Usein sanotaan, että passiivilauseissa ei ole tekijää. Näin periaatteessa onkin - ainakin suomen kielessä. Englannin kielen passiivilauseissa sen sijaan on usein tekijä, jota kutsutaan AGENTIKSI.

Otetaan esimerkiksi seuraava lause:
"J.K. Rowling kirjoitti Harry Potter-kirjat."

Lause on aktiivissa (eli EI passiivissa), ja englanniksi se kuuluu näin:
"J.K. Rowling wrote Harry Potter books".

Saman lauseen voi sanoa englanniksi myös seuraavalla tavalla:
"Harry Potter books were written by J.K. Rowling."

Tässä lauseessa on passivimuoto "were written". Tekijä puolestaan ilmaistaan lauseen lopussa käyttämällä BY-prepositiota. Tällaista BY-preposition avulla ilmaistua tekijää, joka esiintyy lauseen lopussa, kutsutaan AGENTIKSI. Se ei siis ole lauseessa pääroolissa, vaan ikään kuin salaisena agenttina tuomassa lisätietoa lauseeseen.

Englannin kielen passiivilauseita, joissa on agentti, ei voi suomentaa passiivissa, vaan ne täytyy suomentaa aktiivissa, kuten seuraavat esimerkkilauseet osoittavat:

The students were welcomed by Janet.	Janet toivotti oppilaat tervetulleiksi.
The beautiful pictures were taken by the students.	Oppilaat ottivat kauniita valokuvia.

No, miksi englannin kielen pitää sitten olla tällaista, että saman lauseen voi sanoa periaatteessa kahdella eri tavalla? Kuten vaikka lauseet:

1 "A young man murdered the President."
2 "The president was murdered by a young man."

Ero liittyy siihen, mitä lauseessa halutaan KOROSTAA. Ensimmäisessä lauseessa korostetaan TEKIJÄÄ (young man) ja toisessa lauseissa TEKEMISEN KOHDETTA (president).