4. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

4.1. Ohjaus

Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä.

Lukion ohjaussuunnitelman tulee sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta seuraavat:

  • ohjauksen keskeiset käsitteet
  • ohjauksen tehtävät ja tavoitteet
  • ohjauksen järjestäminen
  • ohjauksen toimijat ja työnjako
  • ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen
  • ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat
  • ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
  • ohjaustoiminnan arviointi.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) Opiskelusuunnitelma

  • aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
  • suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
  • hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
  • suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
  • opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
    • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
  • korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
  • työelämän tutustumisjaksot
  • arvioitu opiskeluaika
2) Ylioppilastutkintosuunnitelma

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

3) Jatko-opintosuunnitelma

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

 

Paikalliset kirjaukset Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

Siirtymävaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa

Nisulanmäen koulun päättöluokkalaisille esitellään lukio-opintoja pitämällä jokaiselle luokalle oppitunti opiskelusta lukiossa. Yhdeksäsluokkalaisille järjestetään myös lukion tutustumispäivä ja lukiota esittelevä vanhempainilta. Lukiota käydään esittelemässä myös Korpilahden ja Lehtisaaren yläkouluilla ja päättöluokkalaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tutustumispäivään tai käydä muutoin tutustumiskäynnillä. Samoin myös muiden peruskoulujen päättöluokkalaisille järjestetään tutustumiskäyntejä kysynnän mukaan. Yläkoulun opinto-ohjaajat sekä erityisopettaja tiedottavat tarvittaessa lukion opinto-ohjaajaa mahdollisen tuen tarpeessa olevista oppilaista.

Siirtymävaiheen yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa

Toimintamuotoja voivat olla vaihtojaksot ammatillisessa koulutuksessa (Gradia), lukiolaisille avoimet korkeakouluopinnot kontakti- tai etäopetuksena, vierailut oppilaitoksiin ja opiskelijoiden vierailut koululla. Lisäksi yhteistyössä korkea-asteen kanssa pyritään järjestämään lukiossa opintoja, esimerkkinä kyberturvallisuuskurssi yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Yhteistyö työ- ja yrityselämän kanssa 

Muuramen lukiossa kaikki aloittavat opiskelijaryhmät saavat oman kummiyrityksen, jonka kanssa tehdään yhteistyötä ainakin kahden vuoden ajan. Toimintaan kuuluu mm. ryhmänohjaajan tutustumispäivä yritykseen, yrittäjien vierailut lukiolla, opiskelijoiden vierailu yrityksessä, mahdollisesti opiskelijoiden tet ja muuta toimintaa huomioiden yrityksen luonteen. Osa kummiyrityksistä toimii laajemminkin koko lukion, ei vain kummiluokkansa kanssa.

Lukiolaisille on tarjolla yrittäjyyden opintoja, joihin usein sisältyy yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kerran vuodessa järjestettävään Työelämä tutuksi -tapahtumaan kutsutaan usein paikallisia yrittäjiä ja eri alojen ammattilaisia kertomaan omasta urastaan ja alastaan. Myös eri oppiaineiden tunneilla käy vieraita eri aloilta ja mahdollisuuksien mukaan opiskelijat tekevät vierailuja työpaikoille.

Lukiossamme toimii osuuskunta Kisälli, joka on yhteistyössä paikallisen nuorten yrittäjyystalo Innolan kanssa. Kisällin kautta opiskelijat voivat saada töitä ja tienata. Kisällin taloutta ja kirjanpitoa hoitamaan valitaan joku asiasta kiinnostunut lukiolainen.

Lukion opettajat käyvät tutustumassa vähintään kerran vuodessa johonkin yritykseen ja oppilaitokseen. Opettajilla on mahdollisuus halutessaan lähteä ns. opetettiin. Myös lukiolaiset voivat halutessaan olla tetissä.

 

Yhteistyö TE-palveluiden, sosiaali- ja terveystoimen , nuorisotoimen ja muiden toimijoiden kanssa

Opiskelijoita ohjataan lukioaikana TE-palvelujen käyttöön ja sisältöön lähinnä opinto-ohjauksen tunneilla. TE-toimiston lähettämiä tiedotteita jaetaan opiskelijoille sähköisesti. 

Lukiolla pidetään syksyisin koulun alkaessa laajennettu opiskeluhuollon palaveri, jossa mukana ovat lukion ja opiskeluhuollon henkilöstön lisäksi eri yhteistyökumppanit (nuorisotoimi, seurakunta, etsivä nuorisotyö, Innola). Tavoitteena on asettaa tulevalle lukuvuodelle jokin kehittämiskohde, kuten uusi tapahtuma. Tällaisten palaverien myötä on syntynyt ykkösten tsemppipäivä, jonka suunnitteluun ja toteutukseen eri yhteistyötahot osallistuvat lukion opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Samoin tutorien järjestämä kerran jaksossa pidettävä kahvila syntyi yhteisessä kokouksessa. Kahvilaan kutsutaan vieraaksi yhteistyötahojen tai muiden järjestöjen edustajia esittelemään toimintaansa. 

Muuramen lukiolla on käytössä terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palvelut. Lukiolaisille järjestetään määräväliajoin kouluterveyskysely, jonka tuloksia tarkastellaan lukion yleisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Yleinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja viihtymiseen ja järjestää niitä parantavia toimia. Ryhmään kuuluu opiskelija, vanhempien edustaja, psykologia, kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja, rehtori ja opinto-ohjaaja. Sosiaalitoimen kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa tapauskohtaisesti.


Miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuudet kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan

Ohjauksen avulla tiedotetaan ja kannustetaan opiskelijoita osallistumaan lukioaikana erilaisiin lukion tarjoamiin hankkeisiin, yrittäjyysopintoihin ja kansainvälisyystoimintaan. Lukiolaisille järjestetään edellä mainittuihin aiheisiin liittyen myös koko koululle tarjottavia tilaisuuksia ja tapahtumia. Eri aihealueista tiedotetaan ryhmänohjaustunneilla, oppitunneilla, sosiaalisessa mediassa, kotisivuilla ja Wilmassa. Tarkoitus on käyttää ohjaukseen ja tiedottamiseen eri tapoja ja kanavia, jotta mahdollismman usea opiskelija saadaan aktivoitua osallistumaan.


MUURAMEN LUKION OHJAUSSUUNNITELMA

Muuramen lukiossa ohjausta järjestetään:

  1. Kontaktiopetuksena pakolliset opintojaksot OP1 ja OP2.
  2. Henkilökohtaisena ohjauksena, jota voivat tehdä opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, aineenopettaja tai muu henkilökunnan jäsen aina tarpeen mukaan. Päävastuu tästä on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi toimintaa.
  3. Pienryhmäohjauksena, jossa ryhmiä kootaan tarpeen mukaan.

Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet sekä ohjauksen järjestäminen

Muuramen lukiossa ohjauksen tehtävät ja tavoitteet tulevat suoraan valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta. 
Ohjauksen koordinointi kuuluu opinto-ohjaajalle. Lisäksi siihen osallistuvat kaikki lukion opettajat, rehtori ja muu henkilökunta alla olevan taulukon mukaan. Jatkossa lisätään aineenopettajien ja opinto-ohjaajan yhteistyötä ohjauksen kannalta. Tarkoitus on suunnitella yhteisiä vierailukäyntejä, joihin yhdistetään paitsi alakohtaisen tiedon hankkiminen myös tulevaisuuden taitojen ja koulutuksen näkökulma. Aineenopettajat tulevat käsittelemään oman oppiaineensa opetuksen yhteydessä enemmän alan jatko-opintomahdollisuuksia ja työnäkymiä. Ryhmänohjaajien rooli lähiohjaajana vahvistuu entisestään. 


Ohjauksen sisällöt, menetelmät, työtavat ja työnjako

Lukion opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ohjaus tukee opiskelijan elämänhallinnan taitojen ja tietojen karttumista. Muuramen lukion toimintaperiaatteena ohjauksen osalta on, että jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva osallistuu ohjaukseen. Päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja käytännön järjestämisestä on opinto-ohjaajalla.

Nivelvaiheisiin liittyvästä yhteistyöstä vastaa opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaaja ja opiskelijat käyvät kertomassa lukiossa opiskelusta yhdeksäsluokkalaisille. Heille järjestetään myös lukion esittelypäivä ja vanhemmille lukiota esittelevä vanhempainilta. Lukio-opintojen alkaessa opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat perehdyttävät uudet opiskelijat lukion käytänteisiin. Opiskelijat saavat aina tarvitessaan opinto-ohjaajalta ohjausta ja tukea lukion käymiseen liittyvissä asioissa. Aineenopettajat ohjaavat ja opastavat oppiaineisiin liittyvissä kysymyksissä ja opiskelutaidoissa.

Lukion alussa aloittavia opiskelijoita perehdytetään opintojaksojen valitsemiseen ja lukion käytänteisiin. Heille kerrotaan myös mahdollisuudesta suorittaa opintoja muissakin oppilaitoksissa, kolmoistutkinnosta ja ylioppilastutkinnon hajauttamismahdollisuudesta. Näiden tietojen pohjalta opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmansa. Muut kuin kolmen vuoden opiskelusuunnitelmat opiskelija tekee yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Ensimmäisen vuoden syksyllä huoltajille järjestetään vanhempainilta.

Aloittavien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä pyritään edistämään erilaisten tutustumisharjoitusten, tervetulotapahtuman ja ykkösten tsemppipäivän avulla. Ryhmänohjaaja käy ensimmäisen opintovuoden syksyllä keskustelun jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa ja huoltajille järjestetään syksyllä vanhempainilta. Myös opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen aloittavan opiskelijan kanssa keväällä, jolloin laaditaan alustava ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä ja puuttuu tarvittaessa tilanteeseen. Ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteydenpitäjä koulun ja vanhempien välillä.

Ryhmänohjaustunti pidetään kerran jaksossa ja sen vetämisestä vastaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaustuntien yleiset aiheet suunnittelee ryhmänohjaustyöryhmä (ROSU), johon kuuluu opinto-ohjaaja ja yksi ryhmänohjaaja jokaisesta ikäluokasta.

Yksittäisten kurssien ja oppiaineiden osalta ohjauksesta vastaa aineenopettaja. Hän perehdyttää opiskelijat oman oppiaineensa opiskelutaitoihin. Opiskelija voi pyytää tarvittaessa tukea oppimiseensa aineenopettajalta tai erityisopettajalta. Aineenopettaja tukee opiskelijan työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta esimerkiksi järjestämällä työ- ja oppilaitosvierailuja.

Opinto-ohjauksen tunneilla ja henkilökohtaisessa ohjauksessa käsitellään itsetuntemuksen merkitystä valintojen kannalta ja perehdytetään opiskelijoita kotimaan ja ulkomaiden jatkokoulutusvaihtoehtoihin, ammattialoihin, työelämään ja yrittäjyyteen, sähköisiin tieto- ja hakujärjestelmiin sekä ylioppilaskirjoituksiin. Huoltajille järjestetään ennen kirjoituksiin ilmoittautumista ylioppilaskirjoituksia käsittelevä vanhempainilta.

Opintojen etenemistä ja opiskelijoiden hyvinvointia seuraavat ryhmänohjaaja, koulusihteeri ja opinto-ohjaaja. Joka jakson päätyttyä pidetään opiskelija-asioiden palaveri, jossa ohjausryhmittäin katsotaan opiskelijoiden tilanne läpi ja sovitaan mahdollisesta tuen tarjoamisesta eli kuka tai ketkä ottavat huolta aiheuttavan asian hoitoonsa.

Abiturienteilla on mahdollisuus osallistua lähiseudun oppilaitosten avointen ovien päiviin ja valtakunnalliseen Studia-messutapahtumaan, joka on suunnattu abiturienteille. Lisäksi opinto-ohjauksen tunneilla ja välitunti-infoissa käy eri koulutusalojen edustajia esittelemässä jatko-opiskelumahdollisuuksia. Jokainen opiskelija saa opinto-ohjaajalta henkilökohtaista ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja opintoihin hakeutumisessa. Tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla on realistinen jatko-opintosuunnitelma lukiosta lähtiessään.

 

OHJAUKSEN TYÖNJAKO

reht

opo

ryhm.

ohj.

ain.

opett.

erit.

opett.

koulu

siht.

terv.

hoit

kou-

lu-

psyk.

ku-

raat-

tori

Opinto-ohjauksen tunnit

  

X

    

x

  

x

x

x

Ryhmänohjaustuokiot

  

x

X

            

Henkilökohtainen ohjaus

                  

opinto-ohjelman muutokset

  

X

x

            

opintomenestyksen seuranta

  

x

X

x

          

aineen oppimäärän seuranta

    

x

X

          

kokonaiskurssimäärän riittävyys

  

x

X

    

x

      

kurssien suoritusjärjestyksestä poikkeaminen

      

X

          

itsenäinen opiskelu

      

X

          

uusintakuulustelu

      

X

  

x

      

muiden oppilaitosten kurssit, mm. 2. aste

x

X

              

kurssien korvautuvuus/vastaavuus

X

    

x

          

opiskeluvaikeudet

  

X

x

  

x

        

oppiainekohtaiset ongelmat

      

X

x

        

ongelmia oppimisessa

  

x

    

X

        

henkilökohtaiset ongelmat

  

x

x

  

x

  

x

x

x

ongelmat perheessä

                

X

opintojen keskeyttäminen

x

X

      

x

    

x

opintojen nopeuttaminen / hidastaminen

  

X

              

yo-tutkinnon hajauttaminen

  

X

  

x

          

tet-toiminta

  

X

              

jatkokoulutukseen hakeutuminen

  

X

              

lupa poissaoloon koulusta

C

  

B

A

          

Tiedottaminen

                  

yo-infot

X

x

      

x

      

vanhempainillat

x

X

x

            

opinto-opas

x

X

      

x

      

abi-info -opas

x

X

      

x

      

lukion esitteet, hakijan oppaat

x

X

      

x

      

kotisivut

x

x

  

x

  

x

      

Opintososiaaliset asiat

          

X

      

 

Isolla rastilla on merkitty se henkilö, jonka puoleen opiskelijan tulee kyseisessä asiassa ensisijaisesti kääntyä.

