Lähtökohtana koululaisen selviytyminen arjen tehtävistä

Move-projektin lähtökohtana oli määritellä nykypäivän koululaisten arkielämässään kohtaamat fyysiset haasteet. Nämä fyysisen toimintakyvyn osa-alueet pitävät sisällään lapsilta arkipäivisin edellytetyt fyysiset tehtävät.

Kouluikäisen arkipäivän fyysisiksi tehtäviksi määriteltiin:

• Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin (kävelyä tai pyöräilyä vähintään 5 km)
• Koulu- ja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen omin lihasvoimin
• Istuvan elämäntavan vaikutusten ennaltaehkäiseminen: luonnollisen anatomisen liikelaajuuden ylläpitäminen erityisesti ylävartalossa ja lonkan koukistajissa
• Liikenteessä liikkuminen: ympäristön havainnoiminen ja siihen tarkoituksenmukaisesti reagoiminen
• Erilaisilla alustoilla liikkuminen: tasapainon säilyttäminen myös liukkaalla alustalla
• Portaissa ja epätasaisessa maastossa liikkuminen
• Vedessä liikkuminen (raajojen liikkeiden yhteensovittaminen ja kestävyyskunto).

Toimintakyky Move-projektissa on määritelty kansanterveydellisen näkökulman mukaan ”elimistön toiminnalliseksi kyvyksi selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista” (Rissanen 1999). Tarkemmin ottaen fyysinen toimintakyky Move-projektissa määritellään kuntotekijöiden sekä motoristen perustaitojen mukaan.

Move toteutuu parhaimmillaan peruskoulussa, koska se tavoittaa koko ikäluokan. Lisäksi kouluissa on käytettävissä eri asiantuntijatahoja, esimerkiksi kouluterveydenhuolto, opettajat, erityisen tuen osaajat sekä liikuntaa opettavat opettajat. Käytännössä liikunnanopettajat toteuttavat kouluissa fyysisen toimintakyvyn mittaukset liikuntatuntien aikana. Koulut keräävät ja saattavat nämä tiedot osaksi asetuksessa säädettyjä laajoja terveystarkastuksia.

Miksi Move?

Lasten ja nuorten arkielämässä fyysinen toimintakyky vaikuttaa heidän arjessa selviytymiseensä, kokonaisvaltaiseen jaksamiseensa ja päivittäiseen hyvinvointiinsa. Valmistelutyön lähtökohtana oli ensin kartoittaa ne nykylasten ja nuorten arkielämän fyysistä toimintakykyä vaativat tehtävät, jotka vaikuttavat heidän arjessa selviytymiseensä, kokonaisvaltaiseen jaksamiseensa ja päivittäiseen hyvinvointiinsa.

Tämän analyysin pohjalta nousivat erityisesti seuraavat fyysisen toimintakyvyn tarpeet:

• koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin (kestävyys)
• koulu- ja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen omin lihasvoimin (voima)
• istuvan elämäntavan vaikutusten ennaltaehkäiseminen (luonnollisen anatomisen liikelaajuuden säilyttäminen)
• liikenteessä liikkuminen (havaintomotoriikka)
• portaissa ja erilaisissa maastoissa sekä erilaisilla alustoilla liikkuminen (tasapaino).

Näiden lisäksi on vielä muistettava, että esimerkiksi sosiaalista hyvinvointia edistää se, että lapsella ja nuorella on motorisia edellytyksiä osallistua yhteispeleihin ja – leikkeihin. Ne edellyttävät motoristen perustaitojen kuten liikkumistaitojen, tasapainotaitojen sekä käsittelytaitojen hallintaa.

Psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä puolestaan edistävät fyysisesti aktiivinen elämäntapa sekä fyysisistä tehtävistä saadut onnistumisen kokemukset. Ne ovat rakennusaineksina myönteisen fyysisen minäkuvan kehittymiselle ja tukevat siten yleistä minäkäsitystä. Tältä pohjalta mittariin on kehitelty kuusi fyysistä toimintakykyä kuvaavaa osiota.

 

Mitä on fyysinen toimintakyky?

 Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan elimistön toiminnallista kykyä selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista. Se ilmenee kykynä liikkua omin voimin, harrastaa ja huolehtia päivittäisistä toimista.

Fyysisen toimintakyvyn merkitys koululaisen arjessa

Fyysisen toimintakyvyn avulla oppilas jaksaa kulkea koulu- ja harrastusmatkat sekä kuljettaa koulu- ja harrastusvälineitä omin voimin. Hän jaksaa keskittyä, kirjoittaa, piirtää ja tehdä käsitöitä niin koulussa kuin vapaa-aikanaankin. Hyvän fyysisen toimintakyvyn ansiosta oppilas jaksaa myös tavata kavereita ja harrastaa muuta mukavaa myös vapaa-aikana.

Fyysisen toimintakyvyn lisäksi terveellinen ruokavalio ja riittävät yöunet auttavat häntä jaksamaan arkipäivän rasituksia ja nauttimaan myös vapaa-ajan harrastuksista. Fyysinen toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen.

Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet

Kestävyys, liikkuvuus, nopeus, voima ja taitavuus ovat fyysisen toimintakyvyn osa-alueita, joita jokainen pystyy kehittämään. Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, vaan sen osa-alueiden kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii tietyn määrän säännöllistä harjoittelua.

Fyysistä toimintakykyä voi kehittää liikuntatuntien lisäksi välituntipelien ja leikkien avulla sekä vapaa-ajan harrastusten parissa. Suositus on, että oppilas liikkuu joka päivä vähintään tunnin niin, että hengästyy ja hikoilee. Silloin fyysinen toimintakyky kehittyy ja pysyy riittävän hyvänä, jotta jaksaa ilman suuria ponnisteluja niin koulussa ja vapaa-aikanakin.

Lähde: Opetushallitus