16.4.19 Oppilaanohjaus
Oppilaanohjaus
Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.
Ohjaus, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus ja tukea tarvitsevan ohjaus oppilaanohjauksessa
vuosiluokilla 7-9
Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjausta eriytetään
ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet,
osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö erityisesti
opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän
varhain. Monialaista yhteistyötä tehdään erityisesti myös tehostettua henkilökohtaista ohjausta ja tukea
tarvitsevien oppilaiden sekä erityisestä syystä koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen
jatkumisen turvaamisessa.
Oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on
oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkilökohtaista
oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9. Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa painopisteenä on
oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehittäminen sekä ohjaaminen oppilaalle sopiviin jatko-opintoihin. Tavoitteena
on, että jokaiselle oppilaalle löytyy jatko-opiskelupaikka, jossa oppilas jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista
perusopetuksen jälkeen.
Oppilas jatkaa perusopetuksen jälkeen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, toiselle asteelle valmentavaan
koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa määriteltyyn koulutukseen. Tehostetun henkilökohtaisen
oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti oppilaanohjaaja oppilaanohjauksen sisältöjen
ja tavoitteiden näkökulmasta.
Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan henkilökohtaista ja muuta
oppilaanohjausta sekä laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Henkilökohtaiseen jatkoopintosuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuuksia sekä tavoitteita siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Näitä vahvistetaan suunnitelmallisesti oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden.
Oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan
riittävän varhain. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, oppimisen ja opiskelun tuen
tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan
mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintomahdollisuuksiin. Oppilaalle
ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa oppimisen ja opiskelun tuen jatkumisen mahdollisuuksista
perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä tarvittaessa muista tukimuodoista.
Oppilaanohjaus Jokirannan koululla vuosiluokilla 7-9
1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat
Yläkoulun oppilaanohjaus alkaa nivelvaiheessa, kun 6.-luokkalaiset tutustuvat yläkouluun 6. luokan keväällä. Siirtotietoja käytetään luokkien muodostamisessa ja oppimisen tuen kohdentamisessa. Huoltajien toiveet ja terveiset otetaan huomioon. Kuudesluokkalaisten huoltajille on vanhempainilta.
7. luokalla oppilaanohjausta on yhteensä 1 vuosiviikkotunti, joista opinto-ohjaaja pitää luokkatunteina 0,5 vvh ja tvt-opettaja pitää luokkatunteina 0,5 vvh. Oppilaanohjaus alkaa syksyllä luokkatunneilla, joilla käsitellään mm. yläkoulua oppimis- ja toimintaympäristönä, oppimaan oppimisen taitoja, arviointia sekä itsetuntemusta ja asetetaan tavoitteita oppimiselle. Kaikki oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ohjauskeskustelussa. Muita ohjausmuotoja käytetään tarvittaessa. Ryhmäytymistä edistetään esim. kaupungin nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettävällä 7-leirillä sekä tukioppilaiden pitämillä kummitunneilla.
Tvt-opettajan opetus on tieto- ja viestintäteknologiakasvatusta. Henkilökohtaisilla tietolaitteilla tutustutaan eri tvt-työskentelytapoihin sekä erilaisiin opiskelussa ja myöhemmin työelämässä tarvittaviin ohjelmiin ja sovelluksiin. Opetusryhmän tulee olla tarpeeksi pieni, jotta henkilökohtainen ohjaus onnistuu. Oppitunneilla tehtävät harjoitukset tukevat oppilaanohjauksen tavoitteita.
Ohjausta toteutetaan luokkatunneilla, pienryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ohjausprosessi ja ohjauksen jatkumo toteutuvat hyvin saman opinto-ohjaajan ohjatessa oppilasta yleensä 7. luokan alusta peruskoulun loppuun. Oppilaanohjausta antavat ja luokkatunteja pitävät opinto-ohjaajien lisäksi omille ryhmilleen esim. pienluokkien ja JOPO-luokkien opettajat. Ohjausta eriytetään esim. oppitunneilla erilaisten tehtävien avulla. Oppilaita rohkaistaan keskustelemaan, auttamaan toisiaan ja tekemään yhteistyötä. Oppilaita ohjataan itsearviointiin ja asettamaan opiskelutavoitteita.
Nivelvaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle tehdään yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppilaat tutustuvat lähialueen oppilaitoksiin tutustumiskäynneillä ja tarvittaessa myös itsenäisesti ja/tai huoltajan kanssa. JOPO-luokat ja pienluokat voivat tehdä opintokäyntejä myös omina ryhminään. Oppilaitokset esittäytyvät vanhempainillassa. Seuraavalle koulutuksen järjestäjälle siirretään tietoa oppilaiden opiskeluun liittyvän tuen tarpeesta.
2. Oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjako sekä verkostoituminen
Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden koulunkäyntiä, edistymistä ja tuen tarvetta. Yhteistyötä tehdään mm. luokanvalvojien, erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja kuraattorin kanssa. Opinto-ohjaaja kutsuu oppilaita henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun tarvittaessa, esim. huolen herätessä opintojen etenemisestä.
Yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa tehdään mm. opiskelutaitoihin ja arviointiin liittyen. Opiskelutaitojen kehittyminen edellyttää ohjausta kaikissa oppiaineissa. Aineenopettajat ohjaavat oppilaita opiskelutaidoissa omassa oppiaineessaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kannustetaan opiskelemaan ja pyrkimään asettamiinsa tavoitteisiin sekä osallistumaan kouluyhteisön toimintaan. Muiden oppiaineiden tunteja voidaan tarvittaessa käyttää esim. oppilaitosvierailuhin. TET-jakson kokemuksia hyödynnetään muissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä raportin kirjoittamisessa.
Oppilaanohjauksen toimijat ja heidän tehtävänsä Jokirannan koulussa:
Opinto-ohjaaja
Ohjaa oppilaita luokkatunneilla, pienryhmäohjauksessa ja henkilökohtaisessa ohjauksessa opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden opintojen etenemistä ja sujumista, huolehtii valinnaisaineiden valinnasta ja ohjaa kohti peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja.
Rehtori
Tekee opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset. Hän luo edellytykset onnistuneelle kokonaisohjaukselle järjestämällä riittävät resurssit, tukemalla opinto-ohjaajaa sekä muita ohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita. Rehtori vastaa päättöarvioinnin kriteerien selvittämisestä opettajille sekä niiden tiedottamisesta huoltajille.
Apulaisrehtori
Seuraa oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia sekä työskentelee niiden edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Huolehtii oppilaiden valinnaisaineiden vaihdoista sekä luokanvaihdoista.
Luokanvalvoja
Työskentelee oppilaidensa opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Hän tuntee oppilaan opiskelu- ja elämäntilanteen, luo yhteisöllisyyttä ja turvallista opiskeluilmapiiriä luokassaaan. Luokanvalvoja on säännöllisesti yhteydessä oppilaisiinsa ja heidän huoltajiin. Hän käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet. Luokanvalvoja osallistuu tiedonsiirtoon nivelvaiheessa.
Aineenopettaja
Seuraa oppilaiden etenemistä omassa oppiaineessaan, tuntee oman aineensa opiskelutekniikat ja ohjaa opiskelutaidoissa. Aineenopettaja ottaa huomioon opetuksessa ja arvioinnissa myös erilaiset oppijat; arvioi, suunnittelee ja toteuttaa oppimisen tukea, esim. pedagogiset lausunnot, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kertoo omaan oppiaineeseensa liittyvistä opiskelumahdollisuuksista ja työelämästä.
Erityisopettaja
Kartoittaa oppimisen tuen tarvetta, vastaa oppimista mittaavien testien/seulojen järjestämisestä, konsultoi tarvittaessa luokanvalvojia ja aineenopettajia pedagogisista lausunnoista, osallistuu tarvittaessa konsultoiden tiedonsiirtoon nivelvaiheissa ja ohjaa oppilaita opiskelutaidoissa yksilökohtaisesti tai pienryhmässä. Tekee oppimiseen liittyviä arviointeja ja lausuntoja.
Koulunkäynninohjaaja
Auttaa ja tukee oppilasta opiskelussa yhteistyössä opettajan kanssa. Hän edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä- tukee oppilaan /opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä sekä toimii koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti. Koulunkäynnin ohjaaja osallistuu tarvittaessa oppilaan HOJKSin laadintaan, toteuttamiseen ja seurantaan yhdessä huoltajien, opettajan ja moniammatillisen työryhmän kanssa.
Perhetyöntekijä/Jopo-ohjaaja
JOPO-luokalla käy nuoren ja ohjaajan välisiä keskusteluja ja edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hän tekee yhteistyötä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa mm. nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Hän tekee yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa, tukee nuorta nivelvaiheessa ja tekee yhteishaun tulosten jälkiseurantaa.