POISSAOLOLUPIIN liittyvät viittaukset:

A = yksittäinen poissaolo

B = enintään 3 päivää

C = yli 3 päivää


Ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa

Muuramen lukiossa yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten tahojen kanssa on hyvin aktiivista. Yksi lukion yhteisitä tavoitteista on, että joka viikko meillä käy vieraita tai meiltä käydään muualla. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen verkostoitua. Lukiossamme tehdään 
- monenlaista yhteistyötä kummiyrittäjien kanssa 
- rehtori osallistuu Muuramen Yrittäjien kokouksiin 
- eri oppiaineissa tehdään vierailuja työpaikoille ja oppilaitoksiin ja oppitunneilla käy työelämän edustajia 
- Työelämä tutuksi -tapahtuma kerran vuodessa tuo koululle kymmenkunta työelämän edustajaa kertomaan uratarinansa
- yrittäjyysopinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella käytännön projekteja ja tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa 
- lukion osuuskunta Kisällin/Innolan kautta on mahdollisuus tehdä töitä lukion aikana
- lukiossa käy vuosittain useita vierasryhmiä tutustumassa kouluumme ja osa opiskelijoista toimii oppaina
- lukio on mukana useassa hankkeessa, mm. tekoälyhankkeessa ja kansainväliseesä Future Makers -hankkeessa, jotka lisäävät opiskelijoiden tietoja ja taitoja sekä verkostoja.


Jatko-ohjauksen järjestäminen

Lukiosta valmistuneilla opiskelijoilla on oikeus opinto-ohjaajan palveluihin. Tästä mahdollisuudesta tiedotetaan opiskelijoita jo lukioaikana.


Ohjaustoiminnan arviointi

Lukiolaislle järjestetään paitsi valtakunnallisia terveyskyselyjä, myös viihtyvyyskyselyja ja tasa-arvokyselyjä. Lukion päättäneille lähetetään sähköinen kysely puolitoista vuotta valmistumisen jälkeen ja siinä pyydetään palautetta lukioajasta. Saadun palautteen perusteella muutetaan tarvittaessa toimintatapoja.


ESTEETTÖMYYS SIIRTYMÄVAIHEISSA 


Muuramamen lukion lukiorakennus on valmistunut 1996. Opiskelijan fyysisen esteettömyyden takaamisessa olisi toivomisen varaa ainakin henkilöhissin osalta, sillä se puuttuu. Rakennuksessa on tosin tavarahissi, jota voi tarvittaessa käytää siirtymisessä ala- ja yläkerran välillä. Opiskelijoiden henkilökohtaisiin oppimisen erityisjärjestelyihin pyritään vastaamaan aina tilanteen mukaan. 

Oppimisessa esteettömyyttä tuetaan testaamalla opiskelijoiden luki-taidot lukion alussa. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään oppimisen esteet ja toimenpiteet niiden lievittämiseksi lukiolain mukaan. Esteettömyyden takaamiseksi lukioon tulevilta pyydetään tietoja peruskouluaikaisista tukitoimista ja tarvittaessa niiden taustatiedoista. Lukio tarjoaa erityisopetusta sitä tarvitseville. Ylioppilaskirjoituksia varten opiskelijalle tehdään tarvittaessa ylioppilastutkintolautakunnan kulloistenkin määräysten mukainen erityisjärjestelyhakemus, jonka edellytyksiä ja ohjeita noudatetaan jo opintojen aikana. Jatko-opintoihin hakeutuessa opiskelija saa tarpeen mukaan yksilöllistä ohjausta korkeakoulujen esteettömyydestä opintoihin hakeutumisessa, opintojen suorittamisessa ja ammatissa toimimisesta tarvittaessa asiantuntijan apua käyttäen. Tiedottaminen on kaikille tasapuolista.

 

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA MUURAMEN LUKIOSSA


1) Opiskelusuunnitelma 

Muuramen lukiossa osa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pakollisista opinnoista on jo valittu etukäteen ohjausryhmittäin. Näin pyritään jouhevaan opintojen aloittamiseen ja tämä järjestely helpottaa myös opiskelijoiden kotiutumista lukioon sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista. Kukin aloittava opiskelija tekee opintovalintansa ohjatusti ensimmäisen periodin aikana. Valintoja on mahdollisuus tarvittaessa muuttaa pitkin lukuvuotta. Jatkavat opiskelijat tekevät opintovalintansa edellisen lukuvuoden keväällä.

Erityisopettaja kirjaa Wilmaan mahdollisen tuen tarpeen. Syksyllä ryhmänohjaajat keskustelevat kaikkien ryhmäläistensä kanssa ja tarkistavat tilanteen, onko opiskelija tyytyväinen lukion alkuun. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan esimerkiksi opinto-ohjaajalle tai erityisopettajalle.

Ensimmäisen vuoden keväällä opinto-ohjaaja keskustelee kaikkien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Samalla tehdään yo-kirjoitussuunnitelma, mikä kirjataan Wilmassa olevaan henkiläkohtaisen opiskelusuunnitelman lomakkeeseen (HOPS-lomake). Tarvittaessa suunnitelmaan on mahdollista tehdä muutoksia. Lomakkeeseen kirjataan myös alustavat jatkokoulutustoiveet. Abiturienttivaiheessa lomakkeelle kirjataan hakusuunnitelma jatko-opintoihin. HOPS-lomakkeeseen voidaan kirjata myös tutustumiskäynnit oppilaitoksiin ja yrityksiin, samoin työkokemukset.

Opiskelijalla on oikeus tehdä 3,5 tai 4 vuoden opiskelusuunnitelma. Se tehdään aina yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa ja myös se kirjataan HOPS-lomakkeelle Wilmaan. Alaikäinen opiskelija täyttää myös paperisen lomakkeen siirtymisestä 3,5 tai 4 vuoden opiskelusuunnitelmaan. Suunnitelmaan tulee sekä opiskelijan että huoltajan allekirjoitus.

Aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaa rehtori yhteistyössä opinto-ohjaajan ja aineenopettajien kanssa.


2) Ylioppilastutkintosuunnitelma 

Muuramen lukiossa ylioppilastutkintosuunnitelmasta vastaa opinto-ohjaaja. Lisäksi rehtori ja aineenopettajat vastaavat osaltaan ylioppilastutkintoon ohjaamisesta. Suunnitelma tehdään jokaiselle opiskelijalle Wilmaan (Lomakkeet/Muurame HOPS). Se laaditaan ensimmäisen vuoden keväällä, jolloin opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen ensimmäisen vuoden opiskelijan kanssa lukio-opintojen sujumisesta, jatkosuunnitelmista ja niihin nivotaan myös yo-kirjoitusten hajauttamissuunnitelma. Ensimmäisena vuonna tehtyä suunnitelmaa voi muuttaa lukio-opintojen kuluessa. Muutoksetkin kirjataan Wilmaan.

Mikäli opiskelijalla on tarve erityisjärjestelyihin, niistä erityisopettaja tiedottaa opettajia ja kirjaa erityisjärjestelyt myös Wilmaan.

3) Jatko-opinto- ja urasuunnitelma

Muuramen lukiossa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma lukio-opintojen kuluessa. Se aloitetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana opinto-ohjaajan kanssa käydyssä keskustelussa ja sitä täydennetään opintojen aikana. Abivuonna kaikki opiskelijat käyvät keskustelemassa jatko-opinnoistaan opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaaja pitää abiturienteille oppitunteja ajankohtaisista hakuasioista sekä antaa päivitetyn oppaan, jossa on koottuna keskeiset hakuun liittyvät asiat. Tavoitteena on, että viimeistään opintojen loppuvaiheessa opiskelijalla on suunnitelma jatko-opintoja sekä mahdollisesti työelämää varten. Suunnitelma kirjataan Wilmaan kohtaan Lomakkeet/Muurame HOPS.

Lukion opinto-ohjauksen opintojaksot OP1 ja OP2 antavat tietoja ja taitoja jatko-opintosuunnitelman tekoon. Henkilökohtaisessa ohjauksessa pyritään hyödyntämään myös tietoja ja kokemuksia, joita opiskelija on saanut työpaikka- ja oppilaitosvierailuilla, koulussa käyneiltä vierailta sekä työpaikoistaan. 


4.2.1 Oppimisen tuki

Oppimisen tuki merkitsee opiskelijan yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamista sekä yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä tukiratkaisuja. Oppimisen tukea järjestetään opiskelijoille monipuolisesti, joustavasti ja vaihtoehtoisia menetelmiä hyödyntäen. Oppimisen tukea voidaan toteuttaa opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti sekä yksilö- että ryhmämuotoisesti.

Oppimisen tuen pääpaino on helposti saavutettavassa tuessa, jota annetaan opiskelijalle heti tuen tarpeiden ilmetessä ja jolla voidaan ennaltaehkäistä vaikeuksien kasautumista. Oppimisen tuki on tarkoitettu aineenopetuksen tueksi niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Tukitoimia ovat aineenopettajan antama tukiopetus, aineenopettajan ja erityisopettajan antama opetus sekä erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muun henkilöstön antama tuki ja ohjaus. Tukitoimia on annettava riittävästi, oikea-aikaisesti ja siten, että ne edistävät opiskelijoiden oppimista, osaamisen osoittamista, jatko-opintoihin siirtymistä ja hyvinvointia.

Aineenopettaja ottaa huomioon opiskelijan tuen tarpeet oppituntien suunnittelussa ja opetusjärjestelyissä, esimerkiksi valitsemalla monipuolisia opetusmenetelmiä ja eriyttämällä opetusta.

Opiskelijalla on oikeus saada tukiopetusta eli aineenopettajien antamaa opetusta ja ohjausta opiskelijan oppimiseen liittyviin tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Tukiopetusta voidaan antaa opiskelijalle, joka on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai joka tarvitsee muusta syystä tukea tai ohjausta lukio-opintojen suorittamiseksi. Tukiopetusta voidaan antaa myös opiskelutaitojen, kuten kielellisten, matemaattisten tai tietoteknisten valmiuksien, vahvistamiseksi taikka opiskelutekniikkaan liittyvien taitojen tukemiseksi. Tukiopetukseen voi sisältyä kielitaidon vahvistamista silloin, kun opiskelijalla on puutteellinen osaaminen  opetuskielen sanastossa tai kielen käytön tavoissa.

Osana oppimisen tukea tarjotaan erityisopettajan antamaa opetusta, tukea ja ohjausta. Tällaisesta erityisopettajan antamasta oppimisen tuesta ei tehdä lukiolain (714/2018) 28 b §:n mukaista erityisopetuksen hallintopäätöstä.

Erityisopettajan antama tuki voi olla esimerkiksi keskustelua opiskelijan tuen tarpeista ja opiskelua tukevista keinoista tai lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien testaamista.  Lisäksi erityisopettaja voi yhdessä opiskelijan kanssa etsiä tälle sopivia opiskelustrategioita sekä antaa tukea ja ohjausta opiskelutaitojen kehittämiseen, kokonaisuuksien jäsentämiseen, tehtävien aikatauluttamiseen ja valmiiksi saamiseen sekä itsenäiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun. Erityisopettaja voi tukea opiskelijaa konsultoimalla muita opettajia ottamaan huomioon opiskelijoiden tuen tarpeita. Tällainen erityisopettajan tuki on useimmiten riittävää niille opiskelijoille, joilla on esimerkiksi kapea-alaisia oppimisen vaikeuksia tai lukemisen ja kirjoittamisen tai matemaattisen hahmottamisen vaikeuksia.

Erityisopettajan antama oppimisen tuki voi olla myös ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjen tarpeen arviointia sekä lukioaikaisten oppimisen ja osaamisen osoittamisen tapojen ja erityisjärjestelyjen suunnittelua yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus kokeilla erityisjärjestelyjä lukio­-opintojen aikana, jotta niiden tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa eritysopettaja ohjaa tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

Lukiolain 28 §:n mukaan opiskelijan tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Opettajat arvioivat tuen tarvetta yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös muut tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat. Tuen tarpeen tunnistaminen voi perustua myös perusopetuslain (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) 40 §:n ja oppivelvollisuuslain (1214/2020) 23 §:n perusteella siirrettävään koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömään tietoon tai opettajien ja muun henkilöstön havaintoihin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten alkuseulontoja tai haastatteluja. Opiskelijaa on hyvä rohkaista myös itse kertomaan aineenopettajille, erityisopettajille tai opinto-ohjaajille sellaisista oppimisen vaikeuksistaan, jotka eivät välttämättä tule muutoin esille.

Opiskelija voi hakeutua itsenäisesti tai hänet voidaan ohjata tukitoimien pariin. Opiskelijalla ei kuitenkaan  ole velvollisuutta ottaa vastaan oppimisen tukea. Lukiokoulutuksen suorittaminen perustuu opiskelijan aktiivisuuteen ja oma-aloitteisuuteen opintojen edistämisessä. Oppimisen tukea ei ole suunnattu tilanteisiin, jossa opiskelija omavalintaisten tai luvattomien poissaolojen vuoksi jää jälkeen opinnoissaan. Tällöinkin tärkeää on ottaa huomioon oppimisen tuen tarpeen arvioinnissa opiskelijan elämäntilanne kokonaisuudessaan.

Opiskelijaa opettavat aineenopettajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat suunnittelevat tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. Tukitoimet voidaan tarvittaessa ja opiskelijan suostumuksella suunnitella yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimet ja niiden mahdolliset muutokset kirjataan opiskelijan pyynnöstä hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (lukiolaki 28 § 2 mom.). Tukitoimista vastaava opettaja tai opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on tieto mahdollisuudesta saada tukitoimet kirjattua. Hän voi samalla selvittää opiskelijan tahdonilmaisun kirjaamiseen. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opiskelijan oppimista ja hyvinvointia tuetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Opiskelija voi saada tarpeen mukaan oppimisen tukea ja ohjausta aineen- ja erityisopettajien ja opinto-ohjaajien lisäksi muulta henkilöstöltä, kuten opiskeluhuollon henkilöstöltä.

Osana oppimisen tukea opiskelijan oppimista voidaan edistää myös tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai eri oppiaineiden opiskeluun.

4.2.2 Erityisopetus

Opiskelijalla on oikeus erityisopetukseen, jos edellä kuvattu oppimisen tuki ei ole riittävää opiskelijan tuen tarpeeseen nähden ja hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi erityisopetusta lukion oppimäärän suorittamiseksi.

Todennetuilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sellaisia opiskelijan oppimista vaikeuttavia tekijöitä, jotka on tunnistettu joko perusopetuksen tai lukio-opintojen aikana. Nämä tekijät voivat johtua pitkäkestoisesta oppimisvaikeudesta, neuropsykiatrisesta vaikeudesta tai muusta oppimista haittaavasta vammasta tai sairaudesta. Muulla rinnastettavalla syyllä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelija tarvitsisi erityispedagogista tukea jonkin muun syyn kuin oppimisvaikeuksien, vamman tai sairauksien takia. Muu syy voi olla esimerkiksi vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvä syy, joka vaikeuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti opiskelua ja oppimista.

Mikäli opiskelija on perusopetuksen aikana saanut oppilaskohtaista tai erityistä tukea, hänen saamansa tukitoimet on kirjattu koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleviin opiskelijan tukea koskeviin asiakirjoihin. Nämä asiakirjat siirtyvät lukiokoulutuksen järjestäjälle oppivelvollisuuslain 23 §:n ja lukiolain 28 b §:n perusteella: perusopetuksen järjestäjän on toimitettava lukiokoulutuksen järjestäjälle perusopetuslain mukainen perusopetuksen päättyessä voimassa oleva oppimisen tukea tai erityisopetusta koskeva hallintopäätös. Lukiokoulutuksen järjestäjän on tällöin selvitettävä ja arvioitava opiskelijan erityisopetuksen tarve perusopetuksen aikana tehdyn päätöksen pohjalta.

Lukion aikana oppimisvaikeudet voidaan todentaa esimerkiksi seulojen ja testien perusteella. Osana arviointia voidaan tarvittaessa haastatella opiskelijaa ja häntä opettavia opettajia, jotta voidaan arvioida opiskelijan oppimisvaikeuksien vaikutukset opiskeluun sekä tarvittavat tukitoimet. Tarvittaessa oppimisvaikeuksien todentaminen tehdään yhteistyössä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa. Oppimisen tuen riittävyyttä voidaan arvioida esimerkiksi opiskelijan ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukaudella. Jos luvussa 4.2.1 kuvatut oppimisen tuen keinot arvioidaan heti lukio-opintojen alussa riittämättömiksi, erityisopetusta voidaan tarjota ja erityisopetuksen päätös tehdä tuen tarpeen perusteella jo lukion alkuvaiheessa. Silloinkin rinnalla voidaan käyttää muita oppimisen tuen keinoja, kuten tukiopetusta ja eriyttämistä.

Erityisopetusta antaa erityisopettaja, jonka kelpoisuudesta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta. Erityisopettaja vastaa erityispedagogisten tukitoimien tarpeen arvioinnista ja opiskeluun sekä osaamisen osoittamiseen liittyvien tukitoimien suunnittelusta. Erona luvussa 4.2.1 esiteltyyn erityisopettajan antamaan oppimisen tukeen on se, että hallintopäätökseen perustuva erityisopetus kohdentuu syvällisemmin todennettuihin oppimisvaikeuksiin tai muihin niihin rinnastettaviin syihin, eli se on systemaattisempaa ja tarkemmin tavoitteellistettua kuin oppimisen tuki. Tällainen erityisopetus voi olla esimerkiksi oppimisen tukeen nähden perusteellisempaa opiskelutaitojen ja -strategioiden opettamista, toiminnanohjausta tai tukea ajanhallintaan sekä itsenäiseen opiskelun tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Pääsääntöisesti olennaista on, että tukitoimia arvioitaessa luvussa 4.2.1 esiteltyä oppimisen tukea on kokeiltu monipuolisesti ja se on todettu riittämättömäksi opiskelijan tuen tarpeiden kannalta.

Erityisopettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. Niiden toteutuksessa ovat tarvittaessa mukana myös aineenopettajat ja opinto-ohjaajat. Erityisopetuksessa otetaan huomioon myös opiskelijan tarvitsemat erityisjärjestelyt osaamisen osoittamiseen liittyvissä tilanteissa lukiokoulutuksen aikana sekä ylioppilaskokeissa. Erityisopetus kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Keskustellessaan erityisopetuksen tukitoimista erityisopettaja voi selvittää opiskelijan tahdonilmaisun kirjaamiseen.

Lukioon hyväksyttävillä tulee olla riittävät edellytykset suoriutua lukion oppimäärän opinnoista. Lukiokoulutuksessa ei ole mahdollista poiketa oppimäärän mukaisista tavoitteista. Erityisopetuksessa tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä opiskeluhuollon sekä opiskelijan hoito- ja kuntoutusverkoston kanssa. Vammaisten opiskelijoiden tuen tarpeisiin vastaamiseksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Opiskelun poikkeavaa järjestämistä kuvataan luvussa 4.2.3.

Koulutuksen järjestäjä tekee hallintopäätöksen opiskelijalle annettavasta erityisopetuksesta. Hallintopäätös tehdään erityisopetuksen tarpeen ilmetessä tai opiskelijan tai alaikäisen opiskelijan huoltajan tai laillisen edustajan tuen tarvetta koskevan pyynnön tai tahdonilmaisun perusteella. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen sen mukaan, kuinka koulutuksen järjestäjä arvioi erityisopetuksen antamisen kriteerien täyttyvän. Opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Päätöksenteossa noudatetaan yleisiä päätöksentekoa koskevia säännöksiä, lähinnä hallintolakia (434/2003) ja kunnissa myös kuntalakia (365/1995).

Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan opintojen kuluessa ja tarvittaessa tukea vahvistetaan tai vähennetään. Erityisopetuksesta on myös mahdollista luopua ja tuki lakkauttaa, mikäli tuen tarvetta ei enää ole. Tällöin lakkauttamisesta tehdään hallintopäätös.

4.2.3 Opiskelun poikkeava järjestäminen ja avustajapalvelut

Lukiolain 29 §:n mukainen opiskelun poikkeava järjestäminen voi koskea myös oppimisen tukea tai erityisopetusta tarvitsevaa opiskelijaa. Opiskelun poikkeava järjestäminen ei tarkoita poikkeamista lukiokoulutuksen oppimäärän tavoitteista, vaan sitä, että opiskelijan opiskelu oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksesta säädetään sekä paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Poikkeavat järjestelyt voidaan tehdä opiskelijan hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan. Poikkeavat järjestelyt tehdään vain niiltä osin kuin ne ovat välttämättömiä. Ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan monipuolisesti. Tukea tarvitsevalle opiskelijalle turvataan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjallinen tuottaminen on haastavaa. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Osaamisen osoittamisessa käytettäviä yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen, pienryhmätilan käyttäminen, materiaalin kirjasinkoon suurentaminen tai mahdollisuus käyttää erillistä näyttöä. Opiskelijan tarpeiden mukaan voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia erityisjärjestelyjä. Ylioppilaskokeiden mahdollisia erityisjärjestelyjä varten opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkintolautakunnalta.

Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan vammaispalvelulain tai muun lain mukaisia avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita. Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten tai tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen rinnalla opiskelijalla on oikeus saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 15 §:n ja 16 §:n mukaisesti.

Paikalliset kirjaukset: Lukion oppimisen tuki ja erityisopetus

Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan oppimisen tuen ja erityisopetuksen järjestäminen käytännössä seuraavissa asioissa:

  • tukitoimista, erityisopetuksesta ja niitä koskevista oikeuksista tiedottaminen opiskelijoille ja huoltajille

  • tukitoimien ja erityisopetuksen tarpeen arviointi

  • tukitoimien ja erityisopetuksen kirjaaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan

  • oppimisen tuen ja erityisopetuksen toteuttaminen

  • tuen ja erityisopetuksen toteutumisen seuranta ja arviointi

  • erityisopetuksen päätös

  • opiskelijan ja huoltajan kuuleminen erityisopetuksen päätöksessä

  • yhteistyö, vastuut ja työnjako edellä mainituissa asioissa.


Muuramen paikallinen kirjaus: 

Tukitoimien tavoite ja periaate

Muuramen lukion arvot aktiivisuus, vastuullisuus, hyvinvointi ja yhteisöllisyys luovat perustan myös oppimisen tuen rakentumiselle. Lukion oppimista tukevassa toiminnassa oleellista on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, ennakoivat tukitoimet, tuen seuranta ja koko henkilöstön sitoutuminen oppimisen tuen järjestämiseen. Tuen tarkoituksena on lisätä opiskelijan hyvinvointia ja jaksamista sekä mahdollistaa lukio-opinnoista suoriutuminen. Oppimista tuetaan monipuolisesti opetushenkilöstön yhteistyönä sekä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa opiskelijan suostumuksella. Pääpaino helposti saavutettavassa tuessa. 

Erityisopetuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata opiskelijaa yksilöllisesti oppimisen ja opiskelun haasteissa. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen tärkeä periaate on kohdata nuori yksilönä ja suhtautua oppimisen haasteisiin kannustavasti sekä myönteisesti. 

 

Tukitoimista, erityisopetuksesta ja niitä koskevista oikeuksista tiedottaminen opiskelijoille ja huoltajille

On tärkeää, että sekä opiskelijoilla että heidän huoltajillaan on ajantasainen tieto siitä, miten ja millaista tukea opiskelijalla on mahdollisuus saada opintojensa edistämiseen. Näistä tiedotetaan mahdollisimman monikanavaisesti muun muassa Wilmassa, sosiaalisessa mediassa, viikkotiedotteilla, lukion kotisivulla ja ryhmänohjaajan sekä aineenopettajien tunneilla. Lisäksi tukitoimista tiedotetaan opinto-oppaassa, OPO 1 -kurssilla ja Abi-infossa, jossa tiedotetaan tuen mahdollisuuksista ylioppilaskirjoituksissa.

Perusopetuksen järjestäjän on toimitettava lukiokoulutuksen järjestäjälle perusopetuslain mukainen perusopetuksen päättyessä voimassa oleva oppimisen tukea tai erityisopetusta koskeva hallintopäätös. Yläkoulujen opinto-ohjaajat ja/tai erityisopettajat tiedottavat tarvittaessa lukion opinto-ohjaajaa/erityisopettajaa muusta oppimisen tuen tarpeesta. Lukiolla järjestetään tuen tarpeesta tiedottamiseen varattu tilaisuus, josta tiedotetaan niiden yläkoulujen opinto-ohjaajia/erityisopettajia, joiden oppilaitoksista on otettu opiskelijoiksi oppilaita. Tuen tarvetta arvioidaan lukion alkuvaiheessa mm. erilaisin kartoituksin ja testein. Tarvittaessa lähtökoulun opinto-ohjaajalta/erityisopettajalta pyydetään lisätietoa näiden kartoitusten ja testien tulosten pohjalta.

 

Tukitoimien ja erityisopetuksen tarpeen arviointi

Opiskelijan tuen tarpeen arviointi perustuu paitsi nivelvaiheen tiedonsiirtovaiheessa aiemmista oppilaitoksista saatuihin tietoihin, myös opintojaksojen aikaiseen jatkuvaan seurantaan sekä opiskelijan itsearviointiin. Tuen tarvetta arvioidaan lukion alkuvaiheessa mm. erilaisin kartoituksin ja testein, kuten matematiikan lähtötasotestin, lukiseulan ja tarvittaessa yksilötestien avulla.  Mikäli opiskelijalla havaitaan matematiikan ensimmäisen kurssin ja lähtötasotestin perusteella puutteita matematiikan perustaidoissa, hänet ohjataan matematiikan tukikurssille. Tarvittaessa lähtökoulun opinto-ohjaajalta/erityisopettajalta pyydetään lisätietoa näiden kartoitusten ja testien tulosten pohjalta. Myös opiskeluhuollon henkilöstöä voidaan konsultoida tukitoimien tarpeen arvioinnin yhteydessä. Opinto-ohjauksen rooli prosessissa on kuvattu tarkemmin Muuramen lukion ohjaussuunnitelmassa.

