Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.[1] Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

 

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat

• rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri
• oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
• oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
• arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
• arvioinnin monipuolisuus
• arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

 

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.[2] Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Oppilasarviointi perustuu lakiin (Perusopetuslaki 22 § ja Perusopetusasetus 10 § ja 13 §). Opetushallitus on laatinut kriteerit perusopetuksen päättöarviointiin kaikissa oppiaineissa ja ne otettiin käyttöön 1.8.2021. Kuudennen vuosiluokan osaamisen kriteerit otettiin käyttöön 1.8.2023. Tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. 

Virroilla pyritään varmistamaan koulujen yhteinen ymmärrys arviointiperusteista, arviointikriteereistä ja tavoista toteuttaa monipuolista arviointia. Arviointikulttuurin kehittäminen on keskiössä oppimisessa ja opetussuunnitelman toteutuksessa.

Oppimista edistävän arvioinnin tehtävä on edistää, kehittää ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana monin erilaisin pedagogisin keinoin (mm. palaute, itsearvio, vertaispalaute). Oppimista edistävästä arvioinnista käytetään opetussuunnitelman perusteissa termiä formatiivinen arviointi.

Oppimisen tulosten arviointi on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on kertoa, miten hyvin oppilas saavutti oppimisjakson tavoitteet. Oppimisen tulosten arviointia kutsutaan myös summatiiviseksi arvioinniksi, johon arvosanat pääosin pohjautuvat. Oppimisen tulosen arvioinnin keskeinen tehtävä on kuitenkin edistää oppimista, ei antaa vain arvosanaa.

Virtain perusopetuksen käyttämä arviointikulttuuri avataan ja arvioinnin periaatteet käydään läpi koulukohtaisesti lukuvuosittain. 

 

• Syyslukukaudella ei anneta välitodistusta, vaan oppilaan ja huoltajan kanssa käydään joulu-tammikuussa arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Oppilaan edistyminen matematiikassa ja äidinkielessä arvioidaan tarkemmin.
• Vuosiluokilla 4–9 annetaan kaikista oppiaineista numeerinen arviointi 

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.

[1] Perusopetuslaki 22 §

[2] Perusopetusasetus 10 § ja 13 §