Koulukuraattori
Tukee oppilaita erilaisissa elämäntilanteissa. Häneen voi ottaa yhteyttä koulunkäyntiin, kotioloihin, kaverisuhteisiin, elämäntilanteiden muutoksiin tai muuhun omaan vointiin liittyvissä asioissa. Kuraattorin luo mennään omatoimisesti, vanhempien tai koulun aloitteesta tai kuraattorin kutsusta. Kuraattori ohjaa oppilasta tarvittaessa koulun muiden toimijoiden tai muiden palvelujen piiriin. Kuraattori kuuluu koulun oppilashuoltoon ja on vaitiolovelvollinen.
Terveydenhoitaja
Tekee terveystarkastukset, ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja kertoo tarvittaessa oppilaalle terveydellisten seikkojen vaikutuksista ammatinvalinnassa.
Koulupsykologi
Tukee oppilaan kasvua ja kehitystä. Koulupsykologi tekee oppimiseen liittyviä arviointeja ja lausuntoja.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuolto
Tukee tarpeen mukaan oppilasta kokonaisvaltaisesti. Oppilashuoltolain perusteella jokainen toimija, jolla nousee huoli oppilaan koulunkäynnin ja hyvinvoinnin osalta, on velvollinen käynnistämään yksilölliset tukitoimet. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu sovitusti lukuvuoden aikana tavoitteenaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.
Oppilaanohjaus toteutuu laajana yhteistyönä. Opetushenkilöstön lisäksi koulussa oppilasta ohjaavat monet aikuiset. Koulusihteeri tuntee koulun toimintakulttuurin ja voi auttaa ja neuvoa oppilaita tarkoituksenmukaisesti erilaisissa käytännön tilanteissa. Vahtimestari auttaa ja neuvoo oppilaita tarvittaessa. Myös keittiön ja puhtaanapidon henkilökunta opastavat oppilaita.
Koulun kanssa tekevät yhteistyötä jatkuvasti mm. kaupungin nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyön edustajat. Yhdessä järjestetään mm. 7-leiri. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ovat mm. etsivä nuorisotyöntekijä, 4H-yhdistys, poliisi ja hammashoidon työntekijät. Erilaisten hankkeiden, esim. Päihteetön porukka, työntekijät ovat läsnä koulussa kasvattaen ja ohjaten oppilaita. Koulun kerhojen ohjaajat tekevät kasvaustyötä. Vertaistukea antavat esim. tukioppilaat, kummioppilaat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet.
Paikalliset yritykset ja työpaikat työntekijöineen tulevat oppilaille tutuiksi TET-jaksoilla sekä yritysvierailuilla. He käyvät myös koululla esim. teemapäivinä. Muut oppilaitokset edustajineen vierailevat koululla ja oppilaat tutustuvat oppilaitoksiin. Harrastustoiminta ja esim. urheiluseurojen edustajat ovat mukana koulun arjessa esim. teemapäivinä ja liikuntatunneilla. Kulttuuritalo Akustiikka on monien konserttien ja esitysten tapahtumapaikka. NouHätä -kampanjassa oppilaita kouluttavat palo- ja pelastusalan ammattilaiset ja koulutusta järjestetään myös paloasemalla.
3. Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa
Kodin ja koulun yhteistyö toteutuu runsaan ja ajantasaisen tiedonkulun avulla. Wilma-järjestelmä on jatkuvassa käytössä. Oppilaita ja huoltajia opastetaan ja kannustetaan aktiiviseen Wilman käyttöön.
Vanhempainiltoja järjestetään kaikilla vuosiluokilla. 7.-luokkalaisten vanhempainillassa ovat mukana koulun henkilökunnan lisäksi mm. kaupungin nuorisotoimi ja seurakunta. 8.-luokkalaisten vanhempainillassa voi olla mukana esim. poliisi tai muu luennoitsija. Päättöluokkalaisten vanhempainillassa esittäytyvät yleensä lähialueen toisen asteen oppilaitokset.
Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.
4. Työelämäyhteistyö ja TET-jakson järjestelyt
Oppilaat tutustuvat työelämään ainakin 8. ja 9. luokalla. 8.-luokkalaiset tutustuvat yleensä vanhempiensa työhön tai muun tutun aikuisen työhön kolmena koulupäivänä ellei toisin sovita. 9.-luokkalaisilla on kaksi TET-jaksoa, ensimmäinen syksyllä ja toinen keväällä, yhteensä kaksi viikkoa. Oppilaita ohjataan hankkimaan TET-paikkansa itse. Pienluokassa, jonka oppilailla on useita yksilöllistettyjä oppiaineita, sekä JOPO-luokalla on muita enemmän työelämään tutustumista.
