1. Korpi

Korpi on puustoinen suotyyppi, jossa kasvaa kuusta ja koivua. Korvet ovat ravinteikkaita soita, joissa on ohut turvekerros ja hapekas kasvualusta. Kasvillisuus muistuttaa tuoretta kangasmetsää tai lehtoa. Tyypillisiä kasveja ovat rahkasammalet, karhunsammal, metsäkorte, suomuurain ja pallosara.

2. Räme

Räme on kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty. Rämeillä kasvaa runsaasti erilaisia varpuja, kuten suopursu, variksenmarja, kanerva, vaivaiskoivu, suokukka, karpalo ja juolukka. Rämeiden turvekerros on melko paksu.

3. Neva

Neva on puuton avosuo, jossa veden korkeuden vaihtelut voivat olla suuria. Nevoilla kasvaa paljon sarakasveja, mutta varpuja on vähän. Kenttäkerroksen yleisimpiä kasveja ovat isokarpalo ja kihokit. Pohjakerroksen muodostavat rahkasammalet.

4. Letto

Letto on runsasravinteinen puuton suotyyppi, joka muodostuu kalkkipitoiselle paikalle. Lettojen kasvillisuus on rehevää ja omaleimaista, ja niillä esiintyy esimerkiksi kämmeköitä, suovehkaa, kieloa ja oravanmarjaa. Pohjakerroksessa on paljon rahkasammalta.