 

Lukio-opintojen aikana jokainen opettaja arvioi opiskelijan tuen tarvetta muun muassa tuntitöiden ja osaamisen näyttöjen perusteella. Erityisesti kesken jääneet ja hylätyt opintosuoritukset indikoivat oppimisen tuen tarpeesta, mutta on tärkeää huomioida myös huoltajan ja opiskeluhuoltohenkilöstön huomiot opiskelijan oppimisesta ja hyvinvoinnista. Ryhmänohjaaja tarkastelee ryhmänsä suorituksia jaksokohtaisesti. Mikäli opiskelijan suoriutuminen opinnoista herättää huolta, huolen ja tuen tarpeen voi tuoda esiin opiskelija itse, huoltaja, aineenopettaja ja erityisopettaja tai opiskeluhuollon henkilö. Tuen tarpeen voi tuoda esille kenelle tahansa, joka on velvollinen opiskelijan luvalla viemään asiaa eteenpäin tarvittavan tuen saamiseksi. 

Mikäli opiskelijalla todetaan esimerkiksi lukivaikeus, hänelle voidaan hakea erityisopettajan ja aineenopettajien lausunnoilla ylioppilaskokeisiin erityisjärjestelyitä, kuten lisäaikaa. Erityisjärjestelyiden hakeminen edellyttää oppiainekohtaista seurantaa tukitoimien toimivuudesta. Opiskelijalla on samoilla perusteilla oikeus lisäaikaan tai muihin erityisjärjestelyihin koko lukio-opintojen ajan esimerkiksi oppitunneilla ja koetilanteissa. 

 

Tukitoimien ja erityisopetuksen kirjaaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan

Tukiopetus ja muut yleiset oppimisen tukimuodot kirjataan Wilmaan tukitoimien välilehdelle. Oppimisen ja opiskelun tuki -lomakkeelle kirjataan opiskelijan suostumuksella opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) ja yksilölliset tukitoimet sekä merkitään opiskelijan tahdonilmaus tietojen kirjaamiseen. Lomakkeissa on tärkeää huomioida, kenellä on oikeus tarkastella kirjattuja tietoja.

 

Oppimisen tuen ja erityisopetuksen toteuttaminen

Opetuksessa toteutettavia pedagogisia tukitoimia tulee hyödyntää monipuolisesti. Tällaisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi

  • opetuksen eriyttäminen
  • ryhmä- ja yksilömuotoinen tukiopetus
  • tukipajat
  • vertaisoppiminen
  • yksilölliset arviointimenetelmät ja -opetusjärjestelyt
  •  opetuskielen tukiopetus
  • opiskelutaitojen ja -strategioiden vahvistaminen
  • oppituntien strukturointi
  • laajojen kokonaisuuksien pilkkominen
  • monipuoliset tavat osoittaa osaamista
  • mallintaminen ja jäsentämisen apukeinot

 

Oppimisen tuki on myös opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistamista ja niiden hyödyntämistä oppimisessa ja opiskelussa mahdollisuuksien mukaan. Erityisopetusta osana oppimisen tukea voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena tai yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena ja yksilöllisenä tukena. Työote on luonteeltaan konsultatiivista ja oppilaan valmiuksia vahvistavaa.

Mikäli oppilaalla on systemaattista, todennettuun oppimisvaikeuteen perustuvaa yksilöllisen tuen tarvetta, erityisopettaja suunnittelee tukitoimet yhteistyössä aineenopettajien ja opiskelijan kanssa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan suostumuksella henkilökohtaiseen oppimissuunnitelman (ks. kappale ”Tukitoimien ja erityisopetuksen kirjaaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan”).

 

Tuen ja erityisopetuksen toteutumisen seuranta ja arviointi

Tuen ja erityisopetuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan aktiivisesti opiskelijan lukio-opintojen aikana ja niitä muokataan tarvittaessa opiskelijan tuen tarpeita paremmin vastaaviksi. Jokainen aineenopettaja seuraa oman aineensa opiskelun osalta tukitoimien tarvetta, niiden käyttöä ja hyötyä. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen edistymistä jaksokohtaisesti. Mikäli opiskelija on siirtynyt Muuramen lukioon kesken lukuvuoden, on tärkeää huolehtia, että tieto perusopetuksen aikana todetuista oppimisen haasteista siirtyy erityisopettajalle.  

 

 Erityisopetuksen päätös

Erityisopettaja valmistelee ja perustelee erityisopetuksen päätöksen yhteistyössä opiskelijan opintojen kannalta keskeisten aineenopettajien kanssa. Erityisopettaja vastaa myös siitä, että opiskelijaa ja huoltajaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä.  Päätös kirjataan Opetushallituksen mallin mukaiselle lomakkeelle ja Wilmaan. Rehtori tekee erityisopetuksesta hallintopäätöksen. Tuen tarpeen muuttuessa erityisopetuksen päätös voidaan purkaa samoin käytäntein.

 

4.3. Opiskeluhuolto

Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain (714/2018) mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) käsitettä opiskeluhuolto. Oppilaitoksesta käytetään soveltuvissa kohdissa myös ilmaisua lukio. Mitä jäljempänä todetaan hyvinvointialueesta, koskee myös Helsingin kaupunkia (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 1 §, muutettu lailla 377/2022).

Tässä luvussa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määrätyn koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta (lukiolaki 714/2018 12 § ja 32 § sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 §). Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 9§). Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista ja lukiolaki 714/2018 2 §, muutettu lailla 165/2022).

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 3 §, muutettu lailla 377/2022). Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 § ja 3 §.) Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna, jolle koulutuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelun on oltava helposti opiskelijoiden saavutettavissa. (Terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 §, muutettu lailla 377/2022).

4.3.1. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja paikallisesti päätettävät asiat

Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 14 §). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa (terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a §).

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä oppilaitoskohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista oppilaitoksissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten oppilaitosten toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

1) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin oppilaitokselta. Tiedot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden opiskelijoiden ja lukioyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 §).

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi oppilaitosyksiköiden määrä ja oppilaitosten opiskelijamäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös opiskelijoilta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisilta.

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Koulutuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut) henkilötyövuodet.

2) Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa lukiokoulutuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti kuuluu yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 6 §.) Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu lukioyhteisön hyvinvoinnista (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 §).

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • opiskelijoiden ja lukioyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset

  • oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14§ (1501/2016)

  • koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

  • tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen

  • yhteistyö ja käytänteet oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa (terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 § ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 388/2011 12 §).

Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 5 §). Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään opiskelijan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan suostumukseen (lukiolaki 714/2018 58 § ja Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.) Opiskelijan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 18 §). Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä (EU:n tietosuoja-asetus (679 /2016), tietosuojalaki (1050/2018), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), lukiolaki 714/2018 58 §, laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 22 §, muutettu lailla 377/2022, ja 23 §.)

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • opiskelijan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 16 §, muutettu lailla 377/2022).

  • yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 19 §)

  • opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 20 §, muutettu lailla 377/2022 ja 21 §)

  • tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai opiskelijan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä (lukiolaki 714/2018 41 §, muutettu lailla 165/2022)

  • opiskelijan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet oppilaitoksessa.

  • opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

 

3) Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 4 §). Opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022)

  • lukion opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

  • yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 11 §)

 

4) Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus (lukiolaki 714/2018 40 §). Turvallisuuden varmistaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle (lukiolaki 714/2018 40 §, muutettu lailla 165/2022). Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan opiskelijan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 23 §, lastensuojelulaki 471/2007 25 § ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014 35 §).

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

Paikalliset kirjaukset opiskeluhuolto

  1. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELUHUOLTOPALVELUT

    1.1. Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen

Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta koordinoi koulujen oppilas- ja opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon palveluja. Muuramen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Lastensuojelulaki 417/2007) on kirjattu strategiset linjaukset ja kehittämisen painoalueet neljän vuoden jaksoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta, toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.

Opiskeluhuollon opetussuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.  Lapsi ja perhe -ryhmän ohjausryhmä toimii opiskeluhuollon ohjausryhmänä.

Oppilas- ja opiskeluhuollon tavoitteet ovat yhtenevät Muuramen kunnan strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat 1) tehokas ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin sekä elämänlaadun edistäminen, 2) joustavat, oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut sujuvan arjen turvaamiseksi sekä 3) oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen. Oppilas- ja opiskeluhuollon visio on sujuvasti toimiva opiskeluhuolto varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Keski-Suomen hyvinvointialue tuottaa lukiokoulutuksen psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Psykologit, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat tekevät lukuvuosittain työjärjestyksen, jonka mukaan he työskentelevät nimetyillä kouluilla.

Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulussa työskentelevät aikuiset. Opiskeluhuoltotyöhön osallistuu tarvittaessa myös koulun ulkopuoleisia toimijoita tiiviissä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Tuen, ohjauksen ja opiskeluhuollon tärkeimmät toimijat on kuvattu liitteessä Tuen tärkeimmät toimijat. Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huolen havaitsija ottaa huolen puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa, minkä jälkeen hän on ottaa yhteyttä opiskelijan tarvitsemaan palveluun yhdessä nuoren kanssa. Myös opiskeluhuollon toimijat ovat aktiivisia toimimaan havaitessaan huolenaiheita niin yhteisö- kuin yksilötasolla. Opiskelija tai hänen huoltaja voi pyytää keskustelutukea opiskeluhuollon psykologilta tai kuraattorilta. Lisäksi opiskelijalla on mahdollista olla yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon arkipäivisin virka-aikana.

Opiskelijoille tiedotetaan lukion yhteisöllisyyttä tukevista toiminnoista sekä opiskeluhuollon palveluista aktiivisesti mm. opinto-ohjauksen tunneilla, vanhempainilloissa, opinto-oppaassa, ilmoitustauluilla, sähköisesti ja päivänavauksissa. Opiskeluhuoltohenkilöstö osallistuu vanhempainiltoihin erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Opiskeluhuollosta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyökumppaneille on rehtorin ja opiskeluhuollon toimijoiden vastuulla. Opiskeluterveydenhuollon, psykologin ja koulukuraattorin yhteystiedot löytyvät koulun ja kunnan nettisivuilta sekä lukuvuositiedotteesta. Lukion 1.vuoden opiskelijat opiskelijat käyvät tutustumassa opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon tiloihin syyslukukaudella.

1.2. Opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tämän lisäksi opiskelijalla on oikeus saada yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Monialainen yhteistyö on opiskeluhuollossa keskeistä niin yhteisöllisessä kuin yksilöllisessä opiskeluhuollossa.

Kodin, koulun ja opiskeluhuollon yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus. Huoltajien ja opiskelijoiden osallisuus lukion opiskeluhuoltoon toteutuu oppilaskunnan, nuorten ryhmien sekä lukion vanhempainkerhon kautta. He voivat esittää lukion opiskeluhuoltoryhmään käsiteltäviä asioita. Opiskelijoiden ja vanhempien edustajat ovat kiinteä osa opiskeluhuoltoryhmää.

Lukio tukee kodin kasvatusvastuuta myös opiskeluhuoltoasioissa. Huoltajalta toivotaan aktiivista yhteydenpitoa nuorensa asioissa ryhmänohjaajaan ja opiskeluhuollon toimijoihin. Yksilön opiskeluhuoltotyössä opiskelijoita ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti opiskeluhuollollisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskeluhuollon toimijat pitävät huolta, että nuori ja huoltaja tulevat kuulluksi omassa asiassaan.

Opiskeluhuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä tekevät lukion opiskeluhuoltoryhmä yhteistyössä Lapsi ja perhe -ryhmän ohjausryhmän kanssa. Vuosittain kevätlukukaudella pidetään vähintään yksi kaikkien koulujen oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmien tapaaminen, jolloin keskustellaan yhteisistä linjauksista ja seuraavan lukuvuoden yhteisestä teemasta oppilas- ja opiskeluhuollollisissa kysymyksissä.

2. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT

2.1. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi

Hyvän työilmapiirin perustana ovat selkeät koulupäivän käytänteet sekä lukion suoritus- ja arviointiohjeet, jotka on kuvattu opinto-oppaassa ja opetussuunnitelmassa. Nämä asiat käydään läpi uusien opiskelijoiden kanssa lukion alkuvaiheessa opinto-ohjauksen tunneilla. Hyvän ilmapiirin parantamiseksi lukiossa järjestetään monenlaisia yhteishenkeä nostattavia tapahtumia, joiden järjestämisessä opiskelijoilla on keskeinen rooli. Tutortoiminnan tavoitteena on mm. helpottaa uusien opiskelijoiden sopeutumista lukioon sekä järjestää viihtyvyyttä lisääviä tapahtumia.

Lukion alkuvaiheessa uusille opiskelijoille järjestetään tervetulotilaisuus ja vähän myöhemmin ns. tsemppipäivä. Molempien tapahtumien tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa ja ryhmäyttää heitä. 

Liikkuva opiskelu -hankkeen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikkuva toimintakulttuuri, hyvinvointi ja jaksaminen ovat keskeiset teemat. Liikkatutorit järjestävät välituntitapahtumia ja kaksoistuntien välillä pidetään taukoja, esim. taukojumppaa, istumisen vähentämiseksi.

Opettajat vastaavat psyykkisestä turvallisuudesta seuraamalla sitä, että jokaisella opiskelijalla on oikeus häiriöttömään opiskeluun. Esim. kiusaamistapauksiin puututaan mahdollisimman nopeasti. Opiskelijat perehdytetään tukiverkoston toimintatapoihin lukion alussa, jotta he osaavat tarvittaessa hakea apua. Lisäksi koulussa on laadittu ympäristöohjelma, jolla pyritään edistämään koulun toimintoja kestävän kehityksen kannalta. Sosiaalisesti kestävä kehitys otetaan huomioon yhä enemmän koulun toiminnoissa.

