GE5 Kehitysmaantiede

Vähiten kehittyneet maat, MPI, GPI

Palauta kolme tehtävää tänne.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Vähiten kehittyneet maat, MPI, GPI

1. Katso Wikipediasta artikkelia Least developed countries / Vähiten kehittyneet maat. Vertaile maiden joukkoa karttaan / muistiinpanoihin merkitsemääsi luetteloon maista, joilla on alhaisin BKT ja HDI. 

2. Tutki (esimerkiksi Wikipediasta), mitä asioita otetaan huomioon määritettäessä MPI (Multidimensional Poverty Index). 

3. MIkä on GPI (Genuine Progress Indicator)? Miksi sitä voi pitää parempana kehittyneisyyden mittarina kuin BKT:ta tai HDI:ta? Vertaa Wikipedian sivulta "Genuine Progress Indicator" GDP:n (= BKT:n) ja GPI:n kehittymistä Yhdysvalloissa vuodesta 1950. Vertaa SanomaPron kirjasta GEOS1 (luku 9) Suomen BKT:n ja GPI:n kehittymistä vuodesta 1945. Mistä erilaiset käyrät johtuvat?

Kolmen kehittyvän (globaalin etelän) valtion vertailu

Valitse kolme kehittyvää valtiota globaalista etelästä: yksi Latinalaisesta Amerikasta, yksi Afrikasta, yksi Aasiasta.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kehittyvien maiden vertailu

Valitse kolme globaalin etelän (Global South) valtiota: yksi Latinalaisesta Amerikasta, yksi Afrikasta yksi Aasiasta (huomaa, että Aasiassa on myös vauraita hyvinvointivaltioita, joita ei lasketa globaaliin etelään). 
Vertaile näiden kolmen valtion kehittyneisyyttä: BKT, HDI, MPI, GPI (kahden viimeksi mainitun osalta ei välttämättä löydy kaikista maista tietoja), onnellisuus. Millainen on maiden asema väestöllisen muuntumisen mallissa (syntyvyys ja kuolevuus), imeväis- ja/tai lapsikuolleisuus, elinajanodote, koulutus, hallinto, historia (kuten mahdollinen menneisyys siirtomaana), poliittiset olot, ihmisoikeudet, korruptio, elinkeinorakenne: alkutuotanto, jalostus ja palvelut, ulkomaankaupan rakenne, liikenneverkot, ympäristöongelmat, jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä, suhtautuminen ilmastonmuutokseen.