Tavoitteet
Harjoittelun yleiset tavoitteet
Käsittelen tässä tekstissä sitä, kuinka opetusharjoittelun tavoitteet ovat mielestäni toteutuneet. Tekstissä on tummennettuna tavoitteet ja kunkin tavoitteen jälkeen olen avannut niiden toteutumista harjoittelussa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää opettajan ammatin vapauksia ja vastuita suhteessa kouluyhteisöön ja yhteiskuntaan
- osaa toimia ammatillisesti työyhteisössä, koulun ja kodin vuorovaikutuksessa sekä monialaisessa yhteistyössä
- osaa työskennellä opettajan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
- osaa perustella toimintaansa opettajana kasvatusta ja opetusta koskevan teoreettisen tiedon näkökulmasta
- omaa valmiudet luokanopettajan työhön
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää opettajan ammatin vapauksia ja vastuita suhteessa kouluyhteisöön ja yhteiskuntaan
- osaa toimia ammatillisesti työyhteisössä, koulun ja kodin vuorovaikutuksessa sekä monialaisessa yhteistyössä
- osaa työskennellä opettajan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
- osaa perustella toimintaansa opettajana kasvatusta ja opetusta koskevan teoreettisen tiedon näkökulmasta
- omaa valmiudet luokanopettajan työhön
Omat tavoitteeni
Tällä sivulla on esillä omat tavoitteeni (lihavoidut ja alleviivatut kohdat). Lisäksi nuolien jälkeen olen kuvaillut lyhyesti sitä, mitä haluaisin minkäkin tavoitteen alla oppia. Jokaisen tavoitteen ja sen avaamisen jälkeen pohdin tavoitetta sekä harjoittelun aikana että jälkeen.
1. Harjoitella tekemään opettajan työtä sillä tavalla, mitä sitä olisi mahdollista työelämässäkin toteuttaa. Ajatus siitä, että vähempikin riittää.
--> Tiiviimmät suunnitelmat yms.
--> Ajankäyttö (Harjoitteluun ja sen suunnitteluun ei tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaa.)
Harjoittelun aikana:
Olen tehnyt paljon tiiviimpiä suunnitelmia, kuin ennen. Olen myös luopunut täydellisten suunnitelmien tavoittelusta. Olen kuitenkin suunnitellut jokaisen oppitunnin. Harjoittelun alussa tein karkeita suunnitelmia siitä, mitä milloinkin on luvassa ja perehdyin asioihin, jotka luokalla oli menossa. Varsinaiset suunnitelmat tein yleensä edellisenä päivänä.
Tällainen toiminta tehosti ajankäyttöäni huomattavasti edellisiin harjoitteluihin verrattuna.
Harjoittelun jälkeen:
Nyt harjoittelun jälkeen tuntuu siltä, että kyllähän tuota oppituntien suunnittelua olisi voinut edelleen tiivistää. Toki kelkkaan hyppääminen kesken jakson ja lukuvuoden on aina oma haasteensa... Uskonkin, että kun on pidempään (mahdollisesti lukuvuoden alusta) saman porukan kanssa, on helpompaa hahmottaa, mitä asioita on milloinkin käytävänä. Sitten taas kun on työskennellyt useamman kerran saman luokkatason opettajana alkaa taas muodostua rutiineja siihen, millä tavalla tiettyjä asioita on hyvä käydä ja kuinka paljon aikaa kannattaa varata. Kokemus siis varmasti osaltaan tehostaa suunnittelua.
2. Saada rutiinia opettajan työn tekemiseen.
--> Harjoitella suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisia koulupäiviä (niin, että saa niistä palautetta).
Harjoittelun aikana:
Pyrin suunnittelemaan koulupäivistä vaihtelevia, mutta ei liian sekavia ja katkonaisia. Ajatuksenani oli hyödyntää luokassa jo olevia rutiineja, käyttää samoja työtapoja useamman kerran ja lisäksi vaihdella toimintatapoja niin, että peräkkäisten tuntien toimintatavat olisivat hieman erilaisia, ettei koulunkäynnistä tulisi liian puuduttavaa. Kuitenkaan tavoitteenani ei ollut tehdä koulusta mitään viihdytyspaikkaa... mutta onhan se kai aina parempi, jos asioita voi harjoitella mukavilla tavoilla?