Lukiossa on turvallisuussuunnitelma. Jokaisen lukuvuoden alussa toisessa opettajainkokouksessa käydään läpi kriisiryhmän kokoonpano ja kerrataan menettelytavat hätätilanteessa. Näin pidetään yllä henkilöstön valmiutta toimia poikkeustilanteessa. Myös opiskelijoiden kanssa ryhmänohjauksessa käydään vuosittain turvallisuuteen liittyvät pääasiat läpi. Vuosittain järjestetään harjoitukset, kuinka toimia uhkatilanteessa ja palohälytyksen soidessa.

Erilaisten kyselyiden, kuten hyvinvointi- ja terveyskyselyn kautta saadaan palautetta siitä, mihin toimintaa tulee suunnata. Lisäksi muutaman vuoden välein koululla tehdään ympäristöolojen kartoitus. 

  1. 2. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi

Muuramen lukiossa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat voivat olla vaikuttamassa kaikkiin koulun käytänteisiin ja toimintaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä kehittämisehdotuksia tai vaatia oikaisua, mikäli joku asia ei menekään yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Tätä varten on laadittu lomake. Aloitteet käsitellään opettajainkokouksessa.

Opiskelijat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen myös opiskelijakuntatoiminnan kautta. Opiskelijoiden edustaja on mukana opettajainkokouksessa, vanhempainkerhossa ja yhteisöllisessä opiskelijahuoltoryhmässä sekä tilanteen mukaan myös muissa työryhmissä. Lukiolaisilla on myös mahdollisuus osallistua Muuramen kunnan nuorisovaltuuston toimintaan.

  1. 3. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi

Huoltajat voivat seurata nuorensa opintojen etenemistä ja poissaoloja Wilman kautta. Lisäksi Wilma toimii kodin ja koulun välillä molempiin suuntiin tiedotuskanavana ja mahdollisuutena ottaa helposti yhteyttä. Lukio järjestää myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden huoltajille vanhempainillan. Lukiossa toimii vanhempainkerho, joka kokoontuu 4 kertaa lukuvuodessa. Kerhon tavoitteena on elää lukiolaisten rinnalla ja tukea koulupolkua ja osallistua tarvittaessa lukion toimintaan (Wanhojen tanssit, kyyditykset, vieraat ulkomailta, majoitus, teemapäivät jne.). Vanhempainkerho osallistuu myös aina lakkiaisiin jollakin tavalla (kukitus, stipendi, juhlamaljat, puhe).

Koulu tiedottaa aktiivisesti tapahtumista ja toiminnasta sosiaalisen median kautta.


2.4. Opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat, käytännöt ja opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen

Lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kartoittaa opiskelijahuollon tarpeita ja organisoi opiskelijahuollollista työnjakoa koulussa. Se arvioi ja seuraa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. 

Ryhmän kutsuu koolle ja sitä vetää rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, koulupsykologi, vanhempien edustaja sekä opiskelijoiden edustaja. Lisäksi ryhmässä voi asiasta riippuen olla mukana mm. aineenopettaja, ryhmänohjaaja tai muita yhteistyökumppaneita.

Lukion opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista pidetään muistiota, joka lähetetään kaikille ryhmän jäsenille ja tarpeen mukaan asioita viedään kohdennetusti opettajakunnalle, vanhempainkerholle tai opiskelijakunnan hallitukselle.

2.5. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa.

Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja nuorten osallisuutta edistetään yhdessä kunnan ja seurakunnan nuorisotyön sekä Innolan ja järjestöjen kanssa.

Lukiolaiset voivat saada töitä Innolan Duuniringin kautta. Innolan valmentaja ohjaa myös lukion työosuuskunta Kisällin talousvastaavaa. Innolan kautta lukiolaiset voivat saada myös perehdytystä kesätöihin.

Seurakunnan nuorisotyöntekijät käyvät säännöllisesti lukiolla kuulostelemassa nuoria ja tapaamassa heitä. Nuorisopalvelut ohjaavat nuorisovaltuustoa, jonka jäseninä on lukiolaisia ja yläkoululaisia. Kriisien yhteydessä seurakunta avustaa lukiota järjestämällä mahdollisuuksia tulla keskustelemaan ja kertomaan huolistaan.

Muurame on mukana Ankkuritoiminnassa, jonka tavoitteena on varhainen puuttuminen moniammatillisesti nuoren tilanteeseen. Toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia ja ennalta ehkäistä rikoksia. Ankkuritiimi järjestetään useamman kunnan yhteisenä palveluna ja siihen kuuluu eri alueilta poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen asiantuntijat. Ankkuritiimi tekee yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Muuramesta Ankkuritoimintaan osallistuu yläkoulun koulukuraattori. 


Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä hätäkeskukseen yleiseen hätänumeroon (112).

Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään turvallisuussuunnitelman päivityksen ja turvakoulutusten yhteydessä. Poliisi tarkastaa ja antaa lausuntonsa lukion turvallisuuskansiosta.

 

2.6. Terveysneuvonnan ja terveystiedon välinen yhteistyö

Yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja terveystiedon opetuksen kanssa järjestetään teemapäiviä tai tietoiskuja ajankohtaisten aiheiden mukaan, mm. ehkäisevästä päihdetyöstä. Tarkemmat terveystiedon tavoitteet ja sisällöt löytyvät terveystiedon oppiainekohtaisesta opetussuunnitelmasta.

Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, opiskeluhuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.


2.7. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

Opiskelijan poissaolot koulutyöstä kirjataan sähköiseen järjestelmään, josta huoltaja näkee ajantasaisen tilanteen. Koulutyöstä poissaoloja voi syntyä sairauden, luvallisen tai luvattoman poissaolon myötä. Poissaolot selvitetään sähköisessä järjestelmässä. Alle 18-vuotiaan poissaolon selvittää huoltaja. Yli 18-vuotias voi selvittää poissaolonsa itse. Poissaolosta voi edelleen antaa myös kirjallisen selvityksen, esim. terveydenhoitajan todistuksen. Mikäli opiskelija joutuu muun kuin sairauden takia poissa koulusta, on asiasta sovittava etukäteen joko aineenopettajan, ryhmänohjaajan tai rehtorin kanssa. Luvan poissaoloihin voi myöntää aineenopettaja, ryhmänohjaaja tai rehtori Muuramen kunnan hallintosäännön mukaan. Huoltaja ei voi myöntää nuorelleen vapautusta koulutyöstä. Selvittämättömät ja aiheettomat poissaolot voivat vaikuttaa heikentävästi arviointiin tai ne voivat johtaa kurssin keskeytymiseen.

Aineenopettaja seuraa poissaoloja oman kurssinsa osalta. Mikäli poissaoloja on useita ja niitä ei ole selvitetty, aineenopettaja keskustelee poissaoloista opiskelijan kanssa ja tarvittaessa on yhteydessä myös huoltajaan. Opiskelijan kurssi keskeytyy, mikäli hän ei pysty hän saavuttamaan kurssin tavoitteita poissaolojensa takia.

Ryhmänohjaaja seuraa ryhmäläistensä kokonaispoissaolojen määrää. Poissaolojen lisääntyessä ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja on tarvittaessa yhteydessä myös huoltajaan. Mikäli opiskelijan poissaolot ylittävät lukuvuodessa 60 tuntia, ryhmänohjaaja kutsuu koolle yksilön opiskelijahuoltoryhmän. Ryhmän kokoonpano päätetään tilanteen mukaan ja siitä sovitaan myös opiskelijan kanssa.

Opiskelija-asiain pedagoginen palaveri pidetään joka jakso arvioinnin valmistuttua. Palaveriin osallistuvat opettajat, opinto-ohjaaja, rehtori ja erityisopettaja. Ryhmänohjaaja perehtyy oman ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloihin ja opintojen etenemiseen. Mikäli niissä ilmenee ongelmia, palaverissa sovitaan, kuka tai ketkä keskustelevat opiskelijan kanssa.


2.8. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rakentamista kaikille sopivaksi. Kyse on palveluiden yhtäläisestä saavutettavuudesta.

Tavoitteena on esteetön, terveellinen ja turvallinen oppilaitos, jossa opetus on helposti saavutettavissa. Tapaturmia pyritään ehkäisemään tilojen ja piha-alueiden kunnossapidolla. Koulutyön suunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat.

Lukion turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu toimintaohjeet onnettomuuksien, tapaturmien ja läheltä piti –tilanteiden varalle (kohta 6). Opiskelijat ovat tapaturmien osalta vakuutettuja. Lisäksi toimenpiteet turvallisuuden ylläpitämiseksi on kirjattu turvallisuussuunnitelmaan.

Koulupäivän aikana tarvittava ensiapu järjestyy yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskuksen kanssa.

2.9. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäisemistä ja käyttöön puuttumista koulussa ohjaavat seuraavat lait:

    • lastensuojelulaki (2007/417)
    • tupakkalaki (2010/ 698)
    • alkoholilaki (1994/143)
    • huumausainelaki (2008/373)
    • päihdehoitolaki (1986/41)

Koulun ehkäisevää päihdetyötä Muuramessa koordinoi lasten ja nuorten päihdetyöryhmä, johon kuuluu koulukuraattori, koulupsyykkari ja jäseniä kaikilta kouluasteilta, kouluterveydenhuollosta, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöstä, etsivästä nuorisotyöstä sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Päihdetyöryhmä suunnittelee ehkäisevää päihdetyötä lukuvuosi kerrallaan. Työryhmä seuraa koulujen päihdetilannetta ja reagoi siihen. Työryhmä saa tietoa koulun päihdetilanteesta kouluterveyskyselyistä ja laatii täydentäviä kyselyitä, mikäli tarvetta ilmenee. Työryhmä tiedottaa ajankohtaisista koulutuksista sekä pitää yhteyttä eri yhteistyötahoihin. Työryhmä toteuttaa erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja päihteettömyyttä tukevaa ryhmätoimintaa koulussa.

Päihdekasvatus pohjautuu koulun opetussuunnitelmaan ja sitä toteuttavat opettajat, rehtorit, lasten ja nuorten päihdetyöryhmä sekä mahdollisesti ulkopuoliset tahot. Oppiaineista mm. terveystieto ja biologia sisältävät päihdekasvatusta.

Merkittävä osa ehkäisevää päihdetyötä ovat koulun käytännöt (mm. poissaolojen seuranta), opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta (oppilaskuntatoiminta, tutortoiminta), opiskeluhuollon käytännöt, yhteistyö huoltajien kanssa (mm. vanhempainillat, vanhempainyhdistys) sekä yhteistyö muiden toimijoiden (koulupoliisi, järjestöt).

Oppilaitoksen alueella ja koulun toiminnassa on tupakan, nuuskan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö kielletty. Koulussa tai koulun tapahtumassa kukaan ei voi olla päihteiden vaikutuksen alaisena. Lukion turvallisuussuunnitelmassa on selvitetty puuttumismalli tilanteisiin, jos epäillään opiskelijan olevan alkoholin tai huumeiden vaikutuksenalaisena. Tupakoinnista tai nuuskan käytöstä koulun alueella seuraa aina kirjallinen varoitus.

Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset puuttuvat nuoren tupakan, alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön välittömästi. Asia otetaan puheeksi opiskelijan kanssa ja alle 18-vuotiaan kohdalla otetaan yhteys huoltajaan, jos alaikäisellä ei ole painavaa syytä kieltää yhteydenottoa. Tarvittaessa asia käsitellään myös yksilön opiskeluhuoltoryhmässä. Päihteiden käytön opiskelijakohtainen ehkäisy ja arviointi ovat osa kouluterveydenhuollon terveystarkastusta. Lastensuojeluilmoitus tehdään alle 18-vuotiaiden osalta, mikäli opiskelija on ollut esim. päihtyneenä kouluaikana.

2.10. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Lukion turvatiimi päivittää turvallisuussuunnitelmaa. Lukuvuoden ensimmäisessä opettajainkokouksessa käydään läpi koko turvallisuussuunnitelma. Ryhmänohjaustunnilla käydään uusien opiskelijoiden kanssa perusteellisesti läpi turvasuunnitelman keskeiset asiat ja jatkavien opiskelijoiden kanssa kerraten. Joka vuosi järjestetään myös turvatiimin suunnittelemat harjoitukset, kuinka toimia uhkatilanteessa ja palohälytyksen soidessa.

Erityisesti ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja hyvinvointia ja ottaa tarvittaessa huolensa puheeksi. Opiskelijoiden tilanteesta raportoidaan jokaisen jakson jälkeen opiskelija-asioiden palaverissa.

Opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen uuden opiskelijan kanssa ensimmäisen lukuvuoden aikana sekä aina tarvittaessa. Myös ryhmänohjaaja käy lyhyen tutustumiskeskustelun jokaisen ryhmäläisensä kanssa lukion alussa. Käytännössä lukion opiskelija voi ongelmatilanteissa kääntyä kenen tahansa lukion työntekijän puoleen ja jokaisen työntekijän velvollisuus on auttaa opiskelijaa tai ohjata häntä saamaan apua joltain asiantuntijalta. Lukiossa on kehitetty ryhmänohjaustuntien sisältöjä painottaen yhä enempi ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja opiskelijoiden toistensa tuntemista. Tiedottamisen sijaan korostuu keskustelu.

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastus tehdään kolmen vuoden välein ja siinä todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja.

Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.

2.11 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma.

