5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja kirjallisuuden tuntemukseen sekä kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä ja yhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivat koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistä tai muista symbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn, tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen, lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisen ja esteettisen pohdinnan kehittymistä ja kulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminen monipuolistaa omaa ilmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta taustasta lähtevän identiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on oppia arvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja vaihtelevia opiskeluympäristöjä, kuten verkkoympäristöjä, kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloa tuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan sekä yksin että yhdessä, myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien opetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muiden oppiaineiden kanssa.

5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja opetuksen kielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen
  • syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
  • syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista
  • monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta
  • ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen ja hallitsee yleiskielen normit
  • syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään
  • osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen
  • ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein
  • osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen
  • nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niiden historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana.


SUORITUSJÄRJESTYS

Kurssit ÄI8 ja ÄI9 valmistavat ylioppilaskirjoituksiin, joten niiden suositeltava suoritusajankohta on ennen ylioppilaskirjoituksia pakollisten kurssien suorittamisen jälkeen.

AIHEKOKONAISUUDET

Aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä näkyy oppiaineessa erityisesti kieli- viestintä- ja vuorovaikutustaitojen näkökulmasta, jolloin taito käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossa vastuullisen sananvapauden rajoja korostuu. Hyvinvointi ja turvallisuus kytkeytyy tähän aihekokonaisuuteen erityisesti taitona käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin, jolloin viestintä- ja vuorovaikutustaidot muuttuvassa maailmassa ja omassa yhteisössä korostuvat. Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu näkyvät oppiaineessa muun muassa globalisoitumisen ja sen vaikutusten analysoimisena, maailmanlaajuisen eriarvoisuuden ymmärtämisenä sekä oman kielen ja kulttuurin arvostamisena ja vaalimisena globalisoituvassa maailmassa. Monilukutaito ja mediat ovat oppiaineen ydinsisältöä, joka näkyy tavoitteena tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa, johon sisältyvät myös vuorovaikutustaidot sekä muut vaikuttamisen taidot. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta. Aihekokonaisuus Teknologia ja yhteiskunta näkyvät oppiaineessa tavoitteena ymmärtää teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuutta, jolloin luovuus, vaikuttaminen sekä ongelmanratkaisutaidot tulevat osaksi oppiaineen sisältöjä.

OPETUKSEN MENETELMISTÄ

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus pyritään monipuolisin ja tarkoitukseen kulloinkin sopivin menetelmin pitämään kiinnostavana ja tehokkaana. Käytettävien menetelmien tarkoituksena on hyvien oppimistulosten edistäminen. Pohja-ajatuksena on konstruktivistinen oppimiskäsitys: menetelmät valitaan opiskeltavan asian, oppimistilanteen, oppilasaineksen ja monen muun oppimiseen vaikuttavan tekijän ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Opetuksen menetelmissä huomioidaan myös opiskelijan valmiuksien kehittäminen ylioppilaskirjoitusten sähköistä koetta varten. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja vaihtelevia opiskeluympäristöjä, kuten verkkoympäristöjä, kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloa tuottavia tehtäviä.



KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

Yleistä

Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamenkielisiä, romanikielisiä, viittomakielisiä ja v i e r a s k i e l i s i ä . Opetussuunnitelmassa (lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) määrätään opetuskielestä ja äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta. Äidinkielenä voidaan perusopetuslain 12 §:n 2 momentin ja lukiolain 8 §:n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Maahanmuutajat ja muut vieraskieliset opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä –oppimäärän mukaan taikka suomen tai ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ PÄÄTTÄÄ MAINITTUJEN SÄÄNNÖSTEN PUITTEISSA, MISSÄ LAAJUUDESSA OMAKIELISTÄ OPETUSTA, OMAN ÄIDINKIELEN OPETUSTA SEKÄ SUOMI/RUOTSI TOISENA KIELENÄ –OPETUSTA JÄRJESTETÄÄN, MITEN SE ORGANISOIDAAN JA MILLOIN SITÄ ON TARKOITUKSENMUKAISTA TOTEUTTAA USEIDEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖNÄ.

Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset

Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa. Samalla otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat. Näitä ovat äidinkieli ja kulttuuritausta, maassaoloaika, aikaisempi koulunkäynti ja suomen/ruotsin kielen taito. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön sekä opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea ja ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen ja ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Suomen/ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä tulee tukea myös muissa oppiaineissa ja oppilaitoksen muussa toiminnassa niin, että he selviytyvät opinnoissaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä on jo heidän opintojensa alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksis-taan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Pakolliset kurssit


ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus (pa)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
  • kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja
  • monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä
  • syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana
  • lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

  • oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana
  • tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät
  • tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun
  • tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa
  • tekstien moniäänisyys
  • proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysi
  • tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset
  • tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen
  • ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (pa)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän
  • oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään
  • ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
  • ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen
  • oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

Keskeiset sisällöt

  • kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa
  • kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen metaforisuus
  • suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
  • kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä
  • kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely
  • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pa)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaan reflektoiden
  • syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista
  • monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa
  • oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta
  • syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

  • kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus
  • monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä
  • proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi
  • monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa
  • kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen
  • tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (pa)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
  • osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään
  • oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista
  • osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä.

Keskeiset sisällöt

  • vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
  • vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
  • tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys
  • sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki
  • kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja
  • argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

ÄI5 Teksti ja konteksti (pa)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin
  • oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä
  • kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan
  • tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.

Keskeiset sisällöt

  • tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa
  • tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta
  • suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia
  • kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset (pa)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin
  • syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa
  • syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista
  • tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja
  • oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

  • ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti
  • monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat
  • kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa
  • nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa
  • dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Valtakunnalliset syventävät kurssit


ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (sy)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä
  • syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä
  • kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita
  • kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
  • tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
  • oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

  • vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
  • puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi
  • kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
  • arjen vuorovaikutustilanteet
  • esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä
  • esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu
  • puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen (sy)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
  • varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä
  • kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja
  • löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

Keskeiset sisällöt

  • kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen
  • tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa
  • kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien pohjalta
  • mediatekstien tuottamista ja analyysia

ÄI9 Lukutaitojen syventäminen (sy)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä
  • syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista
  • varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan
  • syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.

Keskeiset sisällöt

  • tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
  • fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista
  • tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen


Pyhäselän lukion äidinkielen opetuksessa noudatetaan valtakunnallista äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaa: sitä täydennetään koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja tarjoten sekä integraation avulla, etenkin aihekokonaisuuksien opetuksessa ja teemaopinnoissa. Ks. tarkemmin aihekokonaisuudet ja menetelmät.

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

ÄI10 Ilmaisutaito (ko)

Tavoitteet

  • luovuuden virittäminen, tukeminen ja ylläpitäminen
  • itsetuntemuksen, esiintymisvarmuuden ja viestintätaitojen lisääminen
  • ilmaisutaidon käyttäminen työvälineenä, asioiden ja ilmiöiden hahmottaminen ilmaisukielen kautta
  • vuorovaikutustaitojen kehittäminen, johon sisältyy sosiaalisten tilanteiden hallinta, verbaalinen ja nonverbaalinen kommunikaatio, kohtaaminen ja jakaminen
Keskeiset sisällöt

Ilmaisutaidon kurssi on joustava, ja se muokkautuu kunakin vuonna ryhmän toiveiden, tarpeiden ja halujen mukaan. Kurssin alkupuolella tehdään kuitenkin perusharjoituksia (rentoutumisharjoituksia, ääni-, aisti- ja kontaktiharjoituksia) ja improvisointeja sekä harjoitellaan hengitys- ja puhetekniikkaa. Kurssilla voidaan tehdä myös pieniä projekteja, esimerkiksi lyhytelokuvia tai ohjelmaa koulun juhliin. Myös teatterissa käyminen on mahdollista.

Arviointi:
suoritusmerkintä
Sopii opiskeltavaksi millä vuosikurssilla tahansa.

ÄI11 Suomen kielen oikeinkirjoituskurssi (ko)

Kurssi sopii opiskelijoille, jotka tuntevat tarvetta vankentaa tekstiensä oikeinkirjoitusta.

Tavoitteet

  • yleiskielen ja kielenhuollon merkityksen ymmärtäminen
  • omien tekstien lukeminen, kirjoittaminen ja muokkaaminen kielenhuollon näkökulmasta
  • yleiskielen keskeisten normien halllitseminen ja hyvän asiatyylin kirjoittaminen
  • kontekstin ja tekstin tavoitteen huomiominen oikeinkirjoituksessa
Keskeiset sisällöt

  • oikeinkirjoituksen keskeisten asioiden kertaus
  • yleiskielen normeihin perehtyminen
  • tekstin tyyli ja rakenteet
  • omien tekstien kirjoittaminen ja niiden tutkiminen erityisesti kielenhuollon näkökulmasta


ÄI12 Lukion kirjallisuusdiplomi (ko)

Oppimateriaali

Noin 20 kaunokirjallista teosta.