TET-jaksoihin liittyy kirjallisia tehtäviä, mm. työntekijän haastattelu. TET-kokemuksia käsitellään koulussa oppilaanohjauksessa ja muissa oppiaineissa. Oppilaat voivat kirjoittaa 9. luokan TET-jaksosta äidinkielen tunnilla raportin, joka voidaan puhtaaksikirjoittaa esim. tietotekniikan tunnilla. Kiitoskirje ja raportti voidaan lähettää palautteena työnantajalle.
TET-jaksoilla oppilaat saavat kokemuksia työelämästä aidoissa työympäristöissä. Oppilailla on myös mahdollisuus kehittää vuorovaikutustaitojaan ja luoda kontakteja paikallisiin yrittäjiin. TET on Ylivieskassa hyvin tunnettu elinkeinoelämän ja koulun yhteistyömuoto.
TET-jaksoilla oppilaat tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Yrittäjyyttä käsitellään oppilaanohjauksen luokkatunneilla sekä esim. kaupallisissa aineissa (koulukohtainen valinnaisaine). Yrityksiin tehdään vierailuja ja yrittäjiä kutsutaan oppitunneille.
5. Tavoitteiden toteutumisen arviointi
Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida esim. tarkastelemalla jatko-opintoihin hakemista ja siirtymistä. Ohjauksella pyritään siihen, että kaikki päättöluokkalaiset hakevat yhteishaussa toiselle asteelle tai valmistavaan koulutukseen ja ovat motivoituneita aloittamaan jatko-opinnot. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden jatko-opintoihin pääsyä ja antaa tarvittaessa kesällä jälkiohjausta.
Oppilaat tekevät itsearviointia lukuvuoden aikana. Sen avulla voidaan kehittää ja suunnata myös ohjausta. Oppilaat arvioivat eri oppiaineissa omaa oppimistaan ja osallistumistaan ja voivat myös antaa palautetta opetuksesta. Aineenopettajat voivat käydä arviointikeskusteluja oppilaan kanssa.
6. Jokirannan koulun oppilaanohjauksen vuosikello
Oppilaanohjauksessa toistuvat tietyt asiat säännöllisesti lukuvuoden aikana. Yläkoulun ohjauksen vuosikellon keskeiset tapahtumat kuukausittain ovat seuraavat:
Elokuu
- lukuvuoden työn suunnittelu
- 7.-luokkalaisten vanhempainilta (ajankohta vaihtelee)
Syyskuu
- 7.-luokkalaisten ryhmäyttäminen, esim. 7-leirit
- 9.-luokkalaisten TET-jaksoon liittyvä ohjaus
Lokakuu
- 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
- 8.-luokkalaisten vanhempainilta
- 9.-luokkalaisten TET ja ohjauskeskustelut
Marraskuu
- 7. ja 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
- 9.-luokkalaisten vanhempainilta ja oppilaitosvierailut
- valinnaisten opintojen tiedotteen toimittaminen
Joulukuu
- valinnaisten opintojen valinnan ohjaaminen 7.-luokkalaisille
- 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut ja oppilaitosvierailut
Tammikuu
- valinnaisten opintojen valinnan ohjaaminen 8.-luokkalaisille
- 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut ja oppilaitosvierailut
Helmikuu
- 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut ja yhteishaku
Maaliskuu
- yhteishaku
- 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
Huhtikuu
- 6.-luokkalaisten tutustuminen yläkouluun
- 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
- 8.-luokkalaisten TET
Toukokuu
- 6.-luokkalaisten vanhempainilta
- 9.-luokkalaisten TET
Kesäkuu
- lukuvuoden työn suunnittelu ja jälkiohjaus
Koko lukuvuoden aikana päivitetään koulutus- ja työelämätietoa. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti ohjauksen muiden toimijoiden kanssa koulussa. Yhteistyökumppaneihin koulun ulkopuolella pidetään yhteyttä.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.
Ohjaus, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus ja tukea tarvitsevan ohjaus oppilaanohjauksessa
vuosiluokilla 7-9
Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjausta eriytetään
ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet,
osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö erityisesti
opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän
varhain. Monialaista yhteistyötä tehdään erityisesti myös tehostettua henkilökohtaista ohjausta ja tukea
tarvitsevien oppilaiden sekä erityisestä syystä koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen
jatkumisen turvaamisessa.
Oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on
oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkilökohtaista
oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9. Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa painopisteenä on
oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehittäminen sekä ohjaaminen oppilaalle sopiviin jatko-opintoihin. Tavoitteena
on, että jokaiselle oppilaalle löytyy jatko-opiskelupaikka, jossa oppilas jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista
perusopetuksen jälkeen.
Oppilas jatkaa perusopetuksen jälkeen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, toiselle asteelle valmentavaan
koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa määriteltyyn koulutukseen. Tehostetun henkilökohtaisen
oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti oppilaanohjaaja oppilaanohjauksen sisältöjen
ja tavoitteiden näkökulmasta.
Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan henkilökohtaista ja muuta
oppilaanohjausta sekä laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Henkilökohtaiseen jatkoopintosuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuuksia sekä tavoitteita siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Näitä vahvistetaan suunnitelmallisesti oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden.
Oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan
riittävän varhain. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, oppimisen ja opiskelun tuen
tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan
mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintomahdollisuuksiin. Oppilaalle
ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa oppimisen ja opiskelun tuen jatkumisen mahdollisuuksista
perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä tarvittaessa muista tukimuodoista.
Oppilaanohjaus Jokirannan koululla vuosiluokilla 7-9
1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat
Yläkoulun oppilaanohjaus alkaa nivelvaiheessa, kun 6.-luokkalaiset tutustuvat yläkouluun 6. luokan keväällä. Siirtotietoja käytetään luokkien muodostamisessa ja oppimisen tuen kohdentamisessa. Huoltajien toiveet ja terveiset otetaan huomioon. Kuudesluokkalaisten huoltajille on vanhempainilta.
7. luokalla oppilaanohjausta on yhteensä 1 vuosiviikkotunti, joista opinto-ohjaaja pitää luokkatunteina 0,5 vvh ja tvt-opettaja pitää luokkatunteina 0,5 vvh. Oppilaanohjaus alkaa syksyllä luokkatunneilla, joilla käsitellään mm. yläkoulua oppimis- ja toimintaympäristönä, oppimaan oppimisen taitoja, arviointia sekä itsetuntemusta ja asetetaan tavoitteita oppimiselle. Kaikki oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ohjauskeskustelussa. Muita ohjausmuotoja käytetään tarvittaessa. Ryhmäytymistä edistetään esim. kaupungin nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettävällä 7-leirillä sekä tukioppilaiden pitämillä kummitunneilla.
Tvt-opettajan opetus on tieto- ja viestintäteknologiakasvatusta. Henkilökohtaisilla tietolaitteilla tutustutaan eri tvt-työskentelytapoihin sekä erilaisiin opiskelussa ja myöhemmin työelämässä tarvittaviin ohjelmiin ja sovelluksiin. Opetusryhmän tulee olla tarpeeksi pieni, jotta henkilökohtainen ohjaus onnistuu. Oppitunneilla tehtävät harjoitukset tukevat oppilaanohjauksen tavoitteita.
8. luokalla opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja 0,5 vuosiviikkotuntia. Painopiste on ammatti- ja koulutusaloissa sekä Suomen koulutusjärjestelmässä. Oppilaita ohjataan etsimään koulutus- ja työelämätietoa ja arvioimaan itselleen sopivia ammatti- ja koulutusaloja. Muita ohjausmuotoja käytetään tarvittaessa.
9. luokalla opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja 0,5 vuosiviikkotuntia. Koulutusvalinnat, ammatinvalinta sekä työelämätiedot ja -taidot painottuvat ohjauksessa. Oppilaita ohjataan käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Muita ohjausmuotoja ovat pienryhmäohjaus ja henkilökohtainen ohjaus jatko-opintojen suunnittelussa ja niihin hakeutumisessa. Tavoite on, että kaikki oppilaat hakevat yhteishaussa kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaavaan koulutukseen.Ohjausta toteutetaan luokkatunneilla, pienryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ohjausprosessi ja ohjauksen jatkumo toteutuvat hyvin saman opinto-ohjaajan ohjatessa oppilasta yleensä 7. luokan alusta peruskoulun loppuun. Oppilaanohjausta antavat ja luokkatunteja pitävät opinto-ohjaajien lisäksi omille ryhmilleen esim. pienluokkien ja JOPO-luokkien opettajat. Ohjausta eriytetään esim. oppitunneilla erilaisten tehtävien avulla. Oppilaita rohkaistaan keskustelemaan, auttamaan toisiaan ja tekemään yhteistyötä. Oppilaita ohjataan itsearviointiin ja asettamaan opiskelutavoitteita.
Nivelvaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle tehdään yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppilaat tutustuvat lähialueen oppilaitoksiin tutustumiskäynneillä ja tarvittaessa myös itsenäisesti ja/tai huoltajan kanssa. JOPO-luokat ja pienluokat voivat tehdä opintokäyntejä myös omina ryhminään. Oppilaitokset esittäytyvät vanhempainillassa. Seuraavalle koulutuksen järjestäjälle siirretään tietoa oppilaiden opiskeluun liittyvän tuen tarpeesta.
2. Oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjako sekä verkostoituminen
Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden koulunkäyntiä, edistymistä ja tuen tarvetta. Yhteistyötä tehdään mm. luokanvalvojien, erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja kuraattorin kanssa. Opinto-ohjaaja kutsuu oppilaita henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun tarvittaessa, esim. huolen herätessä opintojen etenemisestä.
Yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa tehdään mm. opiskelutaitoihin ja arviointiin liittyen. Opiskelutaitojen kehittyminen edellyttää ohjausta kaikissa oppiaineissa. Aineenopettajat ohjaavat oppilaita opiskelutaidoissa omassa oppiaineessaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kannustetaan opiskelemaan ja pyrkimään asettamiinsa tavoitteisiin sekä osallistumaan kouluyhteisön toimintaan. Muiden oppiaineiden tunteja voidaan tarvittaessa käyttää esim. oppilaitosvierailuhin. TET-jakson kokemuksia hyödynnetään muissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä raportin kirjoittamisessa.
Oppilaanohjauksen toimijat ja heidän tehtävänsä Jokirannan koulussa:
Opinto-ohjaaja
Ohjaa oppilaita luokkatunneilla, pienryhmäohjauksessa ja henkilökohtaisessa ohjauksessa opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden opintojen etenemistä ja sujumista, huolehtii valinnaisaineiden valinnasta ja ohjaa kohti peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja.
Rehtori
Tekee opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset. Hän luo edellytykset onnistuneelle kokonaisohjaukselle järjestämällä riittävät resurssit, tukemalla opinto-ohjaajaa sekä muita ohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita. Rehtori vastaa päättöarvioinnin kriteerien selvittämisestä opettajille sekä niiden tiedottamisesta huoltajille.
Apulaisrehtori
Seuraa oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia sekä työskentelee niiden edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Huolehtii oppilaiden valinnaisaineiden vaihdoista sekä luokanvaihdoista.
Luokanvalvoja
Työskentelee oppilaidensa opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Hän tuntee oppilaan opiskelu- ja elämäntilanteen, luo yhteisöllisyyttä ja turvallista opiskeluilmapiiriä luokassaaan. Luokanvalvoja on säännöllisesti yhteydessä oppilaisiinsa ja heidän huoltajiin. Hän käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet. Luokanvalvoja osallistuu tiedonsiirtoon nivelvaiheessa.
Aineenopettaja
Seuraa oppilaiden etenemistä omassa oppiaineessaan, tuntee oman aineensa opiskelutekniikat ja ohjaa opiskelutaidoissa. Aineenopettaja ottaa huomioon opetuksessa ja arvioinnissa myös erilaiset oppijat; arvioi, suunnittelee ja toteuttaa oppimisen tukea, esim. pedagogiset lausunnot, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kertoo omaan oppiaineeseensa liittyvistä opiskelumahdollisuuksista ja työelämästä.
Erityisopettaja
Kartoittaa oppimisen tuen tarvetta, vastaa oppimista mittaavien testien/seulojen järjestämisestä, konsultoi tarvittaessa luokanvalvojia ja aineenopettajia pedagogisista lausunnoista, osallistuu tarvittaessa konsultoiden tiedonsiirtoon nivelvaiheissa ja ohjaa oppilaita opiskelutaidoissa yksilökohtaisesti tai pienryhmässä. Tekee oppimiseen liittyviä arviointeja ja lausuntoja.
Koulunkäynninohjaaja
Auttaa ja tukee oppilasta opiskelussa yhteistyössä opettajan kanssa. Hän edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä- tukee oppilaan /opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä sekä toimii koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti. Koulunkäynnin ohjaaja osallistuu tarvittaessa oppilaan HOJKSin laadintaan, toteuttamiseen ja seurantaan yhdessä huoltajien, opettajan ja moniammatillisen työryhmän kanssa.