[Lukiolaki 21 § (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 §]

Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoidenkeskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

  1. 11.1. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen (yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla)

Kiusaamisella ja väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai samaan aikaan. Koulukiusaamisella ja -väkivallalla tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka yksi tai useampi henkilö kohdistaa yhteen uhriin tai ryhmään. Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta voivat ilmetä monin tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä, tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Koulussa voi esiintyä myös sukupuolista häirintää ja ahdistelua. Väkivalta otetaan puheeksi aktiivisesti opiskeluhuollon palveluissa.

Kiusaamisen ehkäisy edellyttää ryhmä- ja yhteisötason toimintaa, koska kiusaajan toimintaa tukee muiden kannustus, vaikeneminen tai syrjässä pysyminen. Kiusaamiseen tulee puuttua heti!

Kiusaamistapauksesta tai kiusaamisen epäilystä tehdään heti ilmoitus rehtorille, joka tutkii asiaa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Muuramen lukion toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi sekä nuorta koskevassa väkivaltatilanteessa tai seksuaalirikosepäilyssä on koulun turvallisuuskansiossa.

Yli 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla menetellään samoin, paitsi ei tehdä lastensuojeluilmoitusta.

Tavoitteena on saada opiskelijalta lupa ottaa yhteys vanhempiin ja tarvittaessa myös sosiaalitoimeen.

Häirintä on huonoa, epäasiallista kohtelua, joka voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena tai seksuaalisena häirintänä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä. Häirintää voi tapahtua myös netissä tai tekstiviesteillä.

Häirintään suhtaudutaan Muuramen kouluissa vakavasti ja siihen pyritään puuttumaan välittömästi. Häirintää ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin. Häirintään puuttuu ensiksi se aikuinen, jonka tietoon häirintä tulee. Hän selvittää tilannetta ja puhuttelee häiritsijää. Tarvittaessa ja vakavissa häirintätilanteissa edetään kiusaamisen puuttumismallin mukaisesti.

Lukiossa tehdään ajoittain kiusaamiskysely opiskelijoille ja kolmen vuoden välein tehdään tasa-arvokysely. Vuosittain tehdään hyvinvointikysely opiskelijoille. Kouluterveyskyselyssä tulee myös näitä teemoja esille. Kaikkien em. kyselyiden tuloksia käsitellään sekä opiskelijoiden, vanhempien että opettajien kesken. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kaikkien luettavissa Wilmassa. Tulosten pohjalta ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.

2.11.2. Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta

Mikäli esille tulee kiusaamiseen, väkivaltaan tai häirintään liittyvä tapaus, siihen puututaan välittömästi. Se työntekijä, joka on saanut tiedon asiasta, keskustelee ensin molempien osapuolten kanssa. Tarvittaessa hän vie asiaa eteenpäin rehtorille ja opettajakunnalle.

Mikäli tilanne vaatii, kutsutaan koolle yksilön opiskeluhuoltoryhmä, joka selvittää tilannetta perinpohjaisesti eri osapuolten ja mahdollisesti myös huoltajien kanssa. Tilanteesta riippuen mukaan tulee myös muita viranomaisia, kuten poliisi tai sosiaalityöntekijä.

Uhrille ja tekijälle voidaan tarjota mahdollisuutta keskusteluihin psykologin, kuraattorin, terveydenhoitajan tai muun työntekijän kanssa.

Myös jälkiseurannasta on huolehdittava. Ne henkilöt, jotka asiaa hoitavat, sopivat käytännön toimenpiteet seurannalle.


2.11.3. Yhteistyö huoltajien kanssa

Alaikäisten osalta perheitä tiedotetaan välittömästi, mikäli ilmenee kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla pyydetään lupa ottaa yhteyttä kotiin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Huoltajat ovat mukana yksilön opiskeluhuoltoryhmän tapaamisissa.

2.11.4. Yhteistyö viranomaisten kanssa

Tapauksen mukaan otetaan yhteyttä siihen viranomaiseen, kenelle asia kuuluu. Mikäli kyseessä on fyysinen tai psyykkinen väkivalta, asiasta otetaan yhteys poliisiin.

2.11.5. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Opettajat perehdytetään suunnitelmaan vuosittain toisessa opettajainkokouksessa. Uusien opiskelijoiden kanssa käydään suunnitelma läpi ryhmänohjaustunnilla.

Vanhempia tiedotetaan muuttuneesta opiskeluhuoltolaista ja siihen liittyvistä uusista menettelytavoista.

2.11.6. Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi

Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä päivitetään suunnitelma kerran vuodessa. Samalla arvioidaan kulunutta lukuvuotta.

2.12. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §)].

2.12.1. Kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

Muuramen lukion turvatiimin ylläpitämään turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu kriisitilanteisiin liittyvät menettelytavat.

Kriisitilanteita ehkäistään pitämällä yllä toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Jokaisen luokan oven vieressä on turvataulu, jossa on ohjeet uhka- ja pelastautumistilanteen varalta. Henkilökunnalla on turvakortit mukanaan.

Sekä opettajat että opiskelijat käyvät turvallisuussuunnitelman läpi lukuvuoden alussa.

Turvallisuussuunnitelmaa käsitellään myös ykkösten vanhempainillassa ja vanhempainkerhossa.

Lukion käytänteisiin kuuluu päivittäinen koulutilojen tarkistaminen. Tarkistamisen kaksi kertaa päivässä hoitaa kukin opettaja vuorollaan.

2.12.2. Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

Vastuu tilanteen johtamisesta on ensisijaisesti rehtorilla. Rehtorin ollessa estynyt vastuu on vararehtorilla. Mikäli rehtorit ovat molemmat estyneet, virkaiältään vanhin on vastuussa johtamisesta.

Koulunmäen kolmen koulun (Nisulanmäen koulu, Mäkelänmäen koulu ja lukio) yhteisissä rehtoritapaamisissa pohditaan yhteisiä toimintalinjoja koko koulunmäelle. Kriisitilanteissa yhteydenpito on nopeaa. Asioita käydään läpi myös koulutoimen johtoryhmässä. Usein erilaiset kriisit koskettavat kaikkia kolmea yhteisöä perheiden, sisarusten tai kavereiden kautta, joten yhteinen koordinaatio, keskustelu ja informaation jakaminen on tärkeätä yksiköiden välillä.

2.12.3. Sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

Tiedottamisen päävastuu on aina rehtorilla. Yleisluontoisia asioita voidaan tiedottaa Wilman, kotisivujen, sähköpostin, sosiaalisen median kanavien ja ilmoitustaulujen kautta. Kriisitiedottaminen tapahtuu aina rehtorin kautta. Joissakin tapauksissa kriisiviestintää voidaan tehdä koulutuksen järjestäjän ominaisuudessa, jolloin vastuussa on Muuramen kunnan palvelujohtaja sivistyspalvelujen ylimpänä esimiehenä.

2.12.4. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

Akuutissa kriisitilanteessa rehtori kutsuu kriisiryhmän koolle. Ryhmä miettii, kuinka tilanteessa toimitaan ja kuinka tuetaan parhaimmalla tavalla asianosaisia. Mukaan otetaan opiskeluhuollon tuki.

Tarvittaessa koululle voidaan pyytää tuen ja jälkihoidon järjestämiseen avuksi eri yhteistyötahoja, kuten Mobilen ja seurakunnan työntekijöitä. Tukea voidaan tarjota joko avoimesti kaikille halukkaille tai kohdennetusti tietylle ryhmälle.

2.12.5. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Sekä opettajat että opiskelijat käyvät vuosittain turvallisuussuunnitelman läpi. Rehtori perehdyttää uudet opettaja turvallisuussuunnitelmaan. Kaikilla opettajilla on turvakortti ja koulusihteeri huolehtii siitä, että myös sijaiset saavat turvakortin.

2.12.6. Toimintavalmiuksien harjoittelu

Turvatiimi suunnittelee vuosittain harjoitukset, kuinka toimia uhkatilanteessa ja palohälytyksen soidessa. Ylioppilaskirjoituksia ennen rehtori käy läpi opettajien kanssa pelastussuunnitelman yo-kirjoitusten varalle.

2.12.7. Suunnitelman arviointi ja päivittäminen

Turvallisuussuunnitelman päivittäminen tehdään toukokuussa tulevaa lukuvuotta varten. Päivittämisestä vastuussa on lukion turvatiimi.


3. YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

3.1. Opiskeluhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö

Psykologit, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat tekevät lukuvuosittain työjärjestyksen, jonka mukaan he työskentelevät nimetyillä kouluilla. Opiskeluhuoltohenkilöstö tekee monialaista yhteistyötä muun muassa joustavan palveluun ohjauksen, parityöskentelyn ja konsultaation kautta.

Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huolen havaitsija ottaa huolen puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa, minkä jälkeen hän on ottaa yhteyttä opiskelijan tarvitsemaan palveluun tai kokoaa yksilön opiskeluhuoltoryhmän yhdessä nuoren (ja hänen huoltajan) kanssa.

Vanhemmat tai opiskelija voivat olla yhteydessä suoraan kouluterveydenhuoltoon, -psykologiin tai -kuraattoriin nuoren kasvuun, kehitykseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaaminen psykologin tai koulukuraattorin kanssa on järjestettävä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sekä jälkeen, kun opiskelija tai vanhempi on tätä pyytänyt.

Koulukonsultaatio on opiskeluhuollon tukea koulun henkilöstölle. Se on eri ammattiryhmien ammattitaidon hyödyntämistä, mikä auttaa jaksamaan muutoksessa, jäsentää työtä ja parantaa yhteistyötä. Konsultaatiossa voidaan myös suunnitella opiskeluhuollollisia toimenpiteitä. Käytössä on sekä nimellinen että nimetön konsultaatio. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenten on mahdollista konsultoida opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiaan tahoja.

3.2. Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon prosessi on kuvattu mallissa Kun huoli herää.

Muuramen kouluissa on käytössä huolen puheeksi ottamisen menetelmä,  jolla puututaan myönteisesti ja avoimesti huolenaiheisiin. Se on tapa ottaa hankala asia puheeksi kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Varhainen puuttuminen nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Huoli puheeksi toimintatapa kehittää ja varhaistaa kodin ja koulun avointa yhteistyötä.

Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajansa osallistumisen itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista.

Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan asiantuntijaryhmän. Muuramessa ryhmää kutsutaan yksilön opiskeluhuoltoryhmäksi. Yksilön opiskeluhuoltoryhmä tukee opiskelijan koulunkäyntiä ja etsii ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin monialaisesti yhteistyössä huoltajan ja opiskelijan kanssa. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän tavoite on kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Periaatteena on, että yksilölliset tukitoimet sovitaan ryhmässä yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän (monialainen asiantuntijaryhmä OHL 19 §) kokoonpano ja kokoon kutsuminen perustuvat aina opiskelijan (ja huoltajan) yksilöityyn kirjalliseen suostumukseen. Kokoonkutsujana, puheenjohtajana ja opiskelijan (ja huoltajan) suostumuksen pyytäjänä toimii se henkilö, joka on laittanut asian vireille. Ryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan opiskelijan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen ja se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskelijahuoltorekisterissä. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen.

Henkilötietojen käsittelystä opiskelijahuollossa vastaa hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta, joka on myös opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjä. Opiskeluhuollon rekisteriseloste on nähtävissä Muuramen lukion kotisivulla. 

 

3.3. Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Ohjauksen työnjako

Kaikkien opettajien ja opiskelijahuoltotyöhön kuuluvien tulee osallistua lukion ohjaustoimintaan. Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa oppiaineensa opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan. Seuraavaksi kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät.
Rehtori

  • vastaa yo-kirjoitusten toteuttamisesta ja kirjoituksiin liittyvästä tiedottamisesta
  • hyväksyy muualla suoritetut kurssit ja muut mahdolliset kurssivastaavuudet
  • osallistuu vanhempainiltoihin
  • osallistuu vanhempainkerhon kokouksiin
  • osallistuu opinto-oppaan ja muiden tiedotteiden tekemiseen opinto-ohjaajan ja koulusihteerin kanssa
  • myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloihin


Ryhmänohjaaja

  • perehdyttää syksyllä uusia opiskelijoita lukion käytänteisiin yhdessä tutoropiskelijoiden kanssa ja osallistuu ykkösten tervetulotapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen
  • seuraa ryhmänsä opiskelijoiden edistymistä ja kurssikertymää ja raportoi tästä opiskelija-asioiden palaverissa (sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä)
  • seuraa ryhmäläistensä jaksamista ja hyvinvointia ja ottaa tarvittaessa huolensa puheeksi
  • pitää ryhmänohjaustunnit ja –tuokiot
  • huolehtii omalta osaltaan ohjausryhmänsä yhteishengestä ja ryhmäläisten tutustuttamisesta toisiinsa
  • toimii vuorollaan ryhmänohjaustunteja suunnittelevan ryhmän (ROSU) jäsenenä
  • ykkösten ryhmänohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa syyslukukauden aikana
  • tiedottaa asioista ryhmän opiskelijoille ja vastaavasti opiskelijan asioista tarpeen vaatimalla tavalla muulle henkilökunnalle
  • pitää yhteyttä huoltajiin esim. Wilmassa lähetettävien kirjeiden ja viestien kautta sekä tarvittaessa tapaa henkilökohtaisesti huoltajat 
  • tarvittaessa ottaa yhteyttä huoltajiin opiskelijan asiassa
  • osallistuu vanhempainiltoihin
  • ryhmänohjaajat vastaavat seuraavien juhlien ja tapahtumien järjestämisestä:
    • 1.vuosikurssi: joulujuhla
    • 2.vuosikurssi: potkiaiset, Wanhojen päivä
    • 3.vuosikurssi: penkkarit, lakkiaiset keväällä ja seuraavana syksynä (=samalla itsenäisyysjuhla)


