Historia
1. Viikko
Ensimmäisillä tunneilla käytiin ihmisen evolutiota, alkuperää ja käsitystä mitä historia on.
Lyhyesti historia on ainutlaatuinen humanistinen aine, joka tutkii ihmisen toimintaa eri aikakausina. Kaikki mitä saavutamme ja teemme elämässämme jää historiaan.
Historian neljä keskeisintä kysymystä ovat:
1. Kuka teki?
2. Mitä teki?
3. Miksi teki?
4. Milloin teki?
Kysymysten avulla pystyy helposti selittämään tapahtumia.
Ihminen syntyi 200 000- 10 000 eKr. Maapallolla eli useita eri ihmislajeja, joista Cro magnonin ihminen selviytyi ja syrjäytti muut ihmislajit. Se selviytyi, koska pystyi sopeutumaan ympäristön muutoksiin. Nykyihmisen esi-isien selviytymiseen vaikutti erityisesti aivojen kasvu, muistin kehitys sekä pystyasento ja käden taidot.
Varhaiset ihmiset olivat keräilijöitä ja metsästäjiä. Ihmiset elivät tiivissä yhteisöissä, joissa perhe oli keskeisessä asemassa. Ihminen tunsi olevansa osa luontoa ja sen maailmankuva oli myyttinen.
Ihminen oli levittäytynyt joka puolelle maailmaa. Neoliittinen vallakumous syntyi 9000-10 000 v. sitten. Sen seurauksena ihminen alkoi viljellä maata ja hoitaa karjaa. Vaeltaminen loppui ja asutus vakiintui.
Ensimmäiset korkea kulttuurit syntyivät noin 5000 vuotta sitten. Mesopotamia oli ensimmäinen korkeakulttuurin keskus. Euraasiassa syntyi muitakin keskuksia erityisesti suurten jokien varsille.
Varhaiset korkeakulttuurit keskittyivät jokilaaksoihin, joihin syntyi ensimmäisiä kaupunkeja. Maanviljely tehostui keinokastelun avulla. Väkiluku kasvoi ja syntyi ammatteja kuten pappi, kirjuri ja seppä. Tiede kehittyi kirjoitustaidon ansiosta. Valtioita alkoi muodostumaan, joissa oli omat hallitsijat ja lait.
Lyhyesti historia on ainutlaatuinen humanistinen aine, joka tutkii ihmisen toimintaa eri aikakausina. Kaikki mitä saavutamme ja teemme elämässämme jää historiaan.
Historian neljä keskeisintä kysymystä ovat:
1. Kuka teki?
2. Mitä teki?
3. Miksi teki?
4. Milloin teki?
Kysymysten avulla pystyy helposti selittämään tapahtumia.
Ihminen syntyi 200 000- 10 000 eKr. Maapallolla eli useita eri ihmislajeja, joista Cro magnonin ihminen selviytyi ja syrjäytti muut ihmislajit. Se selviytyi, koska pystyi sopeutumaan ympäristön muutoksiin. Nykyihmisen esi-isien selviytymiseen vaikutti erityisesti aivojen kasvu, muistin kehitys sekä pystyasento ja käden taidot.
Varhaiset ihmiset olivat keräilijöitä ja metsästäjiä. Ihmiset elivät tiivissä yhteisöissä, joissa perhe oli keskeisessä asemassa. Ihminen tunsi olevansa osa luontoa ja sen maailmankuva oli myyttinen.
Ihminen oli levittäytynyt joka puolelle maailmaa. Neoliittinen vallakumous syntyi 9000-10 000 v. sitten. Sen seurauksena ihminen alkoi viljellä maata ja hoitaa karjaa. Vaeltaminen loppui ja asutus vakiintui.
Ensimmäiset korkea kulttuurit syntyivät noin 5000 vuotta sitten. Mesopotamia oli ensimmäinen korkeakulttuurin keskus. Euraasiassa syntyi muitakin keskuksia erityisesti suurten jokien varsille.
