2. Saattohoito ja lähestyvä kuolema
Moduuli 2: Palliatiivinen ja saattohoito sekä lähestyvä kuolema
Tässä moduulissa käymme läpi mitä on palliatiivinen hoito ja saattohoito.
Oppimistavoitteet:
1. Ymmärtää kuolemaa fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja eksistentiaalisena ilmiönä.
2. On saanut perustietoa kuolemaan johtavista sairauksista ja tiloista, kuolemaan liittyvistä oireista ja siitä, millä tavalla hoitotyön ammattilaiset lievittävät kuolemaan liittyviä oireita.
3. Tuntee kuolemaan liittyviä fyysisiä merkkejä ja ymmärtää ne luonnollisena osana kuolemisen prosessia.
2.1 Palliatiivinen hoito
Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä
- Ei tulisi olla riippuvainen diagnoosista eikä myöskään tulisi liittää vain kuoleman läheisyyteen.
- Palliatiivisen hoidon yksi päämääristä on potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointi; autetaan potilasta elämään mahdollisimman aktiivisesti kuolemaan asti.
- Kun hoitoja lopetetaan tai jätetään aloittamatta, arvioidaan niiden hyöty potilaan elämänlaadun kannalta mm. tehohoito, ravitsemushoito ja nesteytys.
- Potilaan ilmaisemat kokemukset oireista ovat oireiden hoidon lähtökohtana
Saattohoito
Saattohoitopotilas on ihminen, jolla on jokin kuolemaan johtava sairaus/sairaustilanne ja hänen jäljellä oleva elinajan ennusteensa on lyhyt. Saattohoito on vakavasti sairaan, kuolevan potilaan kärsimysten ja oireiden hoitoa elämän loppuvaiheessa. Saattohoito ajoittuu lähelle kuoleman ajankohtaa, ennusteen vaihdellessa viikosta kuukauteen. Hoidon tavoitteena on hyvä kuolema.
Saattohoitopäätös on diagnoosista riippumaton lääketieteellinen päätös, joka tehdään, kun potilaan arvioidaan olevan kuolemassa lähipäivinä tai viikkoina. Päätöksen tekee potilasta hoitava lääkäri keskusteltuaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Kyseessä voi olla tilanteen vaatima hoitolinjapäätös tai pitkän prosessin lopputulos. Päätöksenteossa tulee kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja omaiset tulee ottaa mukaan päätöksentekoon.
Saattohoitopäätös on diagnoosista riippumaton lääketieteellinen päätös, joka tehdään, kun potilaan arvioidaan olevan kuolemassa lähipäivinä tai viikkoina. Päätöksen tekee potilasta hoitava lääkäri keskusteltuaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Kyseessä voi olla tilanteen vaatima hoitolinjapäätös tai pitkän prosessin lopputulos. Päätöksenteossa tulee kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja omaiset tulee ottaa mukaan päätöksentekoon.
Lähestyvä kuolema
Lähestyvän kuoleman merkkejä päiviä/viikkoja ennen:
Kuoleman ollessa hyvin lähellä:
- Väsymyksen lisääntyminen
- Toimintakyvyn lasku
- Mielenkiinnon menettäminen, ”sisäänpäin kääntyminen”
- Ruokahaluttomuus, syömisen ja juomisen väheneminen, nielemisvaikeudet
- Oiretaakan lisääntyminen
- Hajanaisuuden lisääntyminen
- Vainajien/enkeleiden jne. näkeminen ja niistä kertominen (deathbed visions)
- Kuolevan oma tunne siitä, että kuolema on lähestymässä
Kuoleman ollessa hyvin lähellä:
- Sekavuus, levottomuus, hajanaisuus, ”lähteminen”
- Piirteiden terävöityminen
- Katseen muuttuminen, ”lasittuminen” ja suuntautuminen usein ylöspäin
- Tajunnantason lasku
- Kuumeilu
- Muutokset hengityksessä
- Apuhengityslihasten voimakas käyttö
- Rohina, limaisuus, ”death rattle”
- Ähkäisevä/työläältä kuulostava ääntely
- Hengityskatkokset
- Sykkeen heikkeneminen ja pinnallistuminen
- Ihon väri muuttuu harmahtavaksi, joskus myös kirjavaksi (”marmoroituminen”) ja kimmoisuus häviää
Sopeutumusopas -kun sairaus on parantumaton
Palliatiivinen talo -tietoa aikuisten palliatiivisesta hoidosta, saattohoidosta, oirehoidosta, sairauksista ja eri tukimuodoista.
Toivo - toivottomuus
Toivon ylläpitäminen saa erilaisia merkityksiä kun ihminen sairastuu. Oleellista on huomata tässä hetkessä olevaa hyvää; mitä minulla jo on?Toivottomuutta ei yleensä terveydenhuollon yksiköissä tulla tunnistaneeksi. Yksi vertaistukijan keskeisiä kohtaamisen tasoja onkin tunnistaa toivottomuus ja uskaltaa kohdata sitä. Myös sairastuneen läheisten tuntemat tunteet ja ajatukset liittyen toivottomuuteen on hyvä huomioida ja kohdata.
Toivottomuuden taustalta voi löytyä monenlaisia syitä, eikä yksittäistä syytä välttämättä pysty tunnistamaan. Toivottomuuden tunteita voi nostaa esiin esimerkiksi sopeutumisen vaikeudet muuttuneeseen tilanteeseen, sairauden tämän hetkinen tilanne, huolestuneisuuden aste, rajallisuuden hyväksymättömyys, väsymys, huono unen laatu, kivun voimakkuus, heikentyvä toimintakyky, elämänhallinnan tunteen menettäminen, toiselle taakkana olemisen kokemus, yksinäisyys, talousongelmat, pelot, kohtuuton tunnekuorma ja itsemääräämisoikeuden tunteen aleneminen.
Pohdintatehtävä
Millä tavalla olet kohdannut kuolemaa? Mitä ajattelet kuolemasta? Onko kuolemassa jotakin, joka pelottaa sinua?
Tiivistetysti
- Sairaus vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti ja ainutkertaisesti, jokainen kokee sairastumisen omalla tavallaan.
- Sairastuminen koskettaa elämän kaikkia osa-alueita ja nostaa esiin monenlaisia tunteita ja reaktioita.
- Yksi voimakkaasti elämänlaatuun vaikuttavista tunteista on pelko.
- Elämään kuuluu erilaisia kriisejä. Sairastuminen aiheuttaa usein aluksi psyykkisen kriisireaktion, johon kuuluu menneestä luopuminen ja uuteen elämänvaiheeseen suuntautuminen.
- Perheenjäsenen sairastuminen aiheuttaa muutostilanteen koko perheessä ja vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin.
- Sairautta ei aina voi hyväksyä. Voisiko kuitenkin hyväksyä ajatuksen, että pyrkii elämään elämäänsä tässä hetkessä, itselleen mahdollisimman mielekkäällä tavalla?
Palliatiivinen ja saattohoito - elämää loppuun asti
Läheistä saattamassa -miten saattohoidon vapaaehtoinen voi olla avuksi?