Perhetyöntekijä/Jopo-ohjaaja
JOPO-luokalla käy nuoren ja ohjaajan välisiä keskusteluja ja edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hän tekee yhteistyötä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa mm. nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Hän tekee yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa, tukee nuorta nivelvaiheessa ja tekee yhteishaun tulosten jälkiseurantaa.
Koulukuraattori
Tukee oppilaita erilaisissa elämäntilanteissa. Häneen voi ottaa yhteyttä koulunkäyntiin, kotioloihin, kaverisuhteisiin, elämäntilanteiden muutoksiin tai muuhun omaan vointiin liittyvissä asioissa. Kuraattorin luo mennään omatoimisesti, vanhempien tai koulun aloitteesta tai kuraattorin kutsusta. Kuraattori ohjaa oppilasta tarvittaessa koulun muiden toimijoiden tai muiden palvelujen piiriin. Kuraattori kuuluu koulun oppilashuoltoon ja on vaitiolovelvollinen.
Terveydenhoitaja
Tekee terveystarkastukset, ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja kertoo tarvittaessa oppilaalle terveydellisten seikkojen vaikutuksista ammatinvalinnassa.
Koulupsykologi
Tukee oppilaan kasvua ja kehitystä. Koulupsykologi tekee oppimiseen liittyviä arviointeja ja lausuntoja.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuolto
Tukee tarpeen mukaan oppilasta kokonaisvaltaisesti. Oppilashuoltolain perusteella jokainen toimija, jolla nousee huoli oppilaan koulunkäynnin ja hyvinvoinnin osalta, on velvollinen käynnistämään yksilölliset tukitoimet. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu sovitusti lukuvuoden aikana tavoitteenaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.
Oppilaanohjaus toteutuu laajana yhteistyönä. Opetushenkilöstön lisäksi koulussa oppilasta ohjaavat monet aikuiset. Koulusihteeri tuntee koulun toimintakulttuurin ja voi auttaa ja neuvoa oppilaita tarkoituksenmukaisesti erilaisissa käytännön tilanteissa. Vahtimestari auttaa ja neuvoo oppilaita tarvittaessa. Myös keittiön ja puhtaanapidon henkilökunta opastavat oppilaita.
Koulun kanssa tekevät yhteistyötä jatkuvasti mm. kaupungin nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyön edustajat. Yhdessä järjestetään mm. 7-leiri. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ovat mm. etsivä nuorisotyöntekijä, 4H-yhdistys, poliisi ja hammashoidon työntekijät. Erilaisten hankkeiden, esim. Päihteetön porukka, työntekijät ovat läsnä koulussa kasvattaen ja ohjaten oppilaita. Koulun kerhojen ohjaajat tekevät kasvaustyötä. Vertaistukea antavat esim. tukioppilaat, kummioppilaat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet.
Paikalliset yritykset ja työpaikat työntekijöineen tulevat oppilaille tutuiksi TET-jaksoilla sekä yritysvierailuilla. He käyvät myös koululla esim. teemapäivinä. Muut oppilaitokset edustajineen vierailevat koululla ja oppilaat tutustuvat oppilaitoksiin. Harrastustoiminta ja esim. urheiluseurojen edustajat ovat mukana koulun arjessa esim. teemapäivinä ja liikuntatunneilla. Kulttuuritalo Akustiikka on monien konserttien ja esitysten tapahtumapaikka. NouHätä -kampanjassa oppilaita kouluttavat palo- ja pelastusalan ammattilaiset ja koulutusta järjestetään myös paloasemalla.
3. Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa
Kodin ja koulun yhteistyö toteutuu runsaan ja ajantasaisen tiedonkulun avulla. Wilma-järjestelmä on jatkuvassa käytössä. Oppilaita ja huoltajia opastetaan ja kannustetaan aktiiviseen Wilman käyttöön.
Vanhempainiltoja järjestetään kaikilla vuosiluokilla. 7.-luokkalaisten vanhempainillassa ovat mukana koulun henkilökunnan lisäksi mm. kaupungin nuorisotoimi ja seurakunta. 8.-luokkalaisten vanhempainillassa voi olla mukana esim. poliisi tai muu luennoitsija. Päättöluokkalaisten vanhempainillassa esittäytyvät yleensä lähialueen toisen asteen oppilaitokset.
Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.
