Tuvallisuus
KPL 15.4 Turvallisuus: Poliisi ja armeija
Poliisi
Suomessa kaikki poliisit ovat valtion palveluksessa.
Poliisit toimivat sisäministeriön alaisuudessa
Suomessa on kaksitoista poliisilaitosta, Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema
Paikallispoliisit esim. Forssan poliisit jakaantuu järjestyspoliisiin (univormu) ja rikospoliisiin (siviilit)
Valtakunnalliset yksiköt ovat Keskusrikospoliisi eli KRP ja suojelupoliisi eli Supo. KRP tutkii järjestäytynyttä ja ammattimaista rikollisuutta. Supo tutkii vakoilua ja terrorismia.
Valmiusyksikkö Karhu (Helsingin poliisilaitos) huolehtii vaativista poliisitehtävistä, SWAT.
Poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa.
Poliisin tehtäviä ovat
Huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta.
Rikosten ennaltaehkäisy ja tutkimien.
Liikenteen valvonta, liikenneturvallisuus
Kadonneiden etsintä
Lupa-asiat
Valistus
Poliisilla on oikeus käyttää väkivaltaa, jos virkatehtävien hoitamisen kannalta se välttämätöntä. Poliisin velvollisuus on käyttää voimaa vain sen verran kun se on välttämätöntä.
Rikoksen tutkinta ja poliisin pakkokeinot
Rikoksen tutkinta alkaa kansalaisen tekemästä rikosilmoituksesta tai poliisin omasta havainnosta, epäilystä.
Lievissä rikoksissa esim. ilkivalta rikoksen uhri (asianomistaja) voi halutessaan päättää, että rikoksen tutkimusta ei jatketa. Vakavissa rikoksissa poliisilla on päätösvalta.
Kun rikostutkinta alkaa poliisi kuulustelee uhria, todistajia ja epäiltyjä. Kuulusteluista tehdään esitutkintapöytäkirja. Rikospaikalla suoritetaan tekninen tutkinta. Mitä vakavampi rikos. Sitä perusteellisempi tutkinta. Henkirikos epäilyssä tehdään ruumiinavaus.
Esitutkinnan jälkeen poliisi toimittaa tiedot syyttäjälle, joka päättää nostetaanko syyte vai ei. Joskus poliisi lopettaa esitutkinnan, koska rikoksesta ei löydy näyttöä.
Kansalaiset ovat velvollisia antamaan poliisille henkilötietonsa ja auttamaan esitutkinnassa. Poliisilla on myös oikeus ottaa sormenjäljet ja DNA näyte.
Poliisi voi ottaa henkilön kiinni yhdeksi vuorokaudeksi ja pidättää kolmeksi päiväksi. Jos henkilöä halutaan pitää pidätyksen jälkeen edelleen lukkojen takana, tuomioistuimen on määrättävä hänet vangittavaksi.
Poliisin pakkokeinoja ovat myös kotietsintä, henkilöön kohdistuva etsintä, hukkaamiskielto, teletunnisteiden ja telekuuntelun käyttö.
Poliisi on velvollinen käyttämään pakkokeinoja harkiten ja rikosten mukaan kevyestä painavampiin myös voimakeinoja.
Turvallisuuspolitiikka ja Armeija
Suomen ulkoisesta turvallisuudesta vastaa puolustusvoimat ja sisäisestä poliisi.
Turvallisuuspolitikka koostuu ulkopolitikasta ja maan puolustuksesta.
Ulkopolitiikan keskeisenä ajatuksena on pitää hyviä suhteita kaikkiin maihin. Erityisen tärkeitä ovat naapurimaat. Suomi hoitaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä Euroopan unionin kanssa ja Naton.
Suomi on sotilaslitto Naton jäsen. Natossa hyökkäys yhtä maata vastaan on, hyökkäys kaikkia Nato maita vastaan, (kollektiivinen puolustus).