Harjoittelun jälkeen:
Mielestäni onnistuin suunnittelemaan vaihtelevia oppitunteja. Harjoittelun aikana tuntui, että käytin paljon teknologiaa siihen nähden mitä olen yleensä opetuksessani käyttänyt ja minkä verran muut luokat näyttivät käyttävän teknologiaa. Jälkikäteen ajateltuna en mielestäni käyttänyt sitä yhtään liikaa, vaikka iPadeja tai Chromebookeja tuli käytettyä lähes päivittäin esimerkiksi vastuuviikollani. Olen todella tyytyväinen, että otin näitä laitteita mukaan kaikkeen opetukseen, missä niiden käyttö oli järkevää ja perusteltua, kun kerran Norssilla laitteita on näin hyvin saatavilla.
3. Varmistaa, että osaan perustella tekemäni valinnat teorialla.
Harjoittelun aikana:
Harjoittelun alussa tuntui taas todella nihkeältä miettiä, että mitä perusteluita minulla muka toiminnalleni on. Tuli sellainen olo, että jos nyt joku kysyy, että mitä olen tekemässä niin osaankohan yhtään avata omia ajatuksiani. Kuitenkin harjoittelun edetessä alkoi tuntua siltä, että omat ajatukset selkiytyivät ja harjoittelu lähti rullaamaan paremmin. Omien valintojen perustelussa auttoivat etenkin keskustelut toisten opiskelijoiden kanssa, jolloin pääsi kuulemaan, mitä toiset etenkin samalla luokka-asteella opettavat ovat tekemässä. Vielä kun näille toisten suunnitelmille sai heidän omia perusteluitaan, sai varmistusta sille, että omatkin ajatukset ja perustelut toiminnalle ovat oikeita ja riittäviä.
Harjoittelun jälkeen:
Yllätin jopa itseni tässä omien valintojen perusteluissa. Tämän harjoittelun aikana, kun sain vastuuta, uskalsin toimia omien ajatusteni ohjaamana. Huomasinkin siis, että pystyn tekemään kesken tunnin lennostakin perusteltuja valintoja. Lisäksi tuntuu, että ei tarvitse miettiä erikseen kovin tarkasti, että "mitähän tekisi ja miksi", kun tekemisen taustalla häilyy automaattisesti ajatuksia siitä, että minkä takia tällaista asiaa harjoitellaan.
Esimerkiksi eräällä tunnilla meillä olisi pitänyt olla ennen ruokailua aikaa lukea lukukirjaa ja aloittaa Norjan käsittely. Yllättävänä muuttujana tuli kuitenkin OPKH:n pyyntö kerätä oppilaiden ideoita liikunnallisten välineiden hankkimiseksi. Niimpä päätin lennosta, että käytämme ennen ruokailua olevan ajan oppilaiden keskinäiseen keskusteluun ja ideointiin näistä. Mielessäni ratkaisin tämän niin, että käytämme sitten seuraavan päivän puolikkaan äidinkielen tunnin Norjan käsittelyyn. Perustelin asiaa sillä, että oppilaiden poliittisen toiminnan ja vaikuttamisen harjoittelu on mielestäni tärkeä osa asioita, joita koulussa harjoitellaan. Mielestäni oli perustelua tarttua tähän aiheeseen välittömästi (kun se pyörähti ajatuksissani järkeväksi ratkaisuksikin). Ajattelin myös, että tämä toiminta keskusteluineen sopi hyvin erityisesti äidinkielen tunnin asiaksi sisältäen toki mm. yhteiskuntaoppiakin... Niimpä käytin tavallaan jo seuraavan päivän äidinkielen tunnin tässä ja aloitimme ruokailun jälkeen vasta ympäristöopin tunnin jatkaen sitä seuraavana päivänä.
4. Harjoitella ammatillista toimintaa työyhteisössä.
--> Yhteistyö opettaja- ja opiskelijakollegoiden kanssa
--> Yhteistyö muun henkilökunnan kanssa
--> Mahdollisiin tapaamisiin, palavereihin, arviointikeskusteluihin jne. osallistuminen
Harjoittelun aikana:
Tein harjoittelun aikana yhteistyötä opiskelijakollegoiden kanssa yllättävän paljon. Kävimme hyviä keskusteluja ja tuimme toisiamme, mikä tuntui todella hyvältä ja tarpeelliseltakin. Lisäksi suunnittelimme yhdessä opiskelijakollegoiden kanssa tunteja. Lisäksi seurasin opettajien tunteja, otin niistä oppia ja keskustelin erilaisista asioista tunteihin liittyen. Kävin myös aina keskusteluja rehtorin kanssa kun törmäsin häneen käytävillä.
Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan arviointikeskusteluun, opettajankokoukseen, terveydenhoitajan ja rehtorin luennolle, erilaisiin koulutuksiin... Arvostan todella näitä mahdollisuuksia, sillä minusta tuntui todella tarpeelliselta saada näistä asioista lisätietoa ja kokemusta.