Tavoitteet

Tavoitteena on kehittää luku- , kirjoitus- ja keskustelutaitoja kaunokirjallisuudesta ja karttuttaa yleissivistystä sekä syventää lukuharrastusta.

Keskeiset sisällöt

Opiskelija lukee itsenäisesti teoksia eri kirjallisuuden kirjallisuudesta ja tekee teoksiin liittyviä tehtäviä ja osallistuu kirjallisuuskeskusteluihin opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.




ÄI13 Äidinkielen abikurssi (ko)

Kurssilla valmistaudutaan äidinkielen sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Harjoituksissa kerrataan aikaisempien kurssien tekstilajeja sekä niiden keskeisiä piirteitä, tutustutaan äidinkielen ylioppilaskokeen keskeisiin käsitteisiin, erilaisiin tehtävätyyppeihin, aineistoihin ja vastaustekniikkaan.


5.3.2 Viittomakieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä

5.3.2 Viittomakieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä

Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää viittomakielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asema Suomen vähemmistökielinä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetus vahvistaa viittomakielisten historian ja kulttuuriperinnön tuntemusta sekä avartaa opiskelijoiden käsitystä kirjallisuudesta ja kulttuurista. Hyvät kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustumaan mahdollisuuksiin jatkaa viittomakielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: tekstien tutkiminen ja tuottaminen, vuorovaikutus, tekstit ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään viitotun kielen hallintaa, näkemystä viittomakielen voimavaroista ja erityispiirteistä ja vahvistetaan viittomakielistä ajattelua. Teksti- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään monipuolisesti. Kaunokirjallisia ja muita tekstejä käsitellään kunkin kurssin näkökulmasta muun muassa draaman toimintamuotoja käyttäen.

Opetuksen tavoitteet

Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää ja monipuolistaa viittomakielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen
  • syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
  • syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista
  • monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta
  • hallitsee viittomakielen normit ja rakenteen sekä ymmärtää viitotun kielen monimuotoisuuden suhteessa puhuttuihin ja kirjoitettuihin kieliin
  • syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään
  • osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen
  • ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia, käyttää lähteitä oikein ja hallitsee lähdeviittaukset
  • osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla
  • tuntee viittomakielisten historiaa ja kulttuuriperintöä
  • nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta.

Arviointi

Viittomakielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi tallennetut, valmistellut ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään viestijänä sekä tekstien tulkitsijana ja tuottajana.

Pakolliset kurssit


ÄIV1 Tekstit ja vuorovaikutus

Opiskelijan käsitys kielestä, monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen taitonsa tulkita ja tuottaa tekstejä sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kielen tuottajana ja vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Opiskelija harjaantuu erittelemään ja tulkitsemaan tekstien merkityksiä, rakenteita, kieltä ja konteksteja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
  • kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja
  • monipuolistaa käsitystään kielen tuottamisesta ja vastaanottamisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä
  • syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana
  • lisää tietojaan ja taitojaan ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

  • oman viestijäkuvan kehittyminen tuottajana ja vastaanottajana
  • tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät
  • tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen, näkökulmien, merkityssuhteiden erittely ja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun
  • monimuotoiset tekstit, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa
  • proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit
  • tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset
  • tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta tuottaminen sekä yhdessä tuottaminen
  • tavoitteellinen ryhmäviestintätehtävä, ryhmädynamiikka, kasvokkainen ja välineellinen viestintä

ÄIV2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän
  • oppii suunnittelemaan, laatimaan, ilmaisemaan ja arvioimaan tekstejä ja välittämään sanomansa kuuntelijoille ja lukijoille tavoitteiden mukaisesti
  • ymmärtää suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aseman muiden kielten joukossa sekä kulttuurikontaktien vaikutuksen
  • ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen
  • oppii arvioimaan omia vuorovaikutustaitojaan ja laatimaan suunnitellun viitotun esityksen sekä antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Keskeiset sisällöt

  • kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa
  • merkityksiä rakentavat kielelliset ja muut ilmaisutavat teksteissä, viittomakielen piirteet ja rakenteet ja niiden analyysi
  • viittomakielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, viittomakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
  • kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
  • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen; ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

ÄIV3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kirjallisia tekstejä ja nauttimaan kirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu tulkitsemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen
  • syventää käsitystään kirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista
  • monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa
  • oppii tuntemaan viittomakielen historiaa ja syventää tietojaan viittomakielisestä kulttuuriperinnöstä
  • oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta
  • syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

  • kirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus
  • monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa ja omissa teksteissä
  • proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta
  • monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan, taidekuvien ja audiovisuaalisten tekstien erittelyä ja tulkintaa
  • omien tulkintojen jakaminen ja niistä keskusteleminen
  • viittomakielinen fiktiivinen tuotos, esimerkiksi runo, dialogi, pienoisnäytelmä tai video

ÄIV4 Tekstit ja vaikuttaminen

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
  • osaa perustella niin tuottajana kuin vastaanottajana monipuolisesti näkemyksiään
  • oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista
  • osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä, myös viittomakielisen kulttuurin näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

  • vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
  • vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
  • tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys
  • sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki
  • kantaa ottavan ja vaikuttavan kirjallisuuden keinoja ja lajeja
  • argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

ÄIV5 Teksti ja konteksti (ÄIV5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin
  • oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä
  • kehittää ja laajentaa omaa ilmaisutapaansa
  • tuntee viitotun kirjallisuuden, viittomakielisiin liittyvän kirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

  • tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajan että nykyajan kontekstissa
  • viitotun kirjallisuuden ja viittomakielisiin liittyvän kirjallisuuden sekä suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
  • tyylin vaikutus tekstiin: eri tyylien, lajien ja kontekstien mukaista tekstien tuottamista
  • kirjallisuusaiheisia tehtäviä, esimerkiksi esitelmä, draama, paneeli


ÄIV6 Nykykulttuuri ja kertomukset

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta ja viittomakielisestä nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin
  • syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa
  • syventää käsitystään kertomuksista kulttuurien keskeisenä ilmiönä ja kerronnan ja ilmaisun keinoista
  • tuntee suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana
  • oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

  • kieli ja tekstit kulttuurisina ilmiöinä ja identiteetin rakennusaineena
  • ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, esimerkiksi käsite- ja viittomavarannon uudistuminen, kielen tulevaisuus
  • kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja mediassa sekä esimerkiksi elokuvissa ja tv-sarjoissa
  • monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuvat, pelit, kuvat
  • nykykirjallisuuden konteksteja ja lukutapoja
  • nykykulttuuri ja identiteetti
  • viittomakielisen yhteisön vaikuttamisen keinot ja toimijat
  • pohtiva teksti kurssin teemoista
  • dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka

Valtakunnalliset syventävät kurssit


ÄI7 Vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄIV7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja viestinnästä
  • syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä
  • kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita
  • kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
  • tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan tai viittojan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
  • oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

  • vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
  • viitottujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi
  • kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
  • arjen vuorovaikutustilanteet
  • esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä
  • esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu
  • puhutun ja viitotun viestinnän kulttuurisia piirteitä


ÄIV8 Tkstin tuottamistaitojen syventäminen

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
  • varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä
  • kykenee käsittelemään teemoja
  • löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

Keskeiset sisällöt

  • viitotun tekstin rakentamisen varmentaminen, erityisesti muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella, yhdessä tuottaminen
  • tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelu
  • monipuoliseen ja monimuotoiseen aineistoon perustuva tekstin tuottaminen
  • mediatekstien tuottamista ja analyysia

ÄIV9 Lukutaitojen syventäminen viitotussa kielessä

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja eri tavoin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa taitoaan tutkia analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä
  • syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista
  • varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä monipuolistaa tekstin tutkimisen tapoja
  • syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä.

Keskeiset sisällöt

  • tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
  • fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista
  • tekstikokonaisuuksien tutkiminen, esimerkiksi esseiden, kauno- ja tietokirjallisuuden ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien analyysi

5.3.3 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä

5.3.3 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito ei opettajien arvion mukaan anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa ja työelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä ‑opetus vahvistaa opiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema ja velvoitteet Suomen enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Kielen ja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Kursseilla toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksen tavoitteet

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • kehittää suomen kielen taitoaan sekä monipuolistaa teksti- ja vuorovaikutustaitojaan siten, että pystyy käyttämään niitä ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenä
  • osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun vuorovaikutustilanteissa
  • syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti eri tieteenalojen tekstejä sekä kehittää taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä
  • havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista ja työnjaosta
  • vakiinnuttaa suomen kielen rakenteiden hallintaa ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna
  • oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan ja arvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja välineitä
  • syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään
  • osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla
  • nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta
  • osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen, ja hänen käsityksensä kielen merkityksestä oppimisessa syvenee.