Opinto-ohjaaja

  • suunnittelee ja organisoi ohjausta
  • vetää tutortoimintaa
  • ohjaa opiskelijoita kurssivalinnoissa ja tekee kurssimuutokset
  • laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman 3 ½ ja 4 vuoden mukaan opiskeleville
  • suunnittelee ryhmänohjaustuntien sisällöt yhdessä ROSU-ryhmän kanssa
  • käy ohjauskeskustelun kaikkien uusien opiskelijoiden kanssa keväällä, jolloin kirjataan Wilmaan henkilökohtainen kirjoitussuunnitelma (Muurame HOPS)
  • keskustelee abiturienttien kanssa ammatinvalinnasta ja jatko-opintoihin hakemisesta
  • huolehtii heikosti menestyvien ja keskeyttävien ohjauksesta sekä muiden ongelmatilanteiden käsittelystä
  • ohjaa yo-kirjoitusten hajauttajia
  • järjestää opo-tunnit, vierailukäyntejä työpaikoille, opiskelijoita eri oppilaitoksista koululle, työelämäpäivän ja kummiyrittäjien tarinat -tapahtuman
  • järjestää matkan Studia-messuille ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston avointen ovien päivään
  • järjestää yhdessä rehtorin kanssa yo-infot
  • järjestää vanhempainillat yhdessä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa
  • on mukana opiskelijoiden TET-toiminnassa
  • päivittää tiedotteet (Opinto-opas, Abi-info, Hakijan opas, markkinointimateriaalia) yhdessä rehtorin ja koulusihteerin kanssa
  • markkinoi lukiota yhdessä koko henkilökunnan kanssa

 

Erityisopettaja

  • järjestää lukuvuoden alussa ykkösille luki-testit ja tarvittaessa lisätestaukset
  • tekee luki-lausunnot 
  • selvittää aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa keskustellen ne opiskelijat, joilla oppimisen pulmia
  • antaa yksilöllistä erityisopetusta sitä tarvitseville
  • on tarvittaessa mukana oppitunneilla

 

Aineenopettaja

  • perehdyttää oman aineensa opiskelutekniikkaan erityisesti ensimmäisten kurssien alkaessa
  • seuraa opiskelijoiden menestymistä ja kurssikertymää omassa aineessaan ja tiedottaa ongelmatapauksista opinto-ohjaajalle, ryhmänohjaajalle tai rehtorille tilanteesta riippuen
  • osallistuu syksyllä ykkösten vanhempainiltaan ja tarvittaessa muihinkin tilaisuuksiin
  • antaa tarvittaessa tukiopetusta oppiaineessaan


Koulusihteeri

  • vastaa opintososiaalisista asioista lukiossa (opintotuki ja koulumatkatuki)
  • hoitaa yo-kirjoituksiin liittyvät asiat (ilmoittautuminen, maksut, tuloksista kertominen)
  • seuraa abiturienttien kurssimäärää opintojen loppuvaiheessa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa
  • laatii tiedotteita yhdessä rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa


3.4. Opiskelijahuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys
Yksilön opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Muuramen
kunnassa on yhteinen oppilashuoltokertomuksen pohja. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen. Opiskeluhuoltokertomusta säilytetään Muuramen kunnan arkistosuunnitelman mukaisesti.

3.5. Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa
Opiskelijan koulupäivän aikana tapahtuva hoito ja lääkitys sovitaan yhteistyössä opiskelijan/huoltajan, koulun ja kouluterveydenhuollon sekä hoitavan tahon kanssa suullisesti ja tarvittaessa kirjallisesti. Opiskeluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu opiskelijan terveydenhuollosta, jolloin opiskeluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.

Kouluruokailun tavoitteena on ohjata opiskelijaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kaksi pääruokavaihtoehtoa; ns normaaliruoka sekä kasvisruoka. Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailun suosituksia(2008). Ruoka on monipuolista, tasapainoista ja maistuvaa. Monipuolisuus saavutetaan, kun ateriaan valitaan raaka-aineita ruokakolmion jokaisesta lohkosta. Ruokailun suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon kalenterivuoden juhlapäivät, teemapäivät ja –viikot. Sairauksien, uskontojen ja eettisten vakaumusten edellyttämät erityisruokavaliot otetaan suunnittelussa huomioon.

3.6. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi
Kaikki opiskelijat ovat oikeutettuja terveystarkastukseen lukio-opintojen aikana. Koululääkärille ohjataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Opiskelijoilla on myös mahdollista varata aika hammashuoltoon.


Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kolmena päivänä viikossa ja tarvittaessa myös muina päivinä. Ensiaputilanteissa yhteyttä voi ottaa myös muihin kouluterveydenhoitajiin. Opiskeluterveydenhuollon palveluista tiedotetaan koulun verkkosivuilla, Wilmassa ja lukuvuositiedotteessa. Sairaanhoitopalvelut tuotetaan yhteistyössä Muuramen terveyskeskuksen kanssa.

3.7. Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.)
Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. (LsL 1§, 2§). Täysi-ikäinen opiskelija vastaa itse itsestään.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa opiskelijan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan nuorisopsykiatrian, erikoissairaanhoidon, nuorisotyön tai muiden opiskelijan kanssa toimivien tahojen edustajia.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijatahoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.

Koulun ja sosiaalityön yhteistyöllä pyritään ehkäisemään nuoren ja perheen ongelmia sekä
puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Kun sosiaalipalveluiden tarve on ilmeinen, on opetuspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olevien työntekijöiden ohjattava nuorta tai perhettä (nuorta ja vanhempaa) hakemaan sosiaalipalveluja (SHL 35 §). Perheen tai yli 18-vuotiaan nuoren antaessa suostumuksen on otettava yhteyttä sosiaalitoimeen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei saada, on ilmoitus tehtävä, jos yli 18-vuotias nuori tai alaikäisen huoltaja on kykenemätön vastaamaan omasta tai lapsensa huolenpidosta, terveydestä ja turvallisuudesta tai lapsen etu sitä vaatii. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Yhteydenottoa varten on Yhteydenottolomake SHL 35 § Muurame -lomake.

Opetuspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olevat työntekijät ovat
velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma
käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä (Lsl 25§). Ilmoitus on tehtävä
salassapitosäännösten estämättä Muuramen lapsiperheiden sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksen voi tehdä Lastensuojeluilmoitus ilmoitusosa -lomakkeella

Sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen käsittelyssä sosiaalityöntekijä kutsuu ilmoituksen tekijän mukaan ensimmäiseen tapaamiseen huoltajien kanssa ja tarvittaessa lastensuojelun tarpeen selvityksen yhteenveto -tapaamiseen. Koulun toimijoilla on velvollisuus osallistua pyynnöstä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen (SHL 41 §).

Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palveluksessa olevilla ja kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus salassapitovelvollisuuden estämättä tehdä ilmoitus poliisille aina, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, jos sen enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta. Pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on kaksi vuotta ja törkeän pahoinpitelyn 10 vuotta (Rikoslaki 20 luku ja 21 luku). Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi heillä on velvollisuus tehdä myös lastensuojeluilmoitus salassapitosäädösten estämättä.

Etsivä nuorisotyön kanssa yhteistyötä tehdään siinä vaiheessa, jos opiskelijan opinnot eivät etene ja uhkana on koulun keskeyttäminen, eikä opiskelijalla ole selkeitä jatkosuunnitelmia.

Poliisi antaa apua kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyssä, esimerkiksi koulukiusaamista koskevissa asioissa. Asiat käsitellään luottamuksellisesti ja tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä oppilaiden huoltajien, koulun johtajan/rehtorin sekä mahdollisesti asiaan liittyvien muiden henkilöiden kanssa. Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä hätäkeskuksen yleiseen hätänumeroon (112).


  1. YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA

    4.1. Opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa,
    kehittämisessä ja arvioimisessa

    Koulun, kodin ja opiskeluhuollon yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus. Koulu tukee kodin kasvatusvastuuta. Nuorelta ja huoltajalta toivotaan aktiivista yhteydenpitoa nuoren asioissa ryhmänohjaajaan, muuhun henkilökuntaan ja opiskeluhuollon toimijoihin. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta tukevat henkilökohtaiset yhteydenotot, vanhempainillat ja Wilma. Nämä mahdollistavat koulutyön ja poissaolojen ajantasaisen seurannan huoltajille. Koulu vastaa kodin ja koulun opiskelijahuollollisen yhteistyön kehittämisestä.

    Lukion kannalta tärkeä yhteistyömuoto huoltajien kohtaamiseen on vanhempainkerho, kun taas opiskelijoiden osallisuutta tukee opiskelijakunta. Kokoontumisissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja kehitetään koulun toimintaa.

    Yksilön opiskeluhuoltotyössä opiskelijoita ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti opiskeluhuollollisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskeluhuollon toimijat pitävät huolta, että nuori ja huoltaja tulevat kuulluksi omassa asiassaan.

    4.2. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä

    Opiskelijalle ja huoltajalle on kerrottava lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen
    käsittelystä, ennen kuin yksittäisen opiskelijan asiaa käsitellään yksilöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.

    4.3. Opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa

Opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan kirjalliseen suostumukseen.

4.4. Käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä

Opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaistenedellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista.

Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumisen itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi hänen etujensa vastaista.

4.5. Käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta
Opiskelijan kehitystason ja edun toteutuminen arvioidaan yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

4.6. Menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa
asiantuntijaryhmässä
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteystyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. ks. luku 3.2.

  1. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 §)

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

Opiskeluhuoltosuunnitelmaa seuraa ja päivittää opiskeluhuoltoryhmä. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.).

Muuramen koulujen oppilashuoltotyöryhmien yhteinen tapaaminen pidetään vuosittain tammikuussa kevätlukukaudella. Tapaamisessa keskustellaan yhteisistä linjauksista oppilashuollollisissa kysymyksissä. 

Koulun turvallisuuskansio ja oppilashuollolliset toimintamallit päivitetään vuosittain toukokuussa. Toimintamallit päivitetään kevätkauden aikana. Tällöin arvioidaan kuluneen lukuvuoden kokemusten perusteella mallien toimivuutta sekä tehdään tarvittavat päivitykset toimintaohjeisiin. Toimintaohjeita arvioidaan säännöllisesti osana opetustoimen itsearviointia.

Opiskeluhuollon opetussuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. 

 

 

4.4. Kurinpitotoimet

Lukiolain (714/2018) 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Lukiolain 30 §:n 2 momentin mukaan opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä (lukiolaki 714/2018, 30 § 2 mom, muutettu lailla 165/2022).  Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitotoimia (lukiolaki 714/2018, 41 § 1 mom, muutettu lailla 165/2022). 

Lukiolain 40 §:n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee paikallisen opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitotoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus antaa määräykset suunnitelman laatimisesta lukion opetussuunnitelman perusteissa. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös lukion järjestyssääntöjen toteutumista.   

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Toimien käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten kostamis- tai loukkaamistarkoituksessa. Koulutuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon myös teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso. Opiskelijaa ja huoltajaa on kuultava ennen kurinpitotoimesta päättämistä. (lukiolaki 714/2018, 42 § 1 mom, muutettu lailla 165/2022)

Laissa säädetyt kurinpitotoimet:

  • Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta

  • Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetuksen epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa.

  • Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus.

  • Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Oppivelvollinen voidaan erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.


    Kurinpitotoimien käyttämistä ja menettelyjä koskevan suunnitelman sisältö

    Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitotoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä lukion henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Ennen suunnitelman hyväksymistä tai sen päivittämistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyö opiskelijoiden huoltajien sekä sosiaalija terveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaistahojen kanssa tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.

    Suunnitelman kurinpitotoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:
    1. menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
    2. suunnitelman tekeminen opiskelijan tuesta opetuksen epäämistilanteissa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa (lukiolaki 714/2018, 41 § 3 mom, muutettu lailla 165/2022)
    3. periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitotoimia käytettäessä
    4. henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
    5. suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitotoimista tiedottaminen eri tahoille
    6.  yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa
    7. menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

    Suunnitelma voi sisältyä paikalliseen opetussuunnitelmaan, tai se voi olla erillinen.