Harjoittelun jälkeen:
Näin harjoittelun jälkeen tuntuu aina, että olisihan sitä yhteistyötä voinut tehdä vieläkin enemmän. Kuitenkin kun miettii harjoittelua taaksepäin niin on syytä muistaa, miten monesta asiasta harjoittelu koostuu ja kuinka paljon sen aikana on muutenkin kuormitusta. Olen siis kuitenkin todella tyytyväinen siihen kaikkeen yhteistyöhön, mitä harjoittelu toi tullessaan.
Erityisen tyytyväinen olen siitä, että tartuin erilaisiin mahdollisuuksiin ja osallistuin tapaamisiin ja palavereihin, joihin en ole aiemmin päässyt osallistumaan.
1. Harjoitella tekemään opettajan työtä sillä tavalla, mitä sitä olisi mahdollista työelämässäkin toteuttaa. Ajatus siitä, että vähempikin riittää.
--> Tiiviimmät suunnitelmat yms.
--> Ajankäyttö (Harjoitteluun ja sen suunnitteluun ei tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaa.)
Harjoittelun aikana:
Olen tehnyt paljon tiiviimpiä suunnitelmia, kuin ennen. Olen myös luopunut täydellisten suunnitelmien tavoittelusta. Olen kuitenkin suunnitellut jokaisen oppitunnin. Harjoittelun alussa tein karkeita suunnitelmia siitä, mitä milloinkin on luvassa ja perehdyin asioihin, jotka luokalla oli menossa. Varsinaiset suunnitelmat tein yleensä edellisenä päivänä.
Tällainen toiminta tehosti ajankäyttöäni huomattavasti edellisiin harjoitteluihin verrattuna.
Harjoittelun jälkeen:
Nyt harjoittelun jälkeen tuntuu siltä, että kyllähän tuota oppituntien suunnittelua olisi voinut edelleen tiivistää. Toki kelkkaan hyppääminen kesken jakson ja lukuvuoden on aina oma haasteensa... Uskonkin, että kun on pidempään (mahdollisesti lukuvuoden alusta) saman porukan kanssa, on helpompaa hahmottaa, mitä asioita on milloinkin käytävänä. Sitten taas kun on työskennellyt useamman kerran saman luokkatason opettajana alkaa taas muodostua rutiineja siihen, millä tavalla tiettyjä asioita on hyvä käydä ja kuinka paljon aikaa kannattaa varata. Kokemus siis varmasti osaltaan tehostaa suunnittelua.
2. Saada rutiinia opettajan työn tekemiseen.
--> Harjoitella suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisia koulupäiviä (niin, että saa niistä palautetta).
Harjoittelun aikana:
Pyrin suunnittelemaan koulupäivistä vaihtelevia, mutta ei liian sekavia ja katkonaisia. Ajatuksenani oli hyödyntää luokassa jo olevia rutiineja, käyttää samoja työtapoja useamman kerran ja lisäksi vaihdella toimintatapoja niin, että peräkkäisten tuntien toimintatavat olisivat hieman erilaisia, ettei koulunkäynnistä tulisi liian puuduttavaa. Kuitenkaan tavoitteenani ei ollut tehdä koulusta mitään viihdytyspaikkaa... mutta onhan se kai aina parempi, jos asioita voi harjoitella mukavilla tavoilla?
Harjoittelun jälkeen:
Mielestäni onnistuin suunnittelemaan vaihtelevia oppitunteja. Harjoittelun aikana tuntui, että käytin paljon teknologiaa siihen nähden mitä olen yleensä opetuksessani käyttänyt ja minkä verran muut luokat näyttivät käyttävän teknologiaa. Jälkikäteen ajateltuna en mielestäni käyttänyt sitä yhtään liikaa, vaikka iPadeja tai Chromebookeja tuli käytettyä lähes päivittäin esimerkiksi vastuuviikollani. Olen todella tyytyväinen, että otin näitä laitteita mukaan kaikkeen opetukseen, missä niiden käyttö oli järkevää ja perusteltua, kun kerran Norssilla laitteita on näin hyvin saatavilla.