Maanpuolustuksen perusta on yleinen asevelvollisuus. Tarkoituksena on luoda uskottava maanpuolustus niin, että Suomen hyökkääminen ei olisi helppoa, koska meillä on suhteellisen vahvat puolustusvoimat ja Natoa maat auttaisivat.
Asevelvollisuus
Asevelvollisuus koskee Suomessa miehiä. Naiset voivat suorittaa sen vapaaehtoisesti.
Asevelvollisuuden voi suorittaa armeijassa tai mennä siviilipalvelukseen.
Kun asevelvollinen on täyttänyt 18-vuotta edessä on kutsunnat. Siellä katsotaan, milloin ja missä asevelvollisuus suoritetaan. Puolustusvoimat pyrkii ottamaan toiveita huomioon. Myös asevelvollisten koulutu vaikuttaa siihen, mihin tehtäviin heidät armeijassa koulutetaan.
Kutsunnoissa voi pyytää lykkäystä eli asevelvollisuuden suorittamisen siirtämistä.
Tietyt sairaudet estävät asevelvollisuuden suorittamisen, vapautus asevelvollisuudesta.
Asevelvollisuus kestää 165 vuorokaudesta 347 vuorokauteen riippuen tehtävistä. Maksetaan päivärahaa (5,2 –12.1 euroa päivässä). Myös muita tukia on mahdollista saada, jos on esim. perhe
Armeijan jälkeen kuuluu reserviin. Henkilöt voidaan kutsua kertausharjoituksiin rauhan aikana. Sodan alkaessa heidät otetaan armeijaa.
KPL 16.1 Oikeusvaltio periaate kirjasta
KPL 16.2 Oikeudet velvollisuudet ja rikosoikeudellinen vastuu.
Lue kirjasta kanslaisen oikeudet ja velvollisuudet
Rangaistukset, joita Suomessa ei enää ole käytössä:
Kuolemantuomio
Ruumiilliset rangaistukset esim. ruoskiminen
Karkotus (ulkomaalainen voidaan karkottaa).
Häpeärangaistus
Lainsuojattomaksi julistaminen (kuka tahansa sai tappaa lainsuojattoman).
Rangaistukset
Suomessa alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa tekemisistään eli häntä ei voda tuomita. (Sosiaaliviranomaiset ja mahdollinen pakkohoito)
Korvausvelvollisuudelle ei ole laissa alaikärajaa, tekijän ikä huomioon korvauksissa.
15-21 vuotias on nuori rikoksentekijä. Kohdellaan lempeämmin kuin vanhempia esim. alemmat tuomiot. Sosiaaliviranomaiset mukana.
Nykyisin käytössä olevat rangaistukset:
Rikesakko annetaan pienistä rikkomuksista esim. Liikenteessä. Sen suuruus olla 70 euroa. Kaikille saman suuruinen. Tulot eivät vaikuta.
Päiväsakon suuruuteen vaikuttaa henkilöntulot. Sakkojen määrää vaikuttaa rikoksen törkeys. Sakko voi olla esim. 10 kertaa 75 euroa eli sakko on kokonaisuudessa 750 euroa.
Nuorisorangaistus on tarkoitettu 15-17 nuorille rikoksesta, jossa sakko rangaistus on riittämätön, mutta vankeus liian ankara. Tarkoitus on auttaa nuorta saamaan elämä hallitaan. Päihde ongelmaan puututaan, työelämään tutustutaan ja tehdään työtä. Nuorella on oma ohjaa ja säännölliset tapaamiset.
Ehdollinen vankeus tarkoitta, että kun syytetty saa ehdollista vankeutta kuusi kuukautta, hän ei joudu heti vankilaan. Tuomitulle määrätään koeaika 1-3 vuotta.
Jos hän ei sinä aikana saa uusia tuomioita, niin hän ei joudu vankilaan. Jos uusia tuomioita tulee, aikaisemmatkin ehdolliset tuomiot täytyy istua.