Varhaiset korkeakulttuurit keskittyivät jokilaaksoihin, joihin syntyi ensimmäisiä kaupunkeja. Maanviljely tehostui keinokastelun avulla. Väkiluku kasvoi ja syntyi ammatteja kuten pappi, kirjuri ja seppä. Tiede kehittyi kirjoitustaidon ansiosta. Valtioita alkoi muodostumaan, joissa oli omat hallitsijat ja lait.
2. Viikko
- Korkeakulttuuri: Järjestynyt yhteiskunta, jossa oli uskonto, teitä, armeija, kirjoitustaito ja tiede.
- Varhaiset korkeakulttuurit syntyivät suurten jokien rannoille ja suistoihin, koska siellä oli hyvä ja ravinteikas viljelymaa.
- Egyptissä hierarkia oli hyvin kehittynyt, jonka ansiosta siellä pystyttiin totuttamaan suuria rakennushankkeita, esim. pyramidit
Maatalousyhteiskunnan hierarkia
- Hallitsija: Maallinen ja hengellinen johtaja
- Papisto: Käytti hengellistä ja maallista valtaa sekä hoiti kultimenot.
- Sotilasylimystö: Armeijan johto.
- Virkamiehet: Ylimmät virkamiehet johtivat hallintoa, ja alemmat hoitivat verotuksen.
- Kauppiaat ja käsityöläiset: Keskiluokkaa ja vapaita ammatin harjoittajia.
- Talonpojat: Hoitivat ruuan tuotannon ja niukka elämä.
- Orjat: Palvelijoita valloitetuilta alueita, ei oikeuksia.
3. Viikko Antiikki
Antiikki tarkoittaa välimeren alueella vaikuttanutta kreikan- ja latinankielistä kulttuuria vuosina
n. 800 eKr.- 500 jKr.
Kreikan varhaishistoriaa:
Kreetan saarella hallitsi Minolainen kulttuuri vuosina 3000-1450 eKr. Kreetalaiset olivat eteviä kauppiaita ja laivanrakentajia. Minolainen kulttuuri lopui pohjoisesta tulleiden valloittajien mukana. Sen jälkeen Kreikassa vallitsi Mykeneläinen kulttuuri v. 1600-1050 ekr. Tämä aikakausi oli sotaisampi kuin edellinen.
1250-800 eKr. Kreikassa oli kulttuuritaantuman aika, jolloin ei ollut merenkulkua tai kaupankäyntiä. Foinikialaiset olivat merenkulkija- ja kauppakansa 1200-800 eKr. He perustivat siirtokuntia Välimeren aleelle. Arkaanisella kaudella Kreikan kaupankäynti ja yhteistyö kasvoi, ja he syrjäyttivät fonikialaiset kaupan valtiaina.
Helleeninen kulttuuri vallitsi 400-300 eKr, joka oli klassisen kulttuurin aikakausi. Yhteinen kulttuuritausta yhdistää poliksia, joilla oli yhteinen kieli, uskonto ja tavat.
300-luvulla eKr. sotilashallitsija Aleksanteri Suuri valloitti ja yhdisti Välimeren alueen 1. Eurooppalaiseksi suurvallaksi.
Rooman valtakunta vallitsi 200 eKr- 400 jKr. Se oli hellenistinen sekakulttuuri, joka yhdistyi helleenisen- ja jokilaakso kultuurista.
Antiikin kaksi suurta polista Sparta ja Ateena kilpailivat ja sotivat Kreikan alueen mahdista. Ateenassa oli demokratia, jossa valta oli kansalla. Sparta oli sotilasvaltio, jossa valta oli yksin kuninkaalla eli diktatuuri.
Kreikkalainen kauppajärjestelmä:
Kaupunkivaltiot Kreikan alueella perustivat siirtokuntia 700-luvulta eKr. alkaen. Ne olivat poliittisesti ja hallinnollisesti itsenäisiä. Siirtokunnat tuottivat viljaa, puutavaraa, metalleja ja orjia. Kaupungit veivät siirtokuntiin oliiviöljyä, sitrushedelmiä, työkaluja, viiniä ja ruukkuja.
n. 800 eKr.- 500 jKr.