4. Työelämäyhteistyö ja TET-jakson järjestelyt
Oppilaat tutustuvat työelämään ainakin 8. ja 9. luokalla. 8.-luokkalaiset tutustuvat yleensä vanhempiensa työhön tai muun tutun aikuisen työhön kolmena koulupäivänä ellei toisin sovita. 9.-luokkalaisilla on kaksi TET-jaksoa, ensimmäinen syksyllä ja toinen keväällä, yhteensä kaksi viikkoa. Oppilaita ohjataan hankkimaan TET-paikkansa itse. Pienluokassa, jonka oppilailla on useita yksilöllistettyjä oppiaineita, sekä JOPO-luokalla on muita enemmän työelämään tutustumista.
TET-jaksoihin liittyy kirjallisia tehtäviä, mm. työntekijän haastattelu. TET-kokemuksia käsitellään koulussa oppilaanohjauksessa ja muissa oppiaineissa. Oppilaat voivat kirjoittaa 9. luokan TET-jaksosta äidinkielen tunnilla raportin, joka voidaan puhtaaksikirjoittaa esim. tietotekniikan tunnilla. Kiitoskirje ja raportti voidaan lähettää palautteena työnantajalle.
TET-jaksoilla oppilaat saavat kokemuksia työelämästä aidoissa työympäristöissä. Oppilailla on myös mahdollisuus kehittää vuorovaikutustaitojaan ja luoda kontakteja paikallisiin yrittäjiin. TET on Ylivieskassa hyvin tunnettu elinkeinoelämän ja koulun yhteistyömuoto.
TET-jaksoilla oppilaat tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Yrittäjyyttä käsitellään oppilaanohjauksen luokkatunneilla sekä esim. kaupallisissa aineissa (koulukohtainen valinnaisaine). Yrityksiin tehdään vierailuja ja yrittäjiä kutsutaan oppitunneille.
5. Tavoitteiden toteutumisen arviointi
Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida esim. tarkastelemalla jatko-opintoihin hakemista ja siirtymistä. Ohjauksella pyritään siihen, että kaikki päättöluokkalaiset hakevat yhteishaussa toiselle asteelle tai valmistavaan koulutukseen ja ovat motivoituneita aloittamaan jatko-opinnot. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden jatko-opintoihin pääsyä ja antaa tarvittaessa kesällä jälkiohjausta.
Oppilaat tekevät itsearviointia lukuvuoden aikana. Sen avulla voidaan kehittää ja suunnata myös ohjausta. Oppilaat arvioivat eri oppiaineissa omaa oppimistaan ja osallistumistaan ja voivat myös antaa palautetta opetuksesta. Aineenopettajat voivat käydä arviointikeskusteluja oppilaan kanssa.
6. Jokirannan koulun oppilaanohjauksen vuosikello
Oppilaanohjauksessa toistuvat tietyt asiat säännöllisesti lukuvuoden aikana. Yläkoulun ohjauksen vuosikellon keskeiset tapahtumat kuukausittain ovat seuraavat:
Elokuu
- lukuvuoden työn suunnittelu
- 7.-luokkalaisten vanhempainilta (ajankohta vaihtelee)
Syyskuu
- 7.-luokkalaisten ryhmäyttäminen, esim. 7-leirit
- 9.-luokkalaisten TET-jaksoon liittyvä ohjaus
Lokakuu
- 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
- 8.-luokkalaisten vanhempainilta
- 9.-luokkalaisten TET ja ohjauskeskustelut
Marraskuu
- 7. ja 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
- 9.-luokkalaisten vanhempainilta ja oppilaitosvierailut
- valinnaisten opintojen tiedotteen toimittaminen
Joulukuu
- valinnaisten opintojen valinnan ohjaaminen 7.-luokkalaisille
- 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut ja oppilaitosvierailut
Tammikuu
- valinnaisten opintojen valinnan ohjaaminen 8.-luokkalaisille
- 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut ja oppilaitosvierailut
Helmikuu
- 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut ja yhteishaku
Maaliskuu
- yhteishaku
- 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
Huhtikuu
- 6.-luokkalaisten tutustuminen yläkouluun
- 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut
- 8.-luokkalaisten TET
Toukokuu
- 6.-luokkalaisten vanhempainilta
- 9.-luokkalaisten TET
Kesäkuu
- lukuvuoden työn suunnittelu ja jälkiohjaus
Koko lukuvuoden aikana päivitetään koulutus- ja työelämätietoa. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti ohjauksen muiden toimijoiden kanssa koulussa. Yhteistyökumppaneihin koulun ulkopuolella pidetään yhteyttä.