V Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen

KPL 22 TEHTÄVÄ Leikata vai elvyttää?

Suomen pitäisi elvyttää, koska... Suomen pitäisi leikata, koska... 
Leikkaukset vähentävät jo alhaista kokonaiskysyntää entisestään se voisi katkaista Suomen valtion velkaantumiskehityksen.
Leikkaukset lisäävät työttömyyttä --> vähentävät ihmisten ostovoimaa ja velanoton tarve ei siis vähene vaan kasvaa.   Velkaelvyttäminen auttaa suhdannetyöttömyyteen muttei rakennetyöttömyytteen --> Velkakierre jatkuu 
Laskusuhdanteessa ei ole mitään järkeä tehdä leikkauksia  Talouskasvu ei ole piristynyt ja elvyttäminen tehotonta

KPL 20, s. 147 TEHTÄVIÄ

2. 
Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä.
Työttömäksi lasketaan vain aktiivisesti töitä hakevat työikäiset. 
Työikäinen on 15-74-vuotias ihminen, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä. 
65-vuotiaana eläkkeelle jääneet ei heikennä työllisyysastetta, mutta eläkkeelle jäädään jo aikaisemminkin. 
Eläkeläisten voidaan silloin ajatella heikentävän työllisyysastetta.

3.
Rakennetyöttömyys on suhdannetyöttömyyttä vakavampi talouden häiriö, koska...
... Suhdannetyöttömyys vähenee, kun tulee seuraava noususuhdanne. Rakennetyöttömyys taas edellyttää isoja muutoksia mm. työttömien koulutukseen & työpaikkojen sijaintiin. 
Suhdannetyöttömyys ei ole yhtä vakava, sillä se voi muuttua vakavampaan muotoon eli rakennetyöttömyydeksi, jos laskukauden aikana tai sen takia automatisoidaan tuotanto tai esim. kokonaisia teollisuusaloja tai ammatteja esim. katoaa kokonaan. 

5. 
Kulutussektorin kuluttaminen voi esim. vähentyä, jos kokonaiskysyntä pienenee runsaasti. 
Jos työttömyys lisääntyy, kuluttajilla ei tarpeeksi rahaa jolloin tuotantosektorin voitot pienenevät.
Lisäksi julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät, sillä kuluttajilla ei ole varaa maksaa veroja. 
Kotitalouksien tulonsiirtojen määrä kasvaa ja myös summa. 

6. 
Ongelmia:
  • Kokonaistarjonta ei yhtä suurta kuin voisi olla kysynnän perusteella
  • Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole riittävästi työvoimaa (lääkäreitä, siivoojia, opettajia,...)
  • Palkat voi nousta työvoimapulan takia --> Hintojen mahdollinen nousu
  • Yritykset voivat siirtää tuotantonsa maihin, joissa on paljon työvoimaa tarjolla ja halvemmalla. 
Torjumista:
  • Koulutusmäärien ja tarpeiden ennakointi (kuitenkin todella vaikeaa)
  • Tuotannon automatisointi ja muu työn tehostaminen, jolla saadaan sama työ aikaiseksi vähemmällä työntekijä määrällä
  • Ulkomaisen työvoiman houkutteleminen maahan, esim palkan nostolla
  • Työvoimapulaa ehkäisee laskusuhdanne: Suome pitkään jatkunut hidas talouskasvu on voinut viedä niin paljon työpaikkoja, että ennakoitu työvoimapula jää kokonaan toteutumatta

KPL 18 TEHTÄVÄ Pelle Miljoona ja lama

a) Mikä Pellen Miljoonan mielestä aiheuttaa lamoja?
Ihmisten ahneus

b) Miten lamat vaikuttavat hänen mukaansa ihmisiin?
Ihmiset alkavat kierrättämään ja ehkä ymmärtävät, ettei tarvita niin paljoa tavaroita.

c) Mitä Pelle Miljoona sanoo kuluttamisesta?
Laman takia ihmiset ymmärtävät etteivät tarvitse niin paljon uutta "roinaa", mutta samalla, jos ei osteta niin joku jää työttömäksi. 

d) Miten haastattelu liittyy vuoden 2009 taloustilanteeseen?
vuoden 2009 taantuma liityy haastatteluun, koska haastattelu käsitteli lamaa ja laman seurauksia, jotka näkyvät esim. Kalliossa edelleen. 

e) Perustele väite: Pelle Miljoonan näkökulma talouteen eroaa ekonomistien näkökulmista.
Pelle Miljoonan mielestä lama on myös positiivinen asia, juuri esim. kierrätyksen lisääntymisen takia.