3. Varmistaa, että osaan perustella tekemäni valinnat teorialla.
Harjoittelun aikana:
Harjoittelun alussa tuntui taas todella nihkeältä miettiä, että mitä perusteluita minulla muka toiminnalleni on. Tuli sellainen olo, että jos nyt joku kysyy, että mitä olen tekemässä niin osaankohan yhtään avata omia ajatuksiani. Kuitenkin harjoittelun edetessä alkoi tuntua siltä, että omat ajatukset selkiytyivät ja harjoittelu lähti rullaamaan paremmin. Omien valintojen perustelussa auttoivat etenkin keskustelut toisten opiskelijoiden kanssa, jolloin pääsi kuulemaan, mitä toiset etenkin samalla luokka-asteella opettavat ovat tekemässä. Vielä kun näille toisten suunnitelmille sai heidän omia perusteluitaan, sai varmistusta sille, että omatkin ajatukset ja perustelut toiminnalle ovat oikeita ja riittäviä.
Harjoittelun jälkeen:
Yllätin jopa itseni tässä omien valintojen perusteluissa. Tämän harjoittelun aikana, kun sain vastuuta, uskalsin toimia omien ajatusteni ohjaamana. Huomasinkin siis, että pystyn tekemään kesken tunnin lennostakin perusteltuja valintoja. Lisäksi tuntuu, että ei tarvitse miettiä erikseen kovin tarkasti, että "mitähän tekisi ja miksi", kun tekemisen taustalla häilyy automaattisesti ajatuksia siitä, että minkä takia tällaista asiaa harjoitellaan.
Esimerkiksi eräällä tunnilla meillä olisi pitänyt olla ennen ruokailua aikaa lukea lukukirjaa ja aloittaa Norjan käsittely. Yllättävänä muuttujana tuli kuitenkin OPKH:n pyyntö kerätä oppilaiden ideoita liikunnallisten välineiden hankkimiseksi. Niimpä päätin lennosta, että käytämme ennen ruokailua olevan ajan oppilaiden keskinäiseen keskusteluun ja ideointiin näistä. Mielessäni ratkaisin tämän niin, että käytämme sitten seuraavan päivän puolikkaan äidinkielen tunnin Norjan käsittelyyn. Perustelin asiaa sillä, että oppilaiden poliittisen toiminnan ja vaikuttamisen harjoittelu on mielestäni tärkeä osa asioita, joita koulussa harjoitellaan. Mielestäni oli perustelua tarttua tähän aiheeseen välittömästi (kun se pyörähti ajatuksissani järkeväksi ratkaisuksikin). Ajattelin myös, että tämä toiminta keskusteluineen sopi hyvin erityisesti äidinkielen tunnin asiaksi sisältäen toki mm. yhteiskuntaoppiakin... Niimpä käytin tavallaan jo seuraavan päivän äidinkielen tunnin tässä ja aloitimme ruokailun jälkeen vasta ympäristöopin tunnin jatkaen sitä seuraavana päivänä.
4. Harjoitella ammatillista toimintaa työyhteisössä.
--> Yhteistyö opettaja- ja opiskelijakollegoiden kanssa
--> Yhteistyö muun henkilökunnan kanssa
--> Mahdollisiin tapaamisiin, palavereihin, arviointikeskusteluihin jne. osallistuminen
Harjoittelun aikana:
Tein harjoittelun aikana yhteistyötä opiskelijakollegoiden kanssa yllättävän paljon. Kävimme hyviä keskusteluja ja tuimme toisiamme, mikä tuntui todella hyvältä ja tarpeelliseltakin. Lisäksi suunnittelimme yhdessä opiskelijakollegoiden kanssa tunteja. Lisäksi seurasin opettajien tunteja, otin niistä oppia ja keskustelin erilaisista asioista tunteihin liittyen. Kävin myös aina keskusteluja rehtorin kanssa kun törmäsin häneen käytävillä.
Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan arviointikeskusteluun, opettajankokoukseen, terveydenhoitajan ja rehtorin luennolle, erilaisiin koulutuksiin... Arvostan todella näitä mahdollisuuksia, sillä minusta tuntui todella tarpeelliselta saada näistä asioista lisätietoa ja kokemusta.
Harjoittelun jälkeen:
Näin harjoittelun jälkeen tuntuu aina, että olisihan sitä yhteistyötä voinut tehdä vieläkin enemmän. Kuitenkin kun miettii harjoittelua taaksepäin niin on syytä muistaa, miten monesta asiasta harjoittelu koostuu ja kuinka paljon sen aikana on muutenkin kuormitusta. Olen siis kuitenkin todella tyytyväinen siihen kaikkeen yhteistyöhön, mitä harjoittelu toi tullessaan.
Erityisen tyytyväinen olen siitä, että tartuin erilaisiin mahdollisuuksiin ja osallistuin tapaamisiin ja palavereihin, joihin en ole aiemmin päässyt osallistumaan.