Se on konkreettinen tutkimuksen teon , johon kirjataan, mitä ja miksi ja miten tutkitaan, kuinka ja milloin tutkimus toteutetaan.

2. Otoksen valinta
Jos kaikki tutkimusaiheeseen liittyvät henkilöt on mahdollista tutkia, silloin tutkimuksen perusjoukko eli on pieni. Tätä kutsutaan .

Yleensä tutkimuksen perusjoukko on niin suuri, että tutkimukseen joudutaan valitsemaan vain tietty osa eli . Tutkittavat valitaan esim. arpomalla väestötietojärjestelmästä.

kaikkien perusjoukkoon kuuluvien on yhtä todennäköistä tulla valituksi.

Jos tutkimuksen perusjoukkoa ei tunneta täysin tai ei ole olemassa rekisteriä, tutkittavat täytyy valita toisin. Esim. Kutsutaan tai haetaan vapaaehtoisia ihmisiä tutkimukseen esim. astmaa sairastavia lääketutkimukseen, ylipainoisia ravintotutkimukseen, ikäihmisiä voimainterventiotutkimukseen. Kutsua voidaan esim. sanomalehti-ilmoituksella. Tällaisen otannan edustavuus ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin satunnaisotannalla valitun, eikä saatuja tutkimustuloksia voida aina koko perusjoukkoon.

3. Tutkimusaineiston kerääminen LUE 19-20, katso kuva alta ja vastaa

Miten keräisit tutkimusaineistoa seuraavissa tutkimuskysymyksissä parhaiten ?

1. Etätyöskentelyn vaikutus arvosanoihin?







2. Vanhuksen käden puristusvoiman muutokset lihaskuntojakson vaikutuksesta?







3. Tasa-arvon toteutuminen 1950-luvun liikuntatunneilla







4. Sosiaalisen median luomat ahdistuneisuuskokemukset syömishäiriöisillä.







5. Koronapandemian vaikutus koulun opiskelijoiden hyvinvointiin.







6. 2-vuotiaiden vuorovaikutustilanteiden määrä päiväkotipäivän aikana.





Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Toteutusvaihe: analysointi, tulkinta, raportointi s. 21 (kopio)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Aineiston analysointivaiheessa etsitään vastauksia tutkimuskysymykseen ja testataan hypoteesin paikkansapitävyyttä. tutkimuksessa aineistoa analysoidaan matemaattisesti ja tilastollisesti laskemalla esim. keskiarvo ja -hajonta. Analysoinnissa voidaan käyttää myös korrelaatiota, indikaattoreita ja indeksejä. Tulokset havainnollistetaan esim. taulukkoina ja .

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa jäsennetään esim. erilaisten teemojen, luokitteluiden ja näkökulmien mukaan. Aineisto pyritään olennaisimpiin tutkimustuloksiin. Tuloksia perustellaan ja havainnollistetaan esim. suorilla lainauksilla tutkimusaineistosta esim. haastatteluista.

Tulosten tulkinta ja perustuvat omien tutkimustulosten lisäksi aikaisempiin samasta aihepiiristä tehtyihin tutkimuksiin. Niiden pohjalta tutkija yrittää ymmärtää ja selittää tulosten taustalla olevaa ilmiötä. Tutkimustuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin. Johtopäätöksissä esitetään, mitä tuloksista voi seurata ja mitä ne merkitsevät laajemmassa asiayhteydessä.

Tutkimustulokset raportoidaan julkaisussa. Ne voivat olla esim. lehtiä, kirjoja tai sähköisiä tiedeartikkeleita. Tutkimusraportti noudattaa tiettyä sovittua rakennetta. Huolellinen raportointi mahdollistaa mm. tutkimuksen ja sen, että tutkimusta voidaan tiedeyhteisössä. Parhaimmillaan raportoinnista voi seurata vilkas tieteellinen keskustelu.

TUTKIMUSRAPORTTI

Tutkimusraportin osat ovat:

1. : tutkimuksen tausta,menetelmät, tulokset ja pohdinta
2. : perustelut miksi tutkitaan, katsaus aikaisempiin tutkimuksiin ja tutkimuskysymyksen esittely
3. : tutkimusasetelman, aineistonhankinnan ja analyysimenetelmien kuvaus
4. : esittely tekstin, kaavioiden, taulukoiden ja numerotietojen avulla
5. : tulosten tulkintaja vertaaminen aikaisempiin tutkimuksiin, johtopäätökset
6. : tekstissä mainittujen tutkimusten tai muiden lähteiden tiedot

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen