10. Islam
Islamilainen usko
Muhammed islamin perustaja
”Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on hänen profeettansa”
Tämän muslimiäiti kuiskaa lapsensa korviin iltaisin, jotta saatana ei pääsisi kertomaan valheitaan lasten vasempaan korvaan.
Islam syntyi profeetta Muhammedin ilmestysten pohjalta noin vuonna 610 jKr. Se on maailman toiseksi suurin ja nopeimmin leviävä uskonto. Usko yhteen jumalaan, Allahiin, yhdistää islamin uskon edustajia eli muslimeja maailmanlaajuisesti ja korostaa elämän omistamista Allahin palvelemiselle.
Muslimeja on nykyään levittäytynyt lähes kaikkiin maanosiin, ja yhteensä heitä on yli miljardi. Arabitaustan omaakin enää vain joka viides muslimi, sillä Aasiassa elää noin 200 miljoonaa ja Afrikassa 250 miljoonaa muslimia.
Lähi-idän kolmesta yksijumalaisesta uskonnosta - juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista, viimeksi mainittu on nuorin. Islamin perustaja on profeetta Muhammed (570–632 jKr.), joka vakuuttui Jumala Allahista ja sai tehtäväkseen välittää arabeille Allahin tahdon.
Muhammedin vanhemmat kuolivat, kun hän oli hyvin pieni. Hänen setänsä Abu Talib otti hänet hoiviinsa. Nuori Muhammed alkoi paimentaa setänsä ja naapureidensa karjalaumoja aina kymmenenteen ikävuoteensa asti. Tuolloin hän pääsi mukaan setänsä kauppakaravaaniin ja tutustui Lähi-idän maihin.
25-vuotiaana Muhammed ryhtyi palvelemaan kauppahuonetta pitävää, häntä 15 vuotta vanhempaa Khadidza-leskeä. Suuresta ikäerosta huolimatta he rakastuivat ja avioituivat. Muhammed toimi kauppiaana, johon luotettiin. Keski-iän kynnyksellä Muhammed kävi iltaisin vaeltelemassa kotikaupunkinsa Mekan lähistöllä vuorilla ja mietiskelemässä elämän suuria kysymyksiä. Eräänä päivänä hän näki enkelin Hiran luolassa. Enkeli Gabriel kertoi Muhammedille jumala Allahista, jonka profeetaksi Muhammed oli valittu. Enkeli Gabriel käski Muhammedia palamaan ihmisten luokse ja kertomaan, että oli olemassa ainoastaan yksi jumala, Allah. Siihen aikaan ihmisillä oli tapana palvoa monia eri jumalia. Tämän vuoksi Muhammed koki tehtävän hankalaksi. Hän kieltäytyi aluksi ja masentui. Myöhemmin hän kuitenkin uskoi ilmestyksiin ja alkoi levittää sanaa Allahista yhdestä ainoasta oikeasta jumalasta.
40-vuotiaana Muhammed siirtyi kannattajineen Medinaan, jossa hänestä tuli sekä uskonnollinen että poliittinen johtaja. Lisäksi hänestä tuli sotapäällikkö, kun Medinassa puhkesi taisteluita monijumalaisia arabeja vastaan. Muhammed haavoittui näissä taisteluissa, mutta ei kuollut. Hän kuitenkin kuoli samassa kaupungissa myöhemmin, ja siksi siitä tuli toinen muslimien pyhä kaupunki. Myös Jerusalem on muslimeille tärkeä, koska Muhammedin uskotaan nousseen taivaaseen siellä.
Muhammediin liittyen on tärkeää muistaa kaksi asiaa:
1) Islamin ajanlasku on saanut alkunsa siitä päivästä kun profeetta Muhammed muutti Mekasta Medinaan. Hän pakeni vastustajiaan sinne ja sen vuoksi kalenteria kutsutaan nimellä hijra, joka tarkoittaa maastapakoa. Islamissa uskonnollinen ajanlasku noudattaa kuuvuotta. Kuuvuodessa on 354 päivää eli vuodessa on hieman vähemmän päiviä kuin auringonkierron mukaan laskettaessa. Kuukausissa on joko 29 tai 30 päivää ja saman kuukauden päivien määrä voi vaihdella kuukaudesta toiseen.
2) Muhammedista ei tehdä kuvia eikä piirroksia.

Kuva. Kuvakiellon vuoksi Muhammedia kuvataan usein näin. Moskeijat eli islamilaiset kirkot on usein koristeltu kalligrafein juuri kuvakiellon vuoksi.

Kuva moskeijasta Istanbulin Hagia Sofiasta.
Islamilainen usko
Koraani jakaa elämän ja uskon sisällön viiteen peruspilariin.
1) Usko tulee tunnustaa julkisesti.
Muslimit lausuvat päivittäin arabian kielellä, ”ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Kun ihminen lausuu tämän julkisesti ihmisten edessä, hän tunnustautuu muslimiksi.
2) Rukous.
Ihmisen tulee viidesti päivässä rukoilla jumalaa, johon hänet kuuluttaa erityinen rukouskuuluttaja. Muslimit peseytyvät ennen rukousta ja rukoilevat Mekkaa kohti polvillaan, otsa maahan painettuna. Rukousasento https://i.pinimg.com/736x/0e/b2/90/0eb290b622575f7f1a5e7e6516f0dd9b--all-about-islam-islamic-prayer.jpg
3) Almut.
Rikkaiden velvollisuutena on jakaa omaisuudestaan köyhille. Almut on eräänlainen vero, usein noin 2,5 %:a palkasta.
4) Paasto.
Muslimien tulee koko Ramadan-kuukauden ajan pidättäytyä ruuasta ja juomasta. Lasten, vanhusten tai sairaana olevien ei tarvitse paastota. Kun aurinko laskee, muslimeilla on taas lupa syödä.
5) Pyhiinvaellus.
Aiemmin kun muslimeja oli vain Arabiassa, tuli pyhiinvaellukselle Mekkaan mennä kerran vuodessa. Nykyään yleisenä islamin oletuksena on, että kaukana Arabiasta elävien muslimien tulee mennä pyhiinvaellukselle ainakin kerran elämässään. Miljoonia ihmisiä matkustaakin Mekkaan pyhiinvaelluskuukauden aikana. Kotiin jääneet viettävät moskeijassa erityisiä pyhiinvaellusjuhlia. Miespuolisilla pyhiinvaeltajilla on yllään valkoinen kaapu, jotta rikkaiden ja köyhien välillä ei näkyisi eroja.

https://www.youtube.com/watch?v=ZKUGmlfwV94
Edellä mainittujen viiden peruspilarin noudattaminen muodostaa islamin uskon perustan. Lisäksi on useita pienempiä säädöksiä elämälle. Muslimien ruokasäännöksiin kuuluu se, että sianlihan ja veriruokien syöminen on kielletty.
Ramadan paastokuukausi
Lähde: Islam
Islamin leviäminen Muhammedin jälkeen
Islam kehittyi Arabian niemimaalla. Muhammedin seuraajat, kalifit, levittivät islamia tehokkaasti. Jo 600-luvulla islam levittäytyi lännessä Pohjois-Afrikasta itään Intiaan. Seuraavalla vuosisadalla islamin valtapiiri ylsi aina Keski-Aasiaan ja Kiinaan saakka. Myös Espanja islamilaistui. Itä-Rooman ja Bysantin keskus Konstantinopoli valloitettiin vuonna 1453.

Kuva 1: Islamin leviäminen. Lähde: , HI6.1. Islamin synty ja leviäminen - ppt lataa (slideplayer.fi)