Arviointi

Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑kursseista. Suomen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen kielen ja kirjallisuuden kurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten kurssien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana ja tekstien tulkitsijana.

Pakolliset kurssit


S21 Tekstit ja vuorovaikutus (pa)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiä rakenteita.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon
  • kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja
  • oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti sekä monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä
  • oppii ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja
  • vahvistaa suomen kielen perusrakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan tekstejä rakenteellisina kokonaisuuksina ja lähestymään niitä analyyttisesti
  • syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä
  • harjaantuu käyttämään ja soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhaussa sekä ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen.

Keskeiset sisällöt

  • lukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekä lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana
  • tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekä erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia
  • tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat
  • erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoa
  • yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot, suomen kielen sananmuodostuskeinot
  • tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset
  • suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus
  • virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat

S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (pa)

Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan
  • ymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan
  • ymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetin rakentamisen välineenä
  • ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
  • vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta
  • oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan, kehittää tiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellun puhe-esityksen.

Keskeiset sisällöt

  • kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys
  • eri tekstilajien hallinnan syventäminen
  • lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä erilaisten lauseiden tehtävät
  • suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys
  • suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus
  • kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden ja kappaleiden sidosteisuus
  • aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely
  • kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua
  • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pa)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää taitoaan eritellä ja tulkita fiktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja liikkuvaa kuvaa
  • oppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä
  • harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä
  • ymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien merkityksen ja niiden kulttuurisidonnaisuuden
  • oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
  • oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
  • syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.

Keskeiset sisällöt

  • yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista
  • kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä
  • kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa
  • proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa
  • suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos
  • tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta
  • viestien tulkitsemista ja tuottamista
  • kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot

S24 Tekstit ja vaikuttaminen (pa)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiä arvoja
  • oppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan
  • osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
  • osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen
  • syventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.

Keskeiset sisällöt

  • kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka
  • asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja konkreettinen kielenkäyttö ja lukion eri oppiaineiden kielenkäyttötapoja
  • vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
  • argumentoinnin keinot ja retoriset keinot, huumori, vaikuttaminen arjen vuorovaikutussuhteissa
  • kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana
  • perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti
  • ryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksia
  • sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet
  • nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio

S25 Teksti ja konteksti (pa)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.


Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihin teksteihin, muun muassa erityisalojen tekstit
  • oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä
  • pystyy itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa
  • oppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai ryhmässä
  • tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana
  • oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta
  • vakiinnuttaa tieto- ja viestintäteknologista osaamistaan.

Keskeiset sisällöt

  • tyylin aineksien vaikutus tekstiin
  • abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erot
  • tietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajit
  • eläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta
  • kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta
  • suullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelu
  • kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

S26 Nykykulttuuri ja kertomukset (pa)

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin
  • perehtyy nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihin
  • tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niiden merkitystä
  • oppii soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaan
  • oppii toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

  • tekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstit
  • kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)
  • kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteita
  • luetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia
  • erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua
  • suomalaista nykykirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä kokonaisteos

Valtakunnalliset syventävät kurssit


S27 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (pa)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöstä
  • harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa
  • kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita
  • kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
  • oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä
  • oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita.

Keskeiset sisällöt

  • vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
  • puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi
  • suomen puhekielen erityispiirteitä ja kielioppia
  • esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja käytänteet
  • esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
  • erilaiset asiointitilanteet
  • puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista ja kansainvälistä puhekulttuuria
  • kielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen jäsenet ja suomen kielelle ominaiset lausetyypit
  • sananmuodostuskeinojen kertausta

S28 Kirjoittamistaitojen syventäminen (pa)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
  • harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen
  • syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan
  • kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia teemoja
  • löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
  • varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja yhdessä kirjoittamiseen.

Keskeiset sisällöt

  • kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen
  • kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamista
  • tekstin tuottamista erilaisista aineistoista ja luovaa kirjoittamista
  • kirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia, esimerkiksi tekstin kommentointia
  • kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan
  • kielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminen
  • suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus, puheenvuoro


S29 Lukutaitojen syventäminen (pa)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä
  • syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista
  • syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista
  • kehittää suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.

Keskeiset sisällöt

  • erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalan tekstien lukemista
  • kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista
  • kielen käsitteet tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
  • tekstianalyysi, tekstin rakenne, tekstilajit, intertekstuaalisuus
  • vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos
  • kirjailija- tai teosesittely
  • käännösharjoitus