Ehdoton vankeus tarkoitta, että joutuu vankilaa. Yleensä vangit eivät istu koko tuomiota vaan voidaan osa muutetaan ehdolliseksi. Ehdollisessa vapaudessa on myös koeaika. Jos tulee uusia tuomioita niin myös loput vanhasta tuomiosta istutaan
Elinkautisesta vankeusrangaistuksesta voi vapautua vain armahduksella. (Helsingin hovioikeus ja presidentti). Elinkautisen vankeuden saa esim. murhas
KPL 16.3 Tuomioistuimet
Suomessa useita erilaisia tuomioistuimia. Yleisemmin ihmiset tekevät tuttavuutta käräjäoikeuden kanssa.
Käräjäoikeudessa käsitellään sekä rikos,- että riitajuttuja.
Rikos
Rikosjutussa syytettä ajaa virallinen syyttäjä. Hän on päättänyt poliisin tutkinnan perusteella syytteen nostamisesta. Syyttäjä päättää myös mistä rikoksesta syyte nostetaan. Hän voi myös tehdä päätöksen olla nostamatta syytettä.
Syyttäjän on todistettava syytetty syylliseksi. Oikeudenkäynnissä kuullaan, rikoksen uhria, todistajia esim silminnäkijöitä. Myös rikostutkijoita, poliiseja ja muita asiantuntijoita. Tutustutaan tekniseen näyttöön esim valvontakameroiden materiaaliin.
Syytetyllä on apunaan asianaja (varattomille oikeusapu). Asianajajan tehtävän on puolustaa syytetty, kiistää syyttäjän “kertomus” tapahtuneesta ja tarjota vaihtoehtoinen tarina.
Syytetty voi myös tunnustaa rikoksen.
Yleensä käräjäoikeudessa on yksi tuomari ja kaksi lautamiestä (tavallisia kansalaisia). Heidän tehtävään on päättää onko syytetty syyllinen.
Jos syytetty todetaan syylliseksi niin hänet tuomitaan lain määräämiin rangaistukseen. Rangaistuksissa on rangaistuasteikko esim. 1-4 vuotta vankeutta. Tuomioon vaikutta se, miten yleensä vastaavista rikoksista on tuomittu, tuomiokäytäntö.
Käräjäoikeus voi myös vapautta syyllisen, jos se pitää syyttäjän näyttöä riittämättömänä.
Sekä syytetty että syyttäjä voivat valittaa tuomiosta hovioikeuteen, jossa tuomio voi muuttua.
Hovioikeuden päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Se käsittelee ennakkotapauksia eli uusien lakien tulkintaa. Luo ohjeita käräjäoikeudelle.
Riita
Riita-asiassa ei ole yleistä syyttäjää vaan esim. kaksi kansalaista riitelevät asiasta. Yleisiä riitoja ovat esim, huoltajuuskiista, asuntokaupat, kauppasopimukset.
Kantaja eli riita-asian “aloittaja, vääryyden uhri” vie asia eli kanteen käräjäoikeuteen. Vastaaja on henkilö, jota vastaa kanne on nostettu.
Käräjäoikeus voi yrittää sovitella kannetta.
Jos sopia ei synny, käräjäoikeus ratkaisee asian. Molemmat osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä ja esitellä todisteita.
Usein hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan voittaneen oikeudenkäyntikulut.
Hallinto
Jos kansalainen on tyytymätön viranomaisen tekemään päätökseen, hän voin tehdä oikaisupyynnön.
Sen jälkeen asian voi viedä hallinto-oikeuteen ja siltä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Erityistuomioistuimia ovat:
Markkinatuomioistuin, jossa käsitellä yritysten välisiä riitoja.
Työtuomioistuin, jossa käsitellään työnantajien ja työtekijöiden sopimusriitoja.
Vakuutusoikeudessa käsitellään riitoja, jotka liittyvät toimeentuloturvaan eli yhteiskunnan maksamiin tulonsiirtoihin esim. opintotukeen ja toimentulotukeen.