 

Muuramen lukion järjestyssäännöt ja kurinpitosuunnitelma (Paikalliset kirjaukset)

Yhteiset säännöt tarvitaan häiriöttömän ja tavoitteellisen opiskelun turvaamiseksi. Jokainen kouluyhteisön jäsen on vastuussa järjestyssääntöjen noudattamisesta kouluaikana. Kouluajaksi katsotaan päivittäinen työskentely koulussa sekä koulunkäyntiin liittyvät tilaisuudet koulun ulkopuolella

  • Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus häiriöttömään työskentelyyn.
  • Jokaisen tulee käyttäytyä asiallisesti ja kohteliaasti muita kohtaan kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa sekä sosialisen median ympäristöissä.
  • Koulu ja koulualue on pidettävä siistinä. Koulun ja kouluyhteisön jäsenten omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Mikäli jokin vahinko tapahtuu, siitä on ilmoitettava välittömästi. Vahingonkorvaus selvitetään tapauskohtaisesti. Myös tapaturmista on ilmoitettava heti terveydenhoitajalle tai opettajille.
  • Poissaolo koulusta on sallittua vain hyväksytystä syystä. Ennakolta tiedossa olevaan poissaoloon on pyydettävä lupa ryhmänohjaajalta tai rehtorilta. Mikäli sairastuu kesken koulupäivän, on koulusta poistumisesta ilmoitettava seuraavan tunnin opettajalle tai ryhmänohjaajalle. Kouluun palattua on poissaolot selvitettävä viipymättä kurssien opettajille. Poissaolojen seurannassa käytämme Wilma -järjestelmää.
  • Oppitunnille saavutaan ajoissa. Täsmällinen oppitunnille saapuminen on osa työrauhan ylläpitämistä.
  • Tupakointi ja nuuskankäyttö on koulussa, koulun alueella ja koulun käyntiin liittyvissä tilaisuuksissa kielletty. Päihteiden ja huumeiden tuominen kouluun ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen kouluaikana on kielletty.
  • Lukiolaisten tulee olla positiivisena esimerkkinä nuoremmille koululaisille ja muille kuntalaisille. On arvokasta kuulua Muuramen lukion yhteisöön.
  • Lunttaaminen ja nettivilppi on rangaistava teko. Plagiointi sotii jyrkästi koulun ja oppimisen ideologiaa vastaan. Opettaja kertoo kullakin kurssilla missä määrin netinkäyttö on tehtävissä ja kirjoitelmissa sallittu.
  • Valokuvien, videoiden tai livestreaming (suoran videokuvan) välittäminen netin välityksellä vaatii kaikkien läsnäolijoiden luvan. Henkilötietolain mukaan henkilötietoja ovat kaikki tiedot, myös kuvat, joista henkilö voidaan tunnistaa.

Muilta osin noudatetaan Suomen lakien, asetusten ja säädösten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Kurinpitosuunnitelmaan sisältyvät asiakokonaisuudet, niiden toteuttaminen ja vastuualueet

Menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt ja periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä

Opettajan tulee puuttua työrauharikkomuksiin huomauttamalla opiskelijaa tämän käytöksestä. Jos työrauha ei palaudu, opettaja voi poistaa opiskelijan määräaikaisesti luokkatilasta. Alaikäisen opiskelijan kohdalla luokasta poistaminen tiedotetaan myös vanhemmille Wilma-merkinnällä. Opetustilasta poistamisesta tulee raportoida myös opiskelijan ryhmänohjaajalle ja rehtorille. Opiskelija, joka rikkoo Muuramen lukion järjestyssääntöjä, vastaa toiminnastaan joko opettajalle tai rehtorille.

Jos työrauharikkomukset ovat toistuvia, tulee asian käsittely siirtää rehtorille ja opiskelijahuollosta vastaaville henkilöille. Toistuva työrauhan rikkominen voi johtaa muihin kurinpitomenetelmiin, kuten kirjalliseen varoitukseen ja määräaikaiseen erottamiseen.

Opettajan tulee puuttua opetustapahtuman aikana huomaamiinsa rikkeisiin, kuten koevilppiin ja vastausten plagiointiin. Alaikäisen opiskelijan kohdalla em. rikkeistä ilmoitetaan huoltajalle. Rikkeen vaikutuksesta opintosuorituksen arviointiin tiedotetaan rehtoria. Mikäli rike on vakava ja/tai toistuva, opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Varoituksen antajana toimii rehtori. Opiskelijalle tulee järjestää kuulemismahdollisuus ennen päätöksen tekoa.

Opettajalla ja rehtorilla on yksin tai yhdessä oikeus poistaa luokasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata suullista poistumismääräystä. Vastarintaa tekevä opiskelija voidaan poistaa käyttäen sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia hänen ikänsä sekä tilanteen vakavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin on annettava tapahtuneesta kirjallinen selvitys lukiokoulutuksen johtajalle. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää.

Oppitunnin toistuvasta häirinnästä annetaan opiskelijalle kirjallinen varoitus. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Ennen kirjallisen varoituksen antoa alaikäisen opiskelijan huoltajia informoidaan asiasta ja heille taataan mahdollisuus osallistua opiskelijan kuulemistilaisuuteen. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla toimitaan samalla tavalla, jos hän antaa luvan kyseiseen kuulemisen järjestämiseen. Rehtori ja opettaja ovat velvollisia ilmoittamaan huoltajalle, jos oppilaan tiedetään tai epäillään joutuneen häirinnän, kiusaamisen, syrjinnän tai väkivallan kohteeksi oppiympäristössä tai koulumatkalla.

Opiskelijan tehdessä vakavan rikkomuksen kouluyhteisön toista opiskelijaa, opettajaa tai koko kouluyhteisöä kohtaan hänet voidaan erottaa määräajaksi koulusta, enintään kuitenkin lukuvuodeksi. Erottamispäätöksen tekee Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta. Ennen päätöstä opiskelijalle täytyy taata kuulemistilaisuus. Kuulemistilaisuuteen voivat osallistua alaikäisen opiskelijan vanhemmat. Päätöksestä tiedotetaan sosiaalitoimea.

Koulutyön turvaamiseksi rehtori voi rajoittaa opiskelijan osallistumista päivittäiseen koulutyöhön enintään kolmen päivän ajan. Ennen turvaamistoimien alkamista rehtorin tulee kuulla opiskelijaa. Opiskelijan vanhemmat voivat osallistua tilaisuuteen ja/tai heille tulee ilmoittaa ko. päätös. Päätöksestä tiedotetaan sosiaalitoimea.

Opettajalla on oikeus takavarikoida opiskelijalta vaarallinen esine tai sellainen esine, joka haittaa yleistä työrauhaa. Ko. esine on palautettava opiskelijalle viimeistään työpäivän päätyttyä. Jos kyseessä on turvallisuutta vaarantava ase tai tavara tai huumausaineet (mm. terä- ja ampuma-ase, sumutteet tms.), ne on luovutettava välittömästi poliisille.

Muuramen kulttuurikeskuksen alueella ei saa käyttää alkoholia, huumausaineita eikä tupakkaa. Koulun henkilöstöllä on oikeus poistaa päihteet, mutta ei hävittää niitä. Hävittämistehtävän suorittaa poliisiviranomainen. Tupakkalain 74§ mukaan tupakointi on kielletty kulttuurikeskuksen alueella.

Päihteiden tai huumausaineiden vaikutuksen alaista opiskelijaa ei päästetä oppitunnille, vaan asia ilmoitetaan rehtorille sekä edelleen säädösten mukaisesti huoltajille sekä poliisi- ja sosiaaliviranomaisille.

Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä

Ennen kurinpitopäätöstä opiskelijalle taataan kuulemistilaisuus. Alaikäisen opiskelijan kuulemistilaisuuteen kutsutaan mukaan lapsen vanhemmat ja huoltajat. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla toimitaan samalla tavalla, jos hän antaa luvan huoltajille ilmoittamiselle ja heidän osallistumiselleen kuulemistilaisuuteen.

Jos rike johtaa kirjallisen varoituksen antamiseen, varoitus osoitetaan sekä opiskelijalle että hänen vanhemmilleen ja huoltajilleen. Opiskelijalle ja hänen huoltajilleen kerrotaan päätöksen valitusprosessista, ja kirjalliseen päätökseen liittyy aina erillinen valitusosoitusasiakirja.

Mikäli tehdyn kurinpitopäätöksen syyt ja perusteet edellyttävät muuta viranomaisyhteistyötä, tulee koulun informoida heitä päätöksenteon jälkeen.

Henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä

Henkilöstön osaaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä varmistetaan henkilöstön perehdyttämisen yhteydessä. Tämän lisäksi asiaa käydään läpi lukuvuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä. Suunnitelman, järjestyssääntöjen ja laissa säädettyjen kurinpitokeinojen keskeisistä sisällöistä tiedotetaan opiskelijoille ryhmänohjaustunneilla ja vanhemmille vanhempainilloissa. Esimiehen perehdytyksen lisäksi henkilöstöllä on oma vastuu ko. osaamisen varmistamisessa.

Suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eri tahoille

Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen informoidaan koulun säännöistä ja toimintatavoista lukuvuoden alussa. Lukioissa pyritään ennalta ehkäisevään toimintaan, joka mahdollistaa turvallisen koulukulttuurin.

Lukio tarkastaa ja käy säännöllisesti läpi koulun toimintaohjeet ja prosessit järjestyssääntöjen ja kurinpitokeinojen ajantasaisuudesta ja toimintavalmiudesta vuosittain.

Yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa

Keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat eri viranomaistahot kuten kunnan sosiaali- ja terveystoimi, pelastusviranomaiset ja poliisi. Huoltajille informoidaan koulun säännöistä ja toimintatavoista lukuvuoden alussa. Kurinpitosuunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinojen keskeisistä sisällöistä tiedotetaan vanhemmille ja huoltajille vanhempainiltojen yhteydessä.

Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Lukion työrauhaa ja häiriötöntä toimintaa sekä ohjeiden ja sääntöjen käytännön toteutumista seurataan opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annettavan palautteen sekä opiskelijakyselyiden kautta, ryhmänohjaajien henkilökohtaisten haastattelujen avulla ja arvioitaessa lukion vuosittaisen toimintasuunnitelman toteutumista.

Lukion toimintakulttuurin näkökulmasta on tärkeää, että opiskelijoiden rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja positiivisen koulukulttuurin luomisessa on keskeisessä asemassa. Lukion opiskelijoita edustava opiskelijakunta toimii merkittävässä roolissa turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä.

Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan ennalta ehkäisevän työn kohdentamisen ja opetushenkilöstön työnjaon näkökulmasta. Erityisenä vaikuttavuuden arvioinnin kohteena on varhaisen puuttumisen onnistuminen ja opiskelijoiden osallistaminen selvitysprosesseihin.




 

4.5. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä

Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Opiskelijan kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettejä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa.

Tavoitteena on ohjata kaikkia opiskelijoita arvostamaan kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa jokaisen opiskelijan kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.

Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain (714/2018) 14 §:n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, minkä verran ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa.

Saamelaiset ja saamenkieliset

Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisopiskelijoiden lukio-opetuksen erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa omaa identiteettiään. Lukio-opetus voi tukea myös menetetyn alkuperäiskielen uudelleen oppimista ja kielen elvyttämistä. Lukio-opetus edistää oman historian, kulttuurin ja usean valtion alueelle ulottuvan saamelaisyhteisön tuntemusta sekä tietoisuutta saamelaisista yhtenä maailman alkuperäiskansoista ja antaa mahdollisuuksia perinteisen tiedon oppimiseen. Lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia saamen kielen ja saamenkielisiin korkea-asteen opintoihin Suomessa ja naapurimaissa.

Suomessa puhuttuja saamen kieliä – inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea – voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Saamen kieltä voidaan opettaa myös vieraan kielen eripituisina oppimäärinä tai lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville opiskelijoille opetetaan suomen kieltä tai ruotsin kieltä joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Saamelaisille opiskelijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia saamea omassa ympäristössään, voidaan tarjota saame vieraana kielenä -opetusta. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.

Saamen kieli voi olla lukio-opetuksen opetuskieli, ja perusopetuksessa saamenkielistä opetusta saaneille opiskelijoille pyritään turvaamaan saamenkielisen opetuksen jatkuminen myös lukiossa. Saamenkielisen opetuksen erityisenä tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen heidän kasvamisessaan kaksikielisyyteen. Opetus tukee myös saamelaisten yhdenvertaisia opiskelu- ja toimintamahdollisuuksia sekä saamen- että suomenkielisessä yhteisössä. Saamenkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden opetus ja opiskelu tukevat saamen kielen taitojen kehittymistä. Saamenkielisessä opetuksessa noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon saamelaisen kulttuurin erityispiirteitä. Opetuksessa painotetaan saamelaisten oman historian sekä saamelaisyhteisön perinteisten elinkeinojen, perinteisen tiedon, saamelaisalueen luonnon sekä saamelaisen musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen resursseina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille.

Saamen opiskelijoita on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Romanit

Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja omaa identiteettiään. Tavoitteena on lisäksi edistää romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.

Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Romanikielen lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen että romanikielen korkea-asteen opintoihin. Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän oma halunsa ilmaista identiteettiään. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Romanikielen opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena. Opiskelussa voidaan hyödyntää lähiympäristöä, romaniyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

Viittomakieliset

Viittomakielisten lukiokoulutuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja ‑kulttuurin rinnalla. Viittomakieltä käyttävät opiskelijat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä voi olla suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli, jolloin suomea tai ruotsia käytetään luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakieliä tai niistä johdettuja kommunikaatiomenetelmiä voidaan käyttää myös suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen rinnalla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman sekä kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Viittomakieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta viittomakielellä. Viittomakieltä äidinkielenä opiskeleville opiskelijoille opetetaan suomen tai ruotsin kieltä joko erillisen viittomakielisille tarkoitetun oppimäärän mukaan tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.

Koska suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.

Viittomakielisiä opiskelijoita on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Muut monikieliset opiskelijat

Muiden monikielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja periaatteita huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli, suomalaisen lukiokoulutuksen ja opiskelukulttuurin tuntemus sekä aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu lukiossa tukevat opiskelijan opetuskielen hallintaa, monikielistä identiteettiä, oman kieli- ja kulttuuritaustan arvostusta sekä kasvua kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen/ruotsin kielen taito ei anna riittäviä edellytyksiä suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan opettaa lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan myös opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppimääränä lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑opetus, omakielinen opetus ja opiskelijan oman äidinkielen opetus järjestetään ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.

Opiskelijoita on informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja tukijärjestelyistä lukiossa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen opintoja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.