Uhanalaiset eläimet Suomessa
1. Uhanalaisuuden perusteita
Uhanalaisella lajilla tarkoitetaan lajia, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon tai hävitä joltakin alueelta. Ihminen on ollut aiheuttamassa suuren osan lajien sukupuutoista ja lisää monissa tapauksissa lajin uhanalaisuutta omilla toimillaan.
Naali on äärimmäisen uhanalainen laji Suomessa.
Esimerkiksi naalin kohtaloksi on koitunut kaunis turkki. Ihminen on turhamaisuudessaan romahduttanut naalikannat sukupuuton partaalle. Kesy ja utelias eläin on ollut turkismetsästäjille helppo saalis. Metsästys on esimerkki ihmisen välittömästä vaikutuksesta naalin uhanalaistumisessa. Ihminen aiheuttaa myös välillisesti naalin uhanalaistumiseen, sillä ilmastonmuutoksen myötä naalin elinalueet kaventuvat.
2. Lajien uhanalaisuuden arviointi
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt uhanalaisluokitukset. Luokitus jakaa eliöt ryhmiin häviämisvaaran mukaan (lyhenteet englanninkielen mukaan) kuuteen luokkaan.
| Luokka | Selitys | Esimerkkejä nisäkäs- ja lintulajeista |
|---|---|---|
| hävinneet (EX) | Viimeinenkin yksilö kuollut. | vesikko Suomessa |
| äärimmäisen uhanalaiset (CR) | Laji hävinnee luonnosta ilman onnistuneita suojelutoimia. | kiljukotka, ahma, naali |
| erittäin uhanalaiset (EN) | Suuri uhka hävitä lähitulevaisuudessa. | susi, tunturihaukka |
| vaarantuneet (VU) | Kanta pienentynyt nopeasti: uhka hävitä jonkin ajan kuluessa. | karhu, euroopanmajava, ilves, liito-orava, muuttohaukka |
| silmällä pidettävät (NT) | Laji ei yleinen mutta voi harvinaistua lähitulevaisuudessa. | metsäjänis, metsäpeura, huuhkaja |
| elinvoimaiset (LC) | Kanta runsas ja vakaa | mm. suurin osa jyrsijälajeista |
Kukin luokka tarkoittaa tietyn suuruista todennäköisyyttä sille, että laji häviää Suomesta tai muulta tarkasteltavalta alueelta. Lajin uhanalaisuusluokitus perustuu levinneisyysalueen kokoon, populaation kokoon sekä populaatiokoon seurannassa selvitettyihin muutoksiin.
Uhanalaisuutta arvioitaessa arviointi toteutetaan hallinnollisin perustein rajatulla alueella. Tyypillisesti arviointi toteutetaan valtiokohtaisesti. Tämän vuoksi laji voi olla tietyssä valtiossa esimerkiksi tehometsätalouden vuoksi häviämässä ja erittäin uhanalainen, mutta naapurivaltiossa se on runsaslukuinen ja elinvoimainen. Valtioiden sisällä uhanalaisuutta tarkastellaan alueellisesti, toisinaan hyvinkin pienillä alueilla.
Uhanalaisuutta ei tule tulkita siten, että pelkästään harvinaisimmat ja varsinaisiin uhanalaisluokkiin kuuluvat lajit olisivat suojelun tarpeessa. Suojelutoimet auttavat myös niitä lajeja, jotka ovat nykyisellään elinvoimaisia ja runsaita.
3. Uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelu ja lainsäädäntö
Suurin osa Suomen suojelluista metsistä on Pohjois-Suomessa, jossa sijaitsee laajat valtion erämaa-alueet ja useita suuria kansallispuistoja.
Etelä-Suomen metsät ovat maamme monimuotoisinta metsäluontoa, ja ne ovat pääosin yksityisomistuksessa. Etelä-Suomessa metsätalouden vaikutus luontoon on huomattavan suurta mm. hakkuiden vuoksi. Alueet ovat myös pirstaloituneet entisestään metsäautoteiden sekä muun rakentamisen vuoksi.
Suojeltuja metsiä on eteläisessä osassa maata vain alle kaksi prosenttia. Etelä-Suomen luonnonsuojelualueet ovat kuin pieniä saaria metsätalouden suuressa meressä. Näiden suojeltujen metsien ulkopuolella hakkuut kohdistuvat mm. vanhoihin kuusivaltaisiin metsiin. Erityisen uhanalaisia metsiä ovat reheväkasvuiset lehdot ja vanhat aarniometsät.
Suomessa luonnonsuojelua toteutetaan luonnonsuojelulainsäädännön avulla sekä EU:n luontodirektiivien kautta. Lisäksi metsälaissa on määritelty suojeltavia elinympäristöjä.
Riistaeläinten kohdalla metsästyslainsäädäntö rajoittaa metsästettävien lajien vähenemistä. Lajeja saa metsästää kestävän käytön periaatteen mukaisesti ja siten, että metsästys ei vaaranna riistaeläinkantoja.
4. Metsätaloudella on vaikutusta uhanalaisiin lajeihin
Talousmetsissä on vähemmän puulajeja kuin luonnonmetsissä. Yhden tai kahden puulajin istutusmetsät ovat kaventaneet lajiston monimuotoisuutta. Sekametsissä esimerkiksi haapa on tärkeä laji, sillä se antaa suojaa, ravintoa ja kasvupaikan eri lajeille.
Metsien hoidossa tulee huomioida uhanalaiset lajit. Laajat metsien avohakkuut vaikuttavat monien metsälajien elinvoimaisuuteen negatiivisesti.
Ryhmätyön ohjeet
YLE: Suomen eläinlajien punainen lista
Tehkää uhanalaisesta lajistanne yksi dia, jossa on kuva ja lyhyt esittely.
Tehkää esittelyn sisältö minämuodossa repliikkeinä:
- Mikä on lajinimeni ja elinympäristöni? "Helou, olen hömötiainen! Asuin vanhoissa metsissä, joissa on lahopuita ja kääpiä."
- Miten uhanalainen olen ja miksi? "Olen erittäin uhanalainen, koska minulle sopivia vanhoja metsiä on niin vähän."
- Mikä on pahin pelkoni? "Pahin pelkoni on Suomen kaikkien metsien muuttuminen talousmetsiksi."
- Mitä toivoisin ihmisiltä ja tulevaisuudelta? "Toivon, että myös talousmetsiin jätettäisiin vanhoja lahonneita puita, joihin voin itse kaivertaa pesäkoloni. Toivon myös, että tulevaisuudessa vanhoja metsiä on suojeltu enemmän."
Muista oikeinkirjoitus!
9C Palautukset
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
9D Palautukset
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ryhmät 9D / 9C
2) Leevi, Akseli, Jared
3) Elias, Arttu, Mico
4) Niisa, Kerttu, Emma
5) Aada, Roosa, Emilia
1) Joacim, Eemeli, Oskari
2) Roope, Niclas, Pyry
3) V-O, Jaakko, Eero
4) Julia, Veera, Pauli
5) Ella, Jadessa
6) Lotta, Miranda, Alisa