Kreikan varhaishistoriaa:
Kreetan saarella hallitsi Minolainen kulttuuri vuosina 3000-1450 eKr. Kreetalaiset olivat eteviä kauppiaita ja laivanrakentajia. Minolainen kulttuuri lopui pohjoisesta tulleiden valloittajien mukana. Sen jälkeen Kreikassa vallitsi Mykeneläinen kulttuuri v. 1600-1050 ekr. Tämä aikakausi oli sotaisampi kuin edellinen.
1250-800 eKr. Kreikassa oli kulttuuritaantuman aika, jolloin ei ollut merenkulkua tai kaupankäyntiä. Foinikialaiset olivat merenkulkija- ja kauppakansa 1200-800 eKr. He perustivat siirtokuntia Välimeren aleelle. Arkaanisella kaudella Kreikan kaupankäynti ja yhteistyö kasvoi, ja he syrjäyttivät fonikialaiset kaupan valtiaina.
Helleeninen kulttuuri vallitsi 400-300 eKr, joka oli klassisen kulttuurin aikakausi. Yhteinen kulttuuritausta yhdistää poliksia, joilla oli yhteinen kieli, uskonto ja tavat.
300-luvulla eKr. sotilashallitsija Aleksanteri Suuri valloitti ja yhdisti Välimeren alueen 1. Eurooppalaiseksi suurvallaksi.
Rooman valtakunta vallitsi 200 eKr- 400 jKr. Se oli hellenistinen sekakulttuuri, joka yhdistyi helleenisen- ja jokilaakso kultuurista.
Antiikin kaksi suurta polista Sparta ja Ateena kilpailivat ja sotivat Kreikan alueen mahdista. Ateenassa oli demokratia, jossa valta oli kansalla. Sparta oli sotilasvaltio, jossa valta oli yksin kuninkaalla eli diktatuuri.
Kreikkalainen kauppajärjestelmä:
Kaupunkivaltiot Kreikan alueella perustivat siirtokuntia 700-luvulta eKr. alkaen. Ne olivat poliittisesti ja hallinnollisesti itsenäisiä. Siirtokunnat tuottivat viljaa, puutavaraa, metalleja ja orjia. Kaupungit veivät siirtokuntiin oliiviöljyä, sitrushedelmiä, työkaluja, viiniä ja ruukkuja.
3. Viikko Antiikki Rooma
- Rooma perustettiin vuonna 753 eKr.
- Etruskikuninkaat hallitsivat kaupunkia 500-luvulle eKr. Roomasta tuli tasavalta, jonka asioista päätti 2 konsulia ja senaatti.
- Rooma laajeni 200-luvulla eKr. Sotapäälliköt alkoivat tavoitella yksinvaltaa.
- Julius Ceasarista tuli diktaattori 40 eKr.
- v.27 eKr. syntyi Rooman keisarikunta, kun Octavius vakiinnutti yksinvallan.
- 200-lk jKr. Rooman Imperiumi oli laajimmillaan.
- 300-lk jKr. Valtakunta hajosi poliittisesti ja hallinnollisesti.
Provinssi= Maakunta, Rooman valtakunnassa provinssit olivat valloitettuja ja veronalaisiksi tehtyjä alueita Italian ulkopuolella.
Rooman tulot:
-Provissien verotus
-Kaupankäynti
-Valtion maatilan ja kaivokset
Menot:
-Julkinen rakentaminen
-Armeijan ylläpito
-Hallinto
-Yläluokan kasvu ja huvitus
Rooman valtakunnan pääelinkeino oli maatalous. Orjat olivat vastuussa ruokahuollosta. Merenkulun ja viljantuotannon häiriöt aiheuttivat nälänhätää ja poliittisia kiistoja.
Rooma hajosi 400-lk. jKr. Syitä hajoamiseen oli useita:
- Provinssit itsenäistyivät
- Taloudelliset kriisit (inflaatio), ja niiden epäonnistuneet korjaustoimet, johtivat rahatalouden romahdukseen
- Jatkuvat sodat
- Tautiepidemiat
- Armeijan vaikutusvallan kasvu
Rooman pääkaupunki siirrettiin Konstanttinopoliin 330 jkr. Valtakunta jaettiin Itä- ja Länsi-Roomaan 395 jKr. Länsi-Rooma jäi kansainvaellusten alle, mutta Itä-Rooma puolustautui paremmin. 476 jKr. Länsi-Rooma tuhoutui.
4. Viikko Keskiaika
- Keskiaika oli 500-1400-luvuilla
- Eurooppa oli jakautunut moneksi pieneksi valtakunnaksi
- Keskiajalla oli sääty-yhteiskunta
Feodalismissa maa-alueet oli jaettu lääninherrojen kesken lääneihin. Lääninherroilla eli vasalleilla oli omalla alueellaan oikeus itsenäiseen aluehallintoon ja verojen keräämiseen. Vasallit olivat uskollisia kuninkaalleen, ja antoivat tälle sotilaallista apua tarpeen tullen.
Keskiajan maatalousyhteiskunnassa oli käytössä omavaraistalous eli kaikki tarpeellinen tuotettiin itse. Keskiajalla oli käytössä vaihdantakauppa.
Keskiajalla oli käytössä sääty-yhteiskunta, joka jakoi ihmiset luokkiin.
Korkeimmassa asemassa oli kuningas, joka oli sotilaallinen johtaja. Kuninkaalla oli ylin maanomistusoikeus ja tuomiovalta.
Aatelistolla oli kuninkaan myöntämät verovapaiden läänitysten ja omien tilusten hallinto ja oikeudenkäyttö. Aatelisto oli uskollinen kuningastaan kohtaan ja he hoitivat sotilaspalveluksen ja talonpoikien suojelun.
Papiston tehteviä oli saarnaaminen ja rukoileminen. Heillä oli myös verovapaiden maanomistuksen ja läänitysten hallinto ja oikeudenkäyttö.
3.säätyyn kuului porvarit ja talonpojat.
Porvarit olivat verollisia vapaita kaupan ja käsityön ammatin harjoittajia. Porvarit hoitivat kaupungin itsehallinnon.
Talonpojat ja maaorjat tekivät töitä lääninherrojen pelloilla, sekä he olivat verollisia.
Kaupankäynti alkoi elpymään 1000-1200-luvulla. Kaupungit vahvistuivat ja kasvoivat. Rahatalous, pankkijärjestelmä ja osakeyhtiöt syntyivät.
5. Viikko Uusi aika
Uusi aika 1400-1700-luvuilla oli löytöretkien aikaa.
Eurooppalaisten valloitus vaikutti paljon Uuteen maailmaan eli Amerikkaan
Afrikasta Amerikkaan kuljetettiin orjia, pakkotyöhön sokeri ja puuvilla pelloille.
Amerikasta Eurooppaan kuljetettiin raaka-aineita.
Euroopasta Afrikkaan kujetettiin jalostettuja tuotteja.
Merkantilismi= Ulkomaan kauppaa suosinut talouden säätely.
Merkantilismin pääperiaatteet:
- 1400-luvulla eurooppalaiset lähtivät valtamerille.
- Amerikka löydettiin vuonna 1492.
- Portugali ja Espanja olivat ensimmäisiä valloittajia.
- Uusia alueita etsittiin ja vallattiin Pohjois- ja Etelä-Amerikkasta sekä Aasiasta.
- Englanti, Ranska ja Hollanti nousevat Espanjan ja Portugalin kanssa valloituskilpailuun.
Eurooppalaisten valloitus vaikutti paljon Uuteen maailmaan eli Amerikkaan
- Alueet alistettiin Eurooppalaisten valloittajien valtaan.
- Alkuperäisväestö pakotettiin pakkotyövoimaan.
- Eurooppalainen kulttuuri levisi Uuteen maailmaan.
- Alkuperäisväestö väheni sotien, tautien ja pakkotyön takia.
- Eläimet ja hyötykasvit levisivät.
Afrikasta Amerikkaan kuljetettiin orjia, pakkotyöhön sokeri ja puuvilla pelloille.
Amerikasta Eurooppaan kuljetettiin raaka-aineita.
Euroopasta Afrikkaan kujetettiin jalostettuja tuotteja.
Merkantilismi= Ulkomaan kauppaa suosinut talouden säätely.
Merkantilismin pääperiaatteet:
- Vienti on suurempaa kuin tuonti, jolloin valtion varallisuus kasvaa.
- Valtion talouden suojelu
- Keinot: Tulli ja tullimaksut sekä kaupan rajoittaminen.
- Siirtomaiden raaka-aineet ja omavaraisuus.
- Valtio talouden johtajana.
6. Viikko Teollinen aika
1800-luvun Euroopassa tapahtui teollinen vallankumous. Teollistuminen tapahtui ensin vain Englannissa, mutta levisi pian muihin Euroopan suurvaltoihin. Englannissa alkoi laaja kankaiden tehdaskudonta. Siihen aikaan keksittiin kehruujenny ja höyrykone. Teollistuinen näkyi vain teollistuneiden maiden kaupungeissa. Teollistumisen takia väestö kasvoi. Tähän vaikutti pitkä rauhan aika, elinolojen parantuminen, lapsikuolleisuuden vähentyminen ja rokotusten yleistyminen.
Teollistumisen kriteerit:
1800-luvulla syntyi luokka yhteiskunta, joka perustui varallisuuteen ja koulutukseen.
Omistavat luokat kannattivat kapitalismia, joka perustui yksityisomistukseen.
Työväenluokan kannatti sosialismia ja heidän mielestä taludellinen hyvinvointi ja poliittiset vaikutusmahdollisuudet jakaantuivat epätasaisesti.
Tämä synntytti työväenliikkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa työ- ja asumisoloja, ja se halusi taloudellista ja poliittista tasa-arvoa.
Kapitalismi= Yksitysomistukseen, kilpailuun ja markkinoihin perustuva talousjärjestelmä.
Sosialismi= Yhteiskuntamalli joka perustuu tuotantovälineiden valtiolliseen tai yhteisölliseen omistukseen.
Teollistumisen kriteerit:
- Lainsäädäntö -> Elinkeinovapaus
- Pääoma -> Porvarit olivat rikastuneet esim siirtomaista saadun varallisuuden takia
- Työvoima -> Muuttoliike kaupunkeihin, ja väestönkasvu
- Markkinat -> Eurooppa ja siirtomaat
- Raaka-aineet -> Siirtomaat ja hiili ja rauta varannot
- Tieto-taito -> Keksinnöt
- Energia -> höyryvoimaa
- Sijainti ja kuljetusyhteydet -> Rautatiet ja meritiet
1800-luvulla syntyi luokka yhteiskunta, joka perustui varallisuuteen ja koulutukseen.
- Yläluokka = Tehtaiden omistajat, pankkiirit ja suurkauppiaat
- Keskiluokka = Pienyrittäjät, toimihenkilöt, alemmat virkamiehet
- Työväenluokka = Palkkaväestö
Omistavat luokat kannattivat kapitalismia, joka perustui yksityisomistukseen.
Työväenluokan kannatti sosialismia ja heidän mielestä taludellinen hyvinvointi ja poliittiset vaikutusmahdollisuudet jakaantuivat epätasaisesti.
Tämä synntytti työväenliikkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa työ- ja asumisoloja, ja se halusi taloudellista ja poliittista tasa-arvoa.
Kapitalismi= Yksitysomistukseen, kilpailuun ja markkinoihin perustuva talousjärjestelmä.
Sosialismi= Yhteiskuntamalli joka perustuu tuotantovälineiden valtiolliseen tai yhteisölliseen